Henkilöt

Muodostelmaluistelija Miiu Ojamies

Helsingistä Kaarinaan luistelun perässä

22 elokuun, 2019 ja kuvat Arja-Leena Paavola

Pääkaupunkiseudulla on totuttu siihen, että muualta Suomesta tulee luistelijoita helsinkiläisseuroihin. Miiu Ojamies teki toisin päin, ja muutti Helsingistä luistellakseen Kaarinan taitoluistelijoiden SM-juniorijoukkue Dream Edgesissä

Miiu Ojamies, 15, kiinnostui Dream Edgesistä nähtyään pari vuotta sitten ensimmäisen kerran joukkueen ohjelmia. 

– Ne herättivät huomiota ja aloin seurata joukkuetta tarkkaan kisoissa. He rikkoivat koko ajan omia rajojaan, luistelivat isosti ja eläytyivät voimakkaasti. Ne ovat asioita, joita itse ihailen luistelijoissa. Kuulin, että melkein kaikki ovat seuran omia kasvatteja. Tuntui ihmeelliseltä, että he ovat saaneet koottua niin suuren määrän hyviä luistelijoita, Miiu kertoo. 

”Olin aivan mielettömän onnellinen ja tuntui hienolta, että valmentaja näki minussa potentiaalia.”

Keväällä Miiu halusi pyrkiä joukkueeseen, vaikka ei oikeasti uskonut, että pääsisi Dreameihin tai että sinne siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa. 

– Ajattelin, että olisi hieno kokemus edes käydä testeissä. Äiti antoi luvan yrittää ja lähdimme käymään Kaarinassa. Tosin hänkään ei tainnut oikeasti ajatella, että paikka avautuisi. Parin päivän päästä sain valmentaja Siiri Eskeliseltä viestin, että minulla on paikka joukkueessa. Olin aivan mielettömän onnellinen ja tuntui hienolta, että valmentaja näki minussa potentiaalia. Seuran ulkopuolelta otettiin vain yksi toinen, turkulainen yksinluistelusta siirtynyt luistelija. 

Hyvä ja tervetullut fiilis

Miiu oli aloittanut luistelun Helsingin luistelijoissa ja viimeiset kolme vuotta hän luisteli Helsingin Taitoluisteluklubin MiniMintseissä ja Finettesissä. Dream Edges on 21 luistelijalla melko pieni joukkue ja tällä kaudella myös melko nuori. 

Miiu Ojamies on kotiutunut hyvin Turkuun ja Dream Edges -joukkueeseen.

– Pääsin hyvin sisään porukkaan, eikä minua kohdeltu mitenkään outona, vaan kaikki tulivat juttelemaan. Joukkueessa kaikki ovat muutenkin saman arvoisia eikä uusien ja vanhojen välillä tehdä eroa. Treeneissä on kivaa, valmentajat ovat läheisiä luistelijoidensa kanssa ja muutenkin on hyvä ilmapiiri. 

– Huomasin heti ensimmäistä treeneistä alkaen, miten tehokkaasti joukkue harjoittelee. Kaikki haluavat tehdä parhaansa ja viedä yhdessä joukkuetta eteenpäin. Valmentajat löytävät potentiaalia kaikista, ja ovat valmiita tekemään töitä kunkin kehittymisen eteen. Yksi kiinnostava ero aiempaan seuraan on se, että valmentajat käyttävät samaa pukkaria tyttöjen kanssa ja osallistuvat siellä yhteisiin keskusteluihin. 

Kustannukset kaudelta ovat samaa luokkaa kuin muissakin SM-juniorijoukkueissa. Treenit ovat pääasiassa Kaarinan jäähallissa, mutta kauden aikana harjoituksia on viikonloppuisin myös Turussa. Helsingissä halleilla oli usein muita joukkueita myös eri seuroista, mikä hieman häiritsi keskittymistä. Kaarinassa taas joukkueella on parempi työskentelyrauha. Lajia ei ehkä tunneta yhtä laajasti kuin pääkaupunkiseudulla ja pienemmän harrastajamäärän takia ystävyyssuhteita ei juuri ole yli seurarajojen. Helsingissä se taas on ihan normaalia. 

Uusi koti Turusta

Tieto Dreameihin pääsemisestä tuli kaksi viikkoa ennen 1.4. alkanutta kautta. Vanhempien suostuttelun jälkeen syntyi muuttopäätös ja käytännön valmistelut alkoivat. Miiu asuu kaksin äitinsä kanssa, joka työskentelee pääosin kotoa käsin. Oma asunto Haagassa saatiin vuokrattua kalustettuna ja aluksi oli tarkoitus löytää uusi koti Kaarinasta. Sopivaa vuokra-asuntoa ei kuitenkaan löytynyt niin lyhyessä ajassa, sen sijaan Turusta, noin neljän kilometrin päästä Kaarinan jäähallista, löytyi uusi koti kohtuullisten bussiyhteyksien varrelta. 1.4. äiti ja perheen koirat ajoivat muuttokuorman kyydissä uuteen kotiin ja Miiu lähti ensimmäisiin treeneihinsä. Seuraavana päivänä oli edessä tutustuminen uuteen kouluun. 

Ennen muuttoa monet varoittelivat, että turkulaisiin on vaikea tutustua. 

– Ainakaan nuorten kohdalla tämä ei pidä paikkaansa ja sain nopeasti hyviä ystäviä myös koulusta. Välillä on ikävä isää ja ystäviä, mutta pystymme kuitenkin tapaamaan ja pitämään muutenkin yhteyttä. Tuntui kurjalta jättää myös pitkäaikaisia luistelukavereita, tosin porukka oli joka tapauksessa hajoamassa uuden kauden myötä. Nyt odotan innolla kisakauden alkua. Meillä on tosi vauhdikkaat ohjelmat, joita on kiva luistella.