Urheilussa puhutaan aina kunnosta: ylikunnosta, kuntohuipusta ja hyvässä tai huonossa kunnossa olemisesta. Mutta mitä sana kunto tarkoittaa ja mitä kunnon käsitteellä ymmärretään?

Kunto on ihmisen olotilaa kuvaava käsite, johon sisältyvät fyysinen kunto, sosiaalinen kunto ja psyykkinen kunto. Näin sanoo Wikipedia, kun hakusanaksi laittaa ”kunto”. Sama lähde kertoo, että fyysinen kunto on käsitteenä suppeampi kuin fyysinen toimintakyky, johon luetaan kuuluvaksi kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikehallinnan lisäksi muun muassa aistien toiminta.

Elina Järvinen (os. Kettunen) on edustanut Suomea taitoluistelun MM-kilpailuissa ja olympialaisissa 2000-luvun alussa. Nykyään hän toimii fysioterapeuttina Movelina-yrityksessään. Hän vastaa STLL:n maajoukkueen, nuorten maajoukkueen ja Talent-ryhmän tukiharjoittelusta leireillä.

Taitoluistelu-lehti halusi selvittää kunnon määritelmän ja pureutua taitoluistelijan näkökulmaan asiasta. Pohdimme kuntoa oikein kunnolla Suomen Taitoluisteluliiton fysioterapeutin Elina Järvisen kanssa.

 Jos taitoluistelija on hyvässä kunnossa, miten se näkyy ja tuntuu?

”Voin kertoa sen henkilökohtaisena kokemuksena. Kun menet jäälle, niin tunnet, että olet kevyt ja liu’ut siellä ilman minkäänlaista yritystä ja työn tekemistä. Hyppyelementit tulevat tehtyä ilman mitään voimaa, pelkällä tekniikalla ja liu’ulla. Se on enemmän psyykkistä valmistautumista tekniseen tekemiseen.

Ohjelmassa mennään niin maksimaaliseen kestävyyssuoritukseen, että se tuntuu aina fyysisesti rasittavalta, mutta yksittäinen lajisuoritus on kevyttä. Maksimikestävyyden eli ohjelman viimeisellä minuutilla tekeminen on niin automatisoitunut, ettei tarvitse edes ajatella, vaan kaikki on niin helppoa kuin vain voi olla. Ja se tunne on aivan ihanaa, muistan sen vieläkin, 20 vuoden jälkeen!”

 Miten nuoret luistelijamme pääsisivät tähän ”hyvään kuntoon”?

”Siihen pitäisi joskus tähdätäkin, että vaatii itseltään sellaista harjoittelua, jonka seurauksena suoritus tulee helpoksi. Pitää olla kovaa harjoittelua, mutta sitten pitää muistaa myös keventää sitä. Kun harjoittelua keventää, niin silloin myös pääsee kevyeen tilaan. Harjoittelun rytmitys on erittäin tärkeää lajissa, jossa tarvitaan sekä nopeutta että voimaa. Kun lajitaidot ovat jo vakioituja, niin puhuisin suorituskyvyn optimoinnista, joka on mielestäni aika vaikeaa.

Harjoitteluhan ’tarttuu’ eri ihmisille eri tavalla. Toisille se harjoitteluvaste on haastavampaa saada kehoon. Kun meillä on ryhmäharjoittelua, kysymys kuuluu, miten valmentaja osaa rytmittää harjoittelua yksilöille optimaalisella tavalla. Tämä korostuu huippu-urheilussa. Minulla harjoitusten rytmittäminen oli ajoittain täydellistä. Kova treenijakso ja siitä kevennys, niin ’aaettä’ oli helppoa.”

Mitä kunto tarkoittaa?

”Pidän psyykkistä kuntoa ehdottoman tärkeänä. Fyysisessä kunnossa korostaisin sitä, miten sitä mitataan ja mikä merkitys sillä on urheilijalle. Ominaisuuksien kehittymisen seuranta on tärkeää. Jokaisella lajilla on omat testinsä. Taitoluistelussa mitattavia ominaisuuksia ovat muun muassa nopeus, räjähtävä voima, maksimaalinen hapenottokyky sekä liikkuvuus ja ketteryys. Haluaisin tässä kohtaa puhua mieluummin fyysisestä suorituskyvystä kuin kunnosta.”

Mikä on kunnossa keskeisintä?

”Urheilijan harjoittelu optimoidaan niin, että koko ajan tapahtuu kehitystä. Lajitaidot kehittyvät, kun suorituskyky paranee. Omasta kokemuksestanikin voin puhua, että psyykkisellä suorituskyvyllä on ihan älyttömän suuri merkitys siinä, kuinka jaksaa harjoitella tai kuinka selviytyy kilpailutilanteesta. Eli minkälaiset selviytymiskeinot sinä luot itsellesi päästä parhaimpaan suoritukseen.

Jaksaminen ja pitkäjänteinen työnteko korostuvat. Osaat itse luoda itsellesi pieniä tavoitteita, jolloin jaksat harjoitella ja tavoitteita tarvitaan kehittymiseen. Psyykkiseen liittyy myös sosiaalinen puoli. Urheilijalla pitää olla myös kivaa iästä riippumatta. Kaveri- ja valmentajasuhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sosiaaliset suhteet antavat ’lisäbuustia’ harjoitteluun. Nuorilla pitää olla riittävästi palautumispäiviä. Lepo on todella tärkeää, jotta saadaan niitä ominaisuuksia irti sieltä kehosta. Jo pienikin lepo vaikuttaa psyykkiseen jaksamiseen.”

Jos kunnon käsitteeseen lisätään aistien toiminta, mitä ihmettä se tarkoittaa?

”Peilataan tätä huippu-urheiluun. Esimerkkinä voisi olla aisti, jolla tunnet kehon asentoja. Se vaihtelee ihmisillä. Jos olet hyvä siinä, niin olet yleensä lajitaidoissa parempi ja nopeampi oppimaan. Asentotunnolla huippu-urheilussa on merkitystä.”

Miten kuntoa hankitaan?

”Erilaisilla menetelmillä. Ensin mietitään tarvitaanko kestävyyskuntoa, nopeutta, voimaa ja esimerkiksi minkälaista voimaa: räjähtävää, perusvoimaa vai kestävyysvoimaa. Jokaiselle näille ominaisuudelle on omantyyppiset harjoitteet ja harjoitusmetodit. Kahta ominaisuutta voi kehittää samanaikaisesti, ei kaikkea kerralla. Se on tarkkaa työtä.”

 Miten kuntoa kohotetaan?

”Intensiivisellä harjoittelulla. Jos haluat vaikka parantaa keskivartalon hallintaa ja lihasvoimaa, kehitettävää ominaisuutta vahvistetaan ja tehostetaan harjoittelussa. Samalla jaksolla muita osa-alueita ns. ylläpidetään. Rytmitys voisi olla kolme kertaa tärkeän ominaisuuden tehostamista ja kaksi kertaa ylläpidettävää ominaisuutta. Harjoittelusta tulee paljon yksinkertaisempaa, kun valitsee pienempiä osasia, joihin keskittyy.

Lajissa kuin lajissa halutaan olla monipuolisempia ja kehittyä monella osa-alueella. Mutta osa-alueita pitäisi rakentaa pikkuhiljaa. Silloin urheilijasta tulee paljon parempi paketti aikuisikään.”

Onko taitoluistelijan kuntovaatimuksissa jotain erityistä?

”Mielestäni on. Otetaan esimerkiksi senioritason luistelija. Hän menee vapaaohjelmassaan maksimaaliselle kestävyystasolle, mutta samalla hänen pitäisi olla nopea. Kun kroppa on ihan poikki ja ohjelman loppupuolella tulee se räjähtävä hyppyelementti, niin luistelijalta vaaditaan erityisominaisuutta. Silloin sillä kropan rasitustasolla luistelija pystyy tekemään vahvasti psyykkisesti sen räjähtävän suorituksen. Siinä punnitaan psyykkistä kuntoa. Ja tämä on myös haaste lajimme harjoittelussa.”

Lopuksi vielä sanaleikki: ylikunto, alikunto vai huippukunto, minkä valitset?

”Huippukunto. Se tarkoittaa kaiken kaikkiaan hyvää oloa kokonaisvaltaisesti, fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.”