Kaisa-Maria Salminen on saavuttanut urallaan paljon, vaikka on aloittanut muodostelmaluistelun aktiivisen harrastamisen vasta 14-vuotiaana. Motivaatio ja periksiantamaton asenne on vienyt pitkälle – aina muodostelman historian ensimmäisen Challenger-sarjan voittoon saakka.                                                    

Team Uniquessa neljättä kauttaan luistelevalla Kaisa-Maria Salmisella on takanaan melko poikkeuksellinen ura luistelun parissa. Kaisa-Maria eli ”Kaisis” sai ensikosketuksensa jäähän alle kouluikäisenä luistelukoulussa, mutta harrastaminen loppui, kun luistelukoulukausi päättyi. Paluu jäille tapahtui vasta 14-vuotiaana Kaisiksen ihastuttua lajiin koulujenvälisissä muodostelmaluistelukilpailuissa.

– En aiemmin tiennyt muodostelmasta mitään, mutta heti huomasin, että joukkueessa luisteleminen oli tosi kivaa, Kaisa-Maria Salminen muistelee.

Huolimatta siitä, että Kaisis on aloittanut lajin aktiivisen harrastamisen verrattain myöhäisellä iällä, on hän noussut lajin huipulle. Hän tavoittelee nyt SM- ja MM-kultaa HSK:n SM-seniorijoukkue Team Uniquen riveissä ja kannustaa myös muita tavoittelemaan rohkeasti omia unelmiaan lajin parissa.           

Jalkapalloharrastus kasvatti urheilijana               

Luistelukoulun jälkeen Kaisa-Maria liittyi ala-asteella tyttöjen jalkapallojoukkueeseen ja seuraavat vuoden kuluivatkin nurmikentillä. Jalkapallossa hän pääsi kehittämään voimaa, urheilullisuutta ja ketteryyttä – ominaisuuksia, joista on ollut valtavasti hyötyä myöhemmin myös jäällä. Jalkapallon ansiosta Kaisis oppi, millaista on olla osa urheilujoukkuetta. Hän pitääkin lajin parissa saamiaan kokemuksia tärkeinä luistelu-uransa kannalta.

– En ole katunut, että lopetin luistelun luistelukouluun. Olen kiitollinen niistä kokemuksista, joita olen saanut niin jalkapallon kuin luistelunkin parissa, Kaisis toteaa.

”Olen kiitollinen valmentajille, jotka ottivat minut joukkueeseen, vaikka taidot eivät vielä olleet tarpeeksi korkealla tasolla.”

Jo lapsena alkanut urheilun aktiivinen harrastaminen on tukenut sitä, että Kaisis on myöhemmin pystynyt kehittymään luistelussa ja siirtymään nopeasti joukkueesta toiseen. Hän aloitti 14-vuotiaana Helsingin Luistelijoiden silloisessa Silverlights-tulokasjoukkueessa ja jatkoi sen jälkeen kansallisen puolen juniorijoukkueeseen. Muutaman kansallisessa sarjassa vierähtäneen vuoden jälkeen Kaisis jatkoi luistelua SM-junioreissa Myllypuron Taitoluisteluklubissa, jonka jälkeen hän siirtyi Espoon Jäätaitureiden Valley Bay Synchroon. Sieltä tie vei Team Uniqueen.

Motivaatio ja sinnikäs harjoittelu vie pitkälle          

Aloittaessaan muodostelmaluistelun Kaisa-Maria oli innokas harjoittelija niin jäällä kuin sen ulkopuolellakin. SM-tasolle siirtymisen Kaisis näkee tietynlaisena käännekohtana urallaan: tasoero muihin luistelijoihin nähden oli selvä. Valmentajat opettivat sinnikkäälle nuorelle luistelijalle lajitaitoja ja Kaisis kävi myös lisäjäillä, joissa hän pääsi kehittämään yksilötaitojaan.

– Olen kiitollinen valmentajille, jotka ottivat minut joukkueeseen, vaikka taidot eivät vielä olleet tarpeeksi korkealla tasolla. He näkivät motivaation ja potentiaalin kehittyä, Kaisis kiittelee.    

Kaisis pitää tärkeänä sitä, että on päässyt itseään taitavampien joukkoon harjoittelemaan, jolloin oma kehitys on ollut nopeaa. Myös omaan tekemiseen ja omiin unelmiin uskominen sekä periksiantamattomuus ovat olleet tärkeitä tekijöitä uran kannalta. Esimerkiksi SM- seniorijoukkueeseen pääseminen ei onnistunut ensimmäisellä kerralla, mutta päättäväinen luistelija ei antanut periksi.                                                                     

– Olen aina ollut kova tekemään töitä ja tavoitteiden eteen teen kaikkeni, Kaisis toteaa.                                                     

Vaikeilla hetkillä vahva tahto päästä tavoitteisiin on ylläpitänyt motivaatiota haasteista huolimatta. Myös oman kehityksen huomaaminen on kasvattanut nälkää oppia lisää. Kiitosta saa myös läheiset: perheeltä, ystäviltä ja valmentajilta saatu kannustus ja tuki ovat olleet tärkeässä roolissa.     

Tärkeintä on nauttia matkasta                                                        

Armollisuus itseä kohtaan on tärkeää ja välillä Kaisa-Maria muistuttaakin itseään siitä, että on aloittanut lajin harrastamisen myöhemmällä iällä ja harjoitus- sekä toistokertoja on sen vuoksi vähemmän. Esimerkiksi tanssillisuuden ja kauniin liikekielen kehittäminen on vaatinut Kaisikselta paljon työtä, sillä ne ovat ominaisuuksia, joita hän ei jalkapallossa päässyt kehittämään.         

”Vaikka taidot ja luistelutekniikka ovat tärkeitä, kaikista tärkeintä on oma motivaatio ja halu luistella.”

Kaisis on uransa aikana luistellut useissa seuroissa ja joukkueissa ja korostaakin, että jokaisella luistelijalla on oma polkunsa, eikä itseä tai omaa luistelupolkuaan pidä verrata muihin, sillä omaan tavoitteeseensa voi päästä montaa eri reittiä pitkin.                                                                            

– Tärkeintä ei ole lopputulos vaan itse matka ja sen varrella tapahtuvat ihanat asiat, joista kannattaa muistaa nauttia, Kaisis sanoo.                                                                       

Uskallus tarttua haasteisiin on vienyt Kaisiksen uralla pitkälle ja hän kehottaakin myös muita tavoittelemaan rohkeasti omia unelmiaan.                                                                 

– Vaikka taidot ja luistelutekniikka ovat tärkeitä, kaikista tärkeintä on oma motivaatio ja halu luistella, Kaisis muistuttaa.

Artikkeli on syntynyt Suomen Taitoluisteluliiton Luistelijoiden työryhmän ehdotuksesta. Luistelijoiden työryhmän tehtävä on saada entisten ja nykyisten taitoluistelijoiden ääni kuuluviin sekä tuoda esiin erilaisia urheilijapolkuja.