Urheilupsykologi Tuomas Grönman:
”Ajatuksilla on suuri merkitys urheilijan suorituksen laatuun.”
Mielikuvaharjoittelulla on tärkeä rooli urheilijan oppimisessa ja kilpailusuorituksissa. Sen avulla voidaan parantaa niin askeltekniikkaa, hyppyjä kuin muodostelmaluistelun elementtejäkin. Mielikuvaharjoittelun suurin etu on, ettei se ole sidottu aikaan tai paikkaan, vaan on mahdollista toteuttaa milloin ja missä vain. Tarvitset vain rauhallisen paikan. Mielikuvaharjoittelu onkin hyvä tapa lisätä toisto- ja harjoittelumääriä.
Turun urheiluakatemian urheilupsykologi Tuomas Grönman kertoo mielikuvaharjoittelusta olevan apua sekä uutta opeteltaessa että vanhan taidon hiomisessa. Myös mielikuvaharjoittelu itsessään on taito, jolloin myös mielikuvaharjoittelun voi oppia ja siinä voi kehittyä.
Mielikuvaharjoittelulla voidaan parantaa myös itsetuntoa ja itseluottamusta, joiden tärkeys korostuu etenkin kisasuorituksen aikana.
Mielikuvaharjoittelulla on mahdollisuus lisätä urheilijan toisto- ja harjoitusmääriä. Grönman kertoo, että tutkimusten mukaan mielikuvia tehdessä aivoissamme aktivoituvat samat hermoradat kuin itse harjoituksen aikana. Yhtä tehokasta hermoratojen aktivoituminen ei mielikuvien aikana toki ole, mutta riittävää kehityksen aikaansaamiseen kuitenkin.
Boostia kisapäivään
”Ajatuksilla on suuri merkitys urheilijan suorituksen laatuun.”
Mielikuvaharjoittelulla voidaan parantaa myös itsetuntoa ja itseluottamusta, joiden tärkeys korostuu etenkin kisasuorituksen aikana. Grönman painottaakin itseluottamuksen tärkeyttä.
– Epävarma tunne johtaa yleensä myös epävarmaan suoritukseen. Toisaalta varma tunne tuo myös suoritusvarmuutta. Ajatuksilla on suuri merkitys urheilijan suorituksen laatuun.
”Tuttu on turvallista. Tuntematon puolestaan pelottaa.”
Mielikuvilla on siis mahdollista parantaa itseluottamusta ja sitä kautta suoritusvarmuutta. Kisoihin valmistautuessa mielikuvista on myös apua. Kisapaikka ja kisapäivän tapahtumat kannattaa käydä mielessä läpi ennen kilpailupäivää.
”Hengittämällä syvään sisään ja ulos rauhoitat autonomista hermostoa, jolloin myös jännitys vähenee.”
– Tuttu on turvallista. Tuntematon puolestaan pelottaa. Kisapaikat ja tilanteet tuntuvat usein hieman vierailta, joka vaikuttaa myös suoritukseen. Vaikka kisat olisivat kotihallissakin saattaa esimerkiksi yleisö tuntua vieraalta. Käy mielikuvissa läpi kisapäivä ja kisahalli, niin se tuntuu tutulta, Grönman kehottaa.
– Jos itse kilpailutilanne tuntuu liian jännittävältä, kannattaa silloinkin hyödyntää mielikuvaharjoittelua lisäämällä siihen vielä hengitysharjoituksia. Hengitys on suorassa yhteydessä autonomiseen hermostoon, jossa sympaattinen hermosto reagoi jännitykseen ja parasympaattinen puolestaan rauhoittaa. Hengittämällä syvään sisään ja ulos rauhoitat autonomista hermostoa, jolloin myös jännitys vähenee, Grönman vinkkaa.
Lisäksi mielikuvaharjoittelu parantaa keskittymiskykyä. Joudut hetkeksi keskittymään vain mielikuviin ja samalla sulkemaan muun maailman hetkeksi ulkopuolelle. Pikkuhiljaa myös keskittymiskyky paranee. Mielikuvaharjoittelu auttaa niin sanotussa tietoisessa läsnäolossa, jolloin ajatukset eivät enää harhaile niin helposti.
Tuomas Grönmanin käytännön vinkit mielikuvaharjoittelun hyödyntämiseen:
- Uutta opeteltaessa kannattaa urheilijan pilkkoa esimerkiksi askelsarja tai hyppy palasiin, löytää jokaisesta palasesta sen ydinkohdat esimerkiksi hyppyyn valmistava kaari, ponnistusvaihe, rotaatio ja alastulo. Jokainen vaihe kannattaa kuitenkin käydä läpi yhdessä valmentajan kanssa, jotta liikkeen vaiheet tulevat varmasti oikein. Kun liike on pilkottu pienempiin palasiin, seuraava askel on lähteä opettelemaan yksittäisiä palasia. Pidä jokaisen ydinkohdan yksityiskohtia mielessä noin 10 sekuntia, jonka jälkeen siirry seuraavaan palaseen. Pikkuhiljaa nopeuta ydinkohtien läpikäyntiä. Lopulta liike hioutuu mielessä kokonaiseksi.
- Jo opitun taidon kohdalla toimitaan toisin. Jo hallussa olevaa liikettä tai taitoa ei kannata lähteä pilkkomaan. Liika analysointi saattaa nimittäin huonontaa suoritusta. Jos esimerkiksi piruetti tai hyppy on jo hyvin hallussa, kannattaa mielikuvissa keskittyä liikkeen kokonaissuoritukseen. Tee liike onnistuneesti mielessäsi uudelleen ja uudelleen.
- Jos kärsit loukkaantumisista tai sairastelukierteestä, on mielikuvaharjoittelusta silloinkin apua. Mielikuvaharjoittelu auttaa pitämään liikkeet hermo- ja muistijärjestelmässämme.
- Jos mielikuvien tuottaminen tuntuu haastavalta, valitse alkuun onnistunut suoritus, jota käyt mielessäsi läpi uudelleen.
- Mielikuvaharjoittelua olisi hyvä tehdä usein, mielellään lähes päivittäin noin 35 minuuttia kerrallaan.
