10-vuotiaana luistelun aloittanut Katariina Jaakonsaari, 18, muutti lukioikäisenä yksin Hollolasta Helsinkiin luistellakseen unelmajoukkueessaan.

Katariina Jaakonsaari liukui jäällä ensi kertaa jo pienenä lapsena hänen tutustuessa lajiin luistelukoulussa. Luisteleminen ei kuitenkaan sytyttänyt hänessä heti suurta paloa ja jäi lopulta pelkän kokeilun tasolle muiden harrastuksien viedessä Katariinan mennessään.  

Katariina kokeili lapsuutensa aikana monia lajeja, kuten tanssia, yleisurheilua, jalkapalloa ja viimeisimpänä voimistelua. Etenkin voimistelussa hän asetti jo varovasti itselleen tavoitteita, kunnes hänen perheensä muutti Helsingistä Hollolaan. Muuton yhteydessä 10-vuotias Katariina luopui kotikaupunkinsa lisäksi rakkaasta harrastuksestaan.

Eräänä päivänä Katariinan ystävä näki sattumalta Lahden Taitoluistelijoiden julisteen, jossa mainostettiin muodostelmaluistelun tutustumiskertaa. Katariina ja hänen ystävänsä eivät kumpikaan harrastaneet ennestään luistelua, mutta halusivat mennä kokeilemaan lajia.

– Muodostelmaluistelu kuulosti todella kivalta ja muutenkin sellaiselta lajilta, josta voisin tykätä, Katariina muistelee.

Määrätietoisesti eteenpäin

Kokeilukerran jälkeen kaksikko aloitti välittömästi Lahden Taitoluistelijoiden tulokasjoukkue Team El Riossa. Katariinan luisteluvuodet lähtivät vauhdikkaasti käyntiin, sillä seuraavana keväänä hän siirtyi jo seuransa minorijoukkueeseen. 

Katariinan mielettömän nopea eteneminen jatkui, sillä vain neljässä vuodessa hän oli jo raivannut tiensä seuran SM-juniorijoukkue Team Estreijaan. Vaikka hän aloitti luistelun hieman joukkuetovereitaan vanhempana, muiden lajien luoma pohja auttoi häntä kehittymään nopeasti. Hän myös suhtautui luisteluun alusta alkaen määrätietoisella asenteella, mikä tuki häntä tavoitteiden saavuttamisessa.

– Jos minun on täytynyt opetella joitakin asioita jäällä, olen halunnut oppia ne todella hyvin. Olen käsitellyt saamani palautteet huolellisesti pääni sisällä ja miettinyt aina, mitä voisin tehdä paremmin, Katariina kertoo.

”Ajattelin, että nyt ainakin tulee testattua, mihin pystyn.”

Myös kilpailumatkat motivoivat luistelijaa ja hän alkoi suhtautua luisteluun koko ajan tavoitteellisemmin nähdessään Suomen sekä maailman huippuja samoilla kilpailujäillä.

Etenkin yhden vastustajajoukkueen silloiset ohjelmat vangitsivat Katariinan katseen: Team Fintasticin Sound of Silence ja Anesthesia. Katariina seurasi joukkueen kultaan päättynyttä MM-kamppailua haltioituneena.

– Minulle iski (näitä ohjelmia katsoessa) sellainen: ”Vitsi, kun haluaisin olla tuolla”- fiilis, Katariina kertoo.

Näin Katariina alkoi haaveilla Team Fintasticissa luistelemisesta ja seuraavan kauden päätyttyä hän päätti rohkeasti hakea joukkueeseen mukaan.

– Ajattelin, että nyt ainakin tulee testattua, mihin pystyn, Katariina muistelee. 

Hollolasta Helsinkiin

Tieto Team Fintasticiin pääsemisestä tuli luistelijalle positiivisena yllätyksenä. Onnistumisen ilosta huolimatta Helsinkiin muuttaminen yksin 17-vuotiaana tuntui pelottavalta ja haikealta ajatukselta.

– Punnitsin sitä, että uskallanko ottaa paikan vastaan, kun kyseessä oli kuitenkin todella iso hyppy elämässäni, Katariina sanoo.

Katariina päätti muutaman päivän pohdinnan jälkeen loikata kohti uusia tuulia. Kevät sujui Hollolan ja Helsingin väliä matkustaessa, sillä hän muuttaisi vasta syksyllä pysyvästi Helsinkiin. Kesän intensiivisemmän harjoittelujakson aikana majapaikka järjestyi onneksi Katariinan perheen vanhojen naapurien luota.

Uudessa joukkueessa aloittaminen oli samaan aikaan ihanaa, mutta jännittävää. Joukkue ja valmennustiimi ottivat kuitenkin Katariinan vastaan avosylin. Joukkueen silloinen valmentaja Milja Sarkkinen myös kertoi hänelle, että pahan koti-ikävän yllättäessä luistelija saisi ottaa pari päivää vapaata käydäkseen Lahdessa.

”Vanhempani halusivat minun itse löytävän oman lajini.”

Vaikka koti-ikävä ja uuteen itsenäisempään arkeen sopeutuminen tuottivat hieman haasteita Katariinalle, lähti hänen ensimmäinen syksynsä yksin Helsingissä hienosti käyntiin. 

– Välillä tosin unohdin ottaa avaimet mukaan, mutta onneksi olin muuttanut soluasuntoon, joten kämppikseni pystyivät avaamaan minulle aina oven, Katariina naurahtaa.

Luistelija on erityisen tyytyväinen siihen, että hänellä oli mahdollisuus harrastaa monia eri lajeja nuorempana.

– Vanhempani halusivat minun itse löytävän oman lajini, Katariina sanoo.

Katariinan ensimmäinen kausi Team Fintasticissa huipentui maailmanmestaruuteen – juuri siihen lopputulokseen, jonka seuraaminen oli edellisissä MM-kilpailuissa alun perin synnyttänyt idean joukkueeseen hakemisesta.