"Ohjattu toiminta kannustaa ajattelemaan ja jäsentelemään omaa ajattelua"
Urheiluharrastus edistää lapsen päättelykykyä
Terveellinen ruokavalio, lukeminen ja urheilun harrastaminen urheiluseurassa parantavat alakoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien lasten päättelykykyä, ilmenee tuoreesta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.
Päättelykyky on keskeinen taito oppimisessa, asiakokonaisuuksien hahmottamisessa sekä ongelmien ratkaisemisessa.
– Terveellisemmin syövillä lapsilla päättelykyky kehittyi enemmän kuin muilla lapsilla. Erityisesti parempi ruokavalion kokonaislaatu, mutta myös vähäinen punaisen lihan syöminen ja runsaampi vähärasvaisten maitotuotteiden käyttö, olivat yhteydessä parempaan päättelykykyyn, kertoo väitöskirjatutkija Sehrish Naveed.
”Urheiluseurassa liikkumisella näyttää olevan päättelykykyä tukeva vaikutus.”
Enemmän lukemisen parissa viettävillä ja enemmän urheiluseuroissa liikkuvilla lapsilla päättelykyky kehittyi seurantatutkimuksen mukaan muita lapsia enemmän. Toisaalta runsas tietokoneen käyttö ja omatoiminen liikunta olivat yhteydessä heikompaan päättelykykyyn. Ruutuajalla, koulumatka- tai välituntiliikunnalla tai liikunnan kuormittavuudella ei ollut yhteyttä päättelykyvyn muutoksiin.
Aivoterveys kiittää urheilusta
– Urheiluseurassa liikkumisella näyttää olevan päättelykykyä tukeva vaikutus, toteaa lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä.
Urheiluseurassa ohjattu ja organisoitu toiminta kannustaa ajattelemaan ja jäsentelemään omaa ajattelua.
– Harjoituksissa lapsen pitää ottaa huomioon muut lapset ja heidän mielipiteensä sekä miettiä, miten itse käyttäytyy. Tämä vaikuttaa myös aivoihin ja oppimiseen tarjoamalla monipuolisia ärsykkeitä. Urheiluseuraharjoituksissa on todennäköisimmin myös reipasta ja rasittavaa liikuntaa, joka kehittää motorisia taitoja. Se taas on tärkeää sekä aivoterveyden että motoriikan kannalta, hän korostaa.
Motoriset taidot heijastuvat selvästi päättelykyvyn kehittymiseen ja oppimisen.
Aikaisempien tutkimusten perusteella on Eero Haapalan mukaan selvinnyt, että motoriset taidot heijastuvat selvästi päättelykyvyn kehittymiseen ja oppimisen.
– Monipuolisesti motorisia taitoja harjoittavien lajien, esimerkiksi taitoluistelun ja voimistelun, kannalta tämä on hyvä uutinen.
Eero Haapalan mukaan on tietysti mahdollista lisätä harjoituksiin myös kognitiivista näkökulmaa. Jos harjoitusohjelmaan kuitenkin pakataan kaikkea mahdollista, ei enää saada aikaiseksi parhaita tuloksia.
– Kun valmentaja pystyy tuomaan harjoituksiin monipuolista liikkumista ja kivaa kanssakäymistä kavereiden kanssa, se on todennäköisesti riittävää. Stressin puolelle ei harjoittelua kannata viedä, Eero Haapala summaa.
Tulokset perustuvat Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen aineistoon. Siinä tarkasteltiin ravitsemuksen, liikunnan ja paikoillaanolon yhteyksiä päättelykykyyn kahden vuoden seurannan aikana. Mukana tutkimuksessa oli 397 suomalaista alakouluikäistä lasta.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -tiedelehdessä.