Vuoden tuomari 2025 Milla Vihavainen-Kiuru kannustaa jokaista luistelu-uransa päättänyttä etsimään uuden roolin rakkaan lajin parista. Hän hakeutui viimeisellä luistelukaudellaan tuomarikurssille, sillä sääntömaailma houkutti oikeustieteen opiskelijaa.

Milla on kansainvälisen tason muodostelmaluistelutuomari, joka on vakiinnuttanut paikkansa muodostelmakilpailujen tuomaripaneelissa ja ylituomarina. Hän on toiminut myös monessa muussa lajin tehtävässä, esimerkiksi seuran hallinnossa, luisteluohjaajana, kisoissa vapaaehtoisena ja livekatsojana.

”On sääli menettää luistelu-uransa päättäneet, sillä lajin parissa jatkamiseen on useita mahdollisuuksia.”

– On sääli menettää luistelu-uransa päättäneet, sillä lajin parissa jatkamiseen on useita mahdollisuuksia.  Esimerkiksi tuomarikurssin käymällä avautuu tie arvioijaksi, mutta saa kurssilta hyvää pääomaa myös katsojan rooliin.

Millan oma rakkaus taitoluisteluun syttyi varhain. Äiti vei luistelukouluun, josta hän siirtyi kilpailevaksi yksinluistelijaksi. Harkitessaan 11-vuotiaana kilpauran lopettamista hän päätyi kaverin vanavedessä muodostelmaluistelun harjoituksin. Laji vei mennessään. Hän luisteli muodostelmassa kymmenen vuotta ja koki uransa tähtihetket Rockettesissa.
Kilpauran aikana suoritettu tuomarikurssi avasi uuden näkymän lajiin, ja harjoittelujen kautta hän pääsi aloittamaan arvioijan tehtävät.

Tuomarointi tapahtui vielä alkuvuosina 6.0-arvioinnin mukaisesti.

– En kokenut sitä hankalaksi, koska minulla oli lajituntemus ja sääntöpohjaisen järjestelmän ymmärrys, vaikka säännöt olivat toki ihan erilaiset kuin nykyisessä ISU-järjestelmässä. Vaikea nähdä, että 6.0 voisi edes toimia nykyisessä muodostelmaluistelussa.

Aivopähkinöitä kerrakseen

Muodostelmassa nykyisen ISU-järjestelmän omaksuminen ja soveltaminen käytäntöön on Millan mukaan haasteellista.

– Totta kai tuomarin taakkaa helpottaa, että tekninen- ja laatupaneeli työskentelevät erikseen. Näin tuomarit eivät mieti elementtien vaikeustasoa. Silti yksityiskohtaista mietittävää on todella paljon, kun arvioidaan elementtien laatua, eri komponentteja ja niistä erillistä kuvaa joka komponentista alakriteereineen.

– Ajattelet ja kirjoitat samaan aikaan, teet arviointia päässäsi ja kirjaat ne järjestelmään. Se on jonkinlainen aivopähkinä joka kerta.

”Jokaisessa kilpailussa tulee arvioida jokainen suoritus puhtaalta pöydältä sääntöihin perustuen.”

Tuomareilta odotetaan tehtävässään objektiivisuutta, jossa Milla näkee monia ulottuvuuksia.

– Ensinnäkin on kiinnitettävä huomiota oman toiminnan eettisyyyteen ja esimerkiksi jäävättävä itsensä esteelliseksi, jos jossakin sarjassa on mukana luistelemassa lähisukulaisia.

– Jokaisessa kilpailussa tulee arvioida jokainen suoritus puhtaalta pöydältä sääntöihin perustuen. Kansainvälinen luisteluliitto korostaa huomioimaan tietoiset ennakkoluulot  tai vinoumat.

Milla korostaa, ettei minkäänlainen aikaisempi maine saa vaikuttaa arviointiin.

– Ei pidä esimerkiksi olettaa, että tietyistä maista tulee aina hyviä ja tietyistä heikompitasoisia luistelijoita. Tällaiset asiat täytyy tiedostaa ja kiinnittää niihin huomiota.

Milla näkee, että nykyinen arviointijärjestelmä on muuttunut läpinäkyvämmäksi, koska siinä eriytetään ohjelman osa-alueita. Se antaa myös valmentajalle suoraa palautetta. Yleisölle arvointi ei ehkä ole aina avautunut, jollei järjestelmään ole perehtynyt, mutta jokaisen tuomarin antamat pisteet ovat kaikille nähtävissä kilpailujen digitaalisilla tulossivuilla.

– Toivoisin, että läpinäkyvyyttä voidaan kehittää edelleen yhä paremmaksi. Meillä on tulevaisuudessa tarvetta saada tekoäly mukaan arviointiin.

Puolueettomasti paineen alla

Milla korostaa, että hyvällä tuomarilla täytyy olla vahvaa laji- ja sääntötuntemusta. Henkilökohtaisista ominaisuuksista tärkeimpiä ovat kyky keskittyä ja tehdä nopeasti päätöksiä.

– Ohjelmien arviointi on jatkuvaa päätöksentekoa. Vaaditaan analyyttisuutta, kokonaisuuden hahmottamista sekä taitoa yhdistää teknisyys ja taiteellisuus. Ja tietysti kykyä toimia puolueettomasti paineen alla.

Juristin työmaailmasta hän poimii evääksi integriteetin käsitteen, johon sisältyvät rehellisyys, lahjomattomuus, moraalinen selkäranka sekä johdonmukaisuus.

– Tuomarin täytyy olla psykologisesti tasapainoinen ja toimia eettisesti oikein. Hänen pitää olla välittämättä, vaikka yleisö olisi toista mieltä jostakin suorituksesta.

”Lähtökohtana paneelissa on aina sääntöjen mukainen toiminta.”

Milla painottaa myös musikaalisuutta osaamisalueena. Osaamiseen tuo lisäarvoa, jos on musiikillista ymmärrystä opintojen tai mielenkiinnon kautta.

Tuomarin työ on hänen mukaansa itsenäistä, mutta se vaatii myös kykyä yhteistyöhön sekä kollegoiden arvostusta koko arviointipaneelissa.

Kisoissa jännitys on huipussaan. Esimerkiksi Challenger-sarjan kansainväliset kisat tuovat tuomarille perhosia vatsaan, mutta Millasta kotimaisissa kilpailuissakin riittää jännitystä ihan tarpeeksi, kun valitaan MM-edustuksia ja haetaan mestaruuksia.

– Lähtökohtana paneelissa on aina sääntöjen mukainen toiminta. Ylituomarina toimiessani muistutan siitä, että arviointipaneeli ei ole tekemässä niitä valintoja, vaan arviointipaneeli arvioi sääntöjen mukaisesti päivän suoritusta.

Lopputulema on oikeudenmukaisen arvioinnin perusta.

– Jokaisen arvioijan tulee itse skarpata ja onnistua. Kun keskittyy omaan suoritukseen ja oikeudenmukaiseen arviointiin sääntöjä noudattaen, kaikki menee hyvin, Milla summaa.

Huiput ja harrastajat yhtä tärkeitä

Muodostelmaluistelu on sekä huippu-urheilua ja että kiva harrastus vauvasta vaariin. Sellaisena sen Millan mielestä tulee myös säilyä.

– On ehdottoman tärkeää, että lajia voi myös harrastaa. Tarvitsemme harrastajasarjat, sillä meillä on paljon lajin harrastajia ja jäähalleja, joissa harjoitella.

Koko laji on ulkoisesti muuttanut vahvasti muotoaan. Kun Milla aloitti muodostelmassa joukkueessa saattoi olla jopa 32 luistelijaa. Siitä kokoonpano väheni 24 luistelijaan, 20 luistelijaan  ja viimein 16 luistelijaan. Seuraaviin talviolympialaisiin pääsee Synchro 9, joka esittäytyi jo sekä muodostelmaluistelun kevään MM-kilpailuissa Salzburgissa että taitoluistelun MM-kilpailujen gaalassa Prahassa.

– Laji on kehittynyt huimasti. Esimerkiksi terän käytön taitotaso on noussut vahvasti. Askeleet ovat haastavia, sekä piruetit ja hypyt ohjelmissa. Toki piruetteja ja hyppyjä hallitsevat ja ovat hallinneet lajiin siirtyneet yksinluistelijat aiemminkin.

”Tekninen vaativuus on kasvanut, mutta se ei ole syönyt muodostelmaluistelun taiteellisuutta.”

Taitoluistelun kaikki lajit ovat urheilua ja taidetta yhtä aikaa. Millasta se on lajin suola ja hienous.

– Tekninen vaativuus on kasvanut, mutta se ei ole syönyt muodostelmaluistelun taiteellisuutta. Vaatimustason kasvu vie lajia eteenpäin ja avasi nyt portin vuoden 2030 talviolympialaisiin.

Millan mukaan on vain hyvä, että vaativuus kasvaa huipputasolla jatkuvasti, kunhan säännöissä pidetään huolta siitä, että tietyt akrobaattiset liikkeet ovat kiellettyjä turvallisuuden takaamiseksi. Samalla tulee huolehtia siitä, että harrastesarjoissa on kohtuulliset vaatimukset.

Suomalaisen muodostelmaluistelun taso huipulla on koko 2000-luvun ollut maailman kovinta kärkeä ja harrastajamäärä jatkuvassa kasvussa.

– En ole asemassani näkemässä päivittäistä työtä, mutta kyllä meillä on todella taitavat ja luovat valmentajat. Meillä on myös hyvät jääharjoittelun olosuhteet esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan verrattuna. Muodostelman harrastajakunta Suomessa on laaja, ja sen joukosta löytyy myös huippuyksilöitä.

Vauhdin hurmaa, kasvua ja kokemuksia

Lajin ydin – luistelu – on aina ollut Millalle nautinto. Viilettäminen terillä tuo vapauden ja vauhdin tunteen. Rakkaus lajiin on saanut hänet jatkamaan sen parissa vuosikymmenet. Hänestä on ollut mahtavaa päästä seuraamaan muodostelmaluistelun huimaa kehityskaarta.

”Muodostelmaluistelu on tarjonnut todella paljon hienoja kokemuksia ja elämyksiä, joita ei muutoin olisi tullut koettua.”

– Se on ollut erittäin rakas harrastus ja eri elämänvaiheissa merkinnyt erilaisia asioita. Lajin parista on saanut mukaansa ystäviä, kavereita ja lajiyhteisön. Se on tarjonnut todella paljon hienoja kokemuksia ja elämyksiä, joita ei muutoin olisi tullut koettua.

Onnistumisen ja pettymysten kautta olen kasvanut ihmisenä ja saanut paljon henkistä pääomaa.

Tuomarointi puolestaan haastaa ja kehittää. Liiton myöntämä Vuoden tuomari -tunnustus on saajalleen merkittävä.

– Olen todella otettu ja kiitollinen tällaisesta huomionosoituksesta. Se on suuri kunnianosoitus sille työlle, mitä olen tehnyt muodostelmaluistelulle.