Muodinluojat ja -suunnittelijat tuovat kauppoihin joka sesonki uudet muotivärit, -kuosit ja -mallit. Mutta myös taitoluistelujäillä kiidetään trendien tahdissa.

Erästä muotiväriä on ollut vaikea olla huomaamatta niin taitoluistelun kuin muodostelman kilpajäillä.

– Harmaa on ollut jo jonkin aikaa trendiväri niin pukeutumisessa kuin sisustuksessa. Harmaa näkyy myös taitoluistelussa. Siitä on toteutettu tyylikkäitä, hienostuneita kilpailuasuja, sanoo suunnittelija Hanna-Maria Louhelainen espoolaisesta Mode Studiosta.

Taitoluistelussa muotivärit eivät ole yhtä yksinkertainen asia kuin vaatemuodissa.

”Puku ei kuitenkaan saa olla suora kopio jonkun toisen suunnittelijan puvusta enkä tällaisia suostu edes tekemään.”

– Koska puvut tukevat kilpailumusiikkia ja ohjelman teemaa, väriskaala on laajempi. Tietyt värit, kuten punainen ja musta ja varsinkin nuorilla luistelijoilla pastellisävyt ovat kestosuosikkeja. Toki pastelleissa on tälläkin kaudella näkynyt uusia sävyjä.

Pukua suunnitellessa uuden ohjelman teema, musiikki ja luistelijan ikä ja persoona ovat tärkeitä lähtökohtia

– Kansainvälisistä tähdistä tulee erityisesti nuorille yksinluistelijoille vahvoja esikuvia, joiden puvuista halutaan poimia vinkkejä. Puku ei kuitenkaan saa olla suora kopio jonkun toisen suunnittelijan puvusta enkä tällaisia suostu edes tekemään. Puku pitää olla kantajansa näköinen, Louhelainen sanoo.

Keveät helmat ja koristeet

Tämän hetken yleistrendinä niin taitoluistelun eri lajeissa kuin muodostelmaluistelussa Louhelainen näkee keveyden.

– Myös muodostemassa, jossa on takavuosina nähty raskaita ja jopa ylipitkiä helmoja, suositaan nyt lyhyitä, keveitä helmoja. Pukujen helmat ovat usein myös edestä lyhyempiä.

Kevennyskuurin on käynyt läpi myös suurin into strasseihin.

– Toki strasseja käytetään edelleen, ne antavat näyttävyyttä. Mutta enemmänkin linjana on se, että annetaan mieluummin luistelijan itsensä ja puvun kokonaisuuden loistaa jäällä kuin vain pelkästään strassipaljouden.

Hanna-Maria Louhelaisen mukaan myös tässä asiassa eniten neuvotteluja käydään nuorten luistelijoiden – ja heidän innokkaiden äitiensä tai valmentajiensa – kanssa.

– Kilpailemisen aloittaminen on aina juhlallinen hetki luistelijan uralla, mutta joskus mopo voi karata käsistä. Strassit ja erityisesti niiden määrä eivät ole itseisarvo.

Vahva pukujen koristetrendi ovat ”peilit” eli suurikokoiset akryylilaatat. Niitä suositaan niin taitoluistelu- kuin muodostelmapuvuissa. Myös ne vaativat Louhelaisen mukaan harkintaa. Kaikkiin pukuihin, kaikkiin teemoihin ne eivät sovellu, vaikka trendi olisivat.

– Puvun koristelussa pitää miettiä samoja näkökohtia kuin puvun suunnittelussa: musiikki, teema, kantajan ikä ja persoona, Louhelainen muistuttaa.

Pintojen leikkiä

Luisteluun sopivien kankaiden ja niiden värisävyjen valikoima on tätä nykyä lähes rajaton. Jopa kierrätyslycraa on tätä nykyä saatavissa ekologisesti ajatteleville.

– Kansainvälinen tarjonta on laajaa. Vain harvoin joudun enää etsimään tosissani jotakin tiettyä materiaalia ja/tai sävyä siitä, Hanna-Maria Louhelainen sanoo.

”Yksi takavuosien hiteistä, liukuvärjäys, on kauden selvä trendi.”

Lisäksi materiaalien lisäkäsittelyyn on useita keinoja.

– Yksi takavuosien hiteistä, liukuvärjäys, on kauden selvä trendi. Siihen on eri menetelmiä, mutta saatavissa on myös valmiiksi liukuvärjättyjä kankaita. Samoin pukuihin painetaan printtejä. Onnistuminen vaatii asiantuntevaa painoa.

Kaiken leikkimielen keskellä Louhelainen joutuu miettimään myös kohtuutta. Kilpailupuku on huomattava investointi.

– Yksinluistelijat käyttävät samaa pukua yleensä kaksi kautta. He ovat usein varttuvia nuoria, voimakkaassa kasvuiässä. Puku ei saa olla ensimmäisenä vuonna liian iso mutta sen on mahduttava ja sovittava luistelijan muuttuneisiin mittasuhteisiin myös jatkossa. Usein mietitään jo suunnitteluvaiheessa ratkaisuja puvun mahdollisiin muutoksiin ajatellen toista uutta kilpailukautta

Idea kertaa parikymmentä

Vaikka Hanna-Maria Louhelainen vakuuttaa, että materiaaleja ja värejä on tänä päivänä lähes rajattomasti, muodostelmaluistelussa käydään edelleen joka kesä kuumana.

– Tiettyä väriä ei vain löydy. Tai tiettyä materiaalia ei vain tehdä. Tai molempia löytyy, mutta missään ei ole enää sitä tarpeeksi koko joukkueelle, luettelee Helsingin Luistelijoiden muodostelman päävalmentaja Anu Oksanen.

Muodostelmassa joukkueen ohjelmista ja samalla myös puvuista vastaa usein valmentaja. Anu Oksanen on tunnettu innovatiivisuudestaan niin koreografina kuin pukujen ideoijana.

– Minulle ohjelma on aina kokonaispaketti. Jo kun hahmottelen teemaa ja koreografiaa, näen selkeästi myös sen visuaalisen ilmeen. Hahmottelen pukuvaihtoehtoja, katselen kangastilkkuja, muokkaan ideoitani joskus useaan kertaan. Vasta kun olen varma siitä, mitä haluan, lähetän homman varsinaisen suunnittelijan työstettäväksi.

Anu Oksanen kieltää nauraen seuraavansa mitään muoti-ilmiöitä. Sen sijaan hän seuraa sitä tarkemmin oman lajinsa kehitystä ja sitä myötä luistelijoiden turvallisuutta.

– Senioreissa on nykyään mietittävä nostojen takia entistä enemmän sitä, ettei puvun materiaali ole liian liukas tai ettei helma ole liian pitkä, jotta se putoisi nostajien silmille. Tätä nykyä, kun Marigoldissa on myös miesluistelija, pitää puvuissa olla unisex-ilmettä.

– Toinen aina tärkeä asia minulle on pukujen hinta. Laji maksaa tarpeeksi muutenkin, välillä joudun muokkaamaan ideoitani sen vuoksi, että puvuista tulisi liian kalliita.

Anun joukkueista erityisesti moninkertaisesta maailmanmestarista Marigoldista puhutaan oman tyylinsä hallitsijana.

– En usko, että joukkueen puvuissa on mitään pysyvää Marigold-tyyliä. Sen sijaan jokaisessa joukkueen puvussa on taatusti kyseisen ohjelman tyyli, siitä olen tarkka.

Oma tyyli paras tyyli

Monet taitoluistelijat tuntuvat olevan erityisesti aikuistumisen kynnyksellä hukassa luistelijanlaatunsa kanssa. Se näkyy myös pukukokeiluina. Mutta jäällä on myös vankkoja oman tien kulkijoita. Yksi tällainen on Tikkurilan Taitoluisteluklubin luistelija Jade Rautiainen.

– Taitoluistelupuvut ovat kiinnostaneet minua ihan pienestä pitäen. Aluksi pikkutyttönä tietysti vain siten, että puvun piti olla mahdollisimman hieno, mutta pian ryhdyin seuraamaan pukuja laajemminkin, ja nyt olen jo pitkään suunnitellut aina omat pukuni. Lopputulokseen totta kai vaikuttavat aina myös valmentajani ja pukujeni tekijän näkemykset.

”Pukusuunnittelu on minulle ympärivuotinen aktiiviharrastus.”

19-vuotiaan Jaden kiinnostus on kaukana hätäisestä tuherruksesta ”tällaisen puvun haluan”.

– Pukusuunnittelu on minulle ympärivuotinen aktiiviharrastus. Seuraan sekä muotia että alan trendejä, ja olen kiinnostunut eri materiaaleista ja tekniikoista laajemminkin kuin vain omia pukujani varten.

Harrastus on laajentanut näkökulmia moneen suuntaan. Jade hakee tietoja teemoista ja niissä käytettävistä musiikeista. Eikä omia pukuja voi suunnitella ilman itsetuntemusta: tällainen minä olen persoonana, tällainen on kroppani rakenne.

– Pukuni ovat, niiden pitää aina olla minä, ei kukaan muu.