Valmentaja Merja Laakkonen siirsi vuosi sitten Nuka-koiran ja kotinsa Helsingistä Joensuuhun. Matkassaan hän vei kokeneen muodostelmavalmentajan ydinopin, jonka mukaan kehitys ja sen tuloksena menestys vaativat jokaisen täyttä panosta.

Merja Laakkonen luonnehtii itseään edestakaisin ramppaajaksi, sillä hän palasi kotikaupunkiinsa Joensuuhun nyt toisen kerran. Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan, mutta nyt hän aikoo asettua kotiseudulle.

Ura alkoi muodostelmaluistelijoiden valmentajana Joensuussa. Sen jälkeen hän vaihtoi neljäksi vuodeksi Helsinkiin. Kotikaupungin halleille valmentaja palasi takaisin seitsemäksi vuodeksi, ennen kuin pääkaupunkiseutu veti jälleen puoleensa 13 kauden valmennusjaksolle.

Edellisellä valmennuskaudellaan Joensuun Katajassa Merja luotsasi juniorijoukkue Les Miraclesin vuoden 2008 Suomen mestariksi. Päättyneellä kaudella Les Miracles vei kansallisten juníoreiden mestaruuden Joanna Ahteelan ja Merjan valmennuksessa.

Erilainen kausi erilaisin haastein

Päättynyt kausi päävalmentajana Joensuussa oli Merjalle nyt erilainen erilaisin haastein. Kaikissa kotiseuran joukkueissa on Merjan mukaan taitavia tyttöjä, mutta maakuntakaupungissa on lajiin pariin luistelijoita rajoitetusti. Joensuussakin käydään kovaa kilpailua urheilusta kiinnostuneista nuorista. Esimerkiksi pesäpallo, koripallo, salibandy ja tietenkin jääkiekko kiinnostavat sekä tyttöjä että poikia.

 – Meillä on noviisijoukkueessa 18 luistelijaa. Koko ajan on riskinä, saammeko 16 luistelijaa jäälle treeneissä. Muutaman sairastuttua mennään heti vajaalla, Merja kuvaa.

”Luistelu SM-tasolla vaatii paljon työtä, ja pääsy SM-finaaliin haastaa vielä enemmän.”

Joensuussa on käynnissä kasvuprosessi, joka auttaa sisäistämään, miten paljon laji luistelijoiltaan vaatii.

– Kaikista saatava puhkeamaan maksimikapasiteetti, jos menestystä halutaan.

Kilpahalli remonttiin keväällä

Joensuussa on luistelijoiden valinnoissa keskityttävä taitoon. Pääkaupunkiseudulla on taas vaikea valita taitavista ne soveltuvimmat.

– Jos sinulla on 20 hakijaa, miten pystyt lyhyessä ajassa bongaamaan parhaat tyypit joukkueeseen. Eihän lätkän MM-kisoissakaan voittoja tule pelkästään yksilöiden taidoilla, vaan valmennuksen on löydettävä ne oikeat tyypit, jotka sopivat joukkueeseen, Merja kuvaa.

Alkavaan kauteen on junioreissa lähdetty 14 luistelijan joukkueella.

– Kun seurassa kaiken kaikkiaan on niin vähän luistelijoita, on junioreissa nousua SM-sarjaan vielä vaikea ajatella. Jäätä on sen verran vähän, että sekin on esteenä nousulle. Haavetta siirtää myös Joensuun kilpahallin remontti, joka sulkee sen lähes vuodeksi.

Merja korostaa, että juniorijoukkueessa luistelee todella taitavia tyttöjä. Kovana tavoitteena on pysyä kansallisten junioreiden kärkipäässä alkaneellakin kaudella.

Noviisien tähtäin SM-finaalissa

Seuran Les Visions on jo SM-noviisijoukkue, jolle tie SM-loppukilpailuun ei vielä ole auennut. Joukkue, jossa on tulevalla kaudella 18 luistelijaa, harjoittelee neljä kertaa viikossa.

– Luistelu SM-tasolla vaatii paljon työtä, ja pääsy SM-finaaliin haastaa vielä enemmän. Toiveena ja unelmana on SM-finaalipaikka keväällä 2023.

Les Petites Visions -minorijoukkueen luistelijoilla on tavoitteena tehdä onnistuneet suoritukset, nauttia kilpailuista ja pitää hauskaa yhdessä.

– Tärkeintä on mennä taidoissa eteenpäin ja saada onnistumisia.

Joensuun kansalliset seniorit Les Mémoires kuuluvat sarjansa kärkituntumaan. Alkavalla kaudella luistelijatilanne on valmentajan mukaan todella hyvä.

Joukkue tavoittelee pääsyä kansallisten sarjojen loppukilpailuun, sillä keväällä osallistuminen finaaliin kaatui koronaan.

– Kaksi vuotta onnistuttiin välttämään tartunnat, mutta juuri ennen finaaliin lähtöä korona iski useampaan luistelijaan.

Hyvät puitteet harrastaa

Merja toteaa Joensuun tarjoavan luistelulle erinomaiset puitteet. Kaikki kolme jäähallia ovat samassa paikassa. Tuleva halliremontti tuo joukkueiden käyttöön juoksusuoran, isomman peilisalin ja toiminnallisen harjoittelutilan.

Luistelijoiden ei myöskään tarvitse raahata luistimia mukanaan, sillä ne voi jättää hallille.

”Ainahan menestyminen on kivaa, mutta enemmän motivoi nuorten luistelijoiden kehittyminen ja rakastuminen lajiin, johon itse on niin ihastunut.”

Sekä Joensuun Katajan että oman jaoston johtokunta ovat Merjan mukaan innokkaita ja halukkaita kehittämään toimintaa. Ollaan hyvällä pohjalla tekemässä töitä yhdessä.

 – Koen myös, että täällä on ihania ja taitavia luistelijoita. Meillä on hyvä valmennustiimi, jossa on sopiva tasapaino nuoren energian ja kokemuksen kesken.

Merjan valmennustiimiin kuuluvat Etelä-Vantaan Taitoluistelijoiden kasvatti Joanna Ahteela, Espoon Taitoluisteluklubissa luistelleet Milla Suutari ja Petra Koskinen.

Korkeakoulu työelämään

Merjasta on parasta, että valmentajana saa tehdä työtä ihmisten kanssa. Toisaalta työ tarjoaa mielenkiintoisen haasteen. Miten saat ohjelmat rakennettua? Miten saat joukkueen toimimaan yhteen? Miten saat joukkueen luistelijat oppimaan?

– Itse kilpaileminen ei minulle ole se tärkein juttu. Ainahan menestyminen on kivaa, mutta enemmän motivoi nuorten luistelijoiden kehittyminen ja rakastuminen lajiin, johon itse on niin ihastunut.

”Laji on erinomainen korkeakoulu elämään.”

Merja muistuttaa, että muodostelmaluistelu joukkuelajina antaa nuorille rakennuspuita muuhunkin kuin luisteluun.

– Tiimityöskentely on avainasemassa työelämässä. Samoin pitkäjänteisyys, kyky asettaa tavoitteita, keskittyä, kestää paineita, esiintyä ja kommunikoida ihmisten kanssa. Laji on erinomainen korkeakoulu elämään.

Ensi kertaa synttäreillä

Merja palasi kotikaupunkiin, koska siellä asuvat läheiset – vanhemmat ja veli perheineen. Korona herätti olemaan enemmän läsnä heidän elämässään. Ajatuksena on rauhoittua kotiseudulle.

Jo ollessaan opintovapaalla ennen muuttoa Merja sai muistutuksen luistelun ulkopuolisen elämän tärkeydestä.

Hänen veljenpoikansa täyttää lokakuun puolivälissä 15 vuotta.

– Kun hän totesi, etten ikinä ole ollut hänen synttäreillään, se kolahti kovaa. Luistelukaudellahan lokakuussa alkaa pahin rumba, eikä mieli ole antanut periksi matkustaa silloin Joensuuhun.

Valmennus vie illat ja viikonloput ja usein ajatukset vapaa-ajallakin. Kutsumustyössä ei millään muulla kuin luistelulla ole silloin väliä.

 – Helposti muu sosiaalinen elämä jää. Näin vanhemmiten huomaa selkeästi, että kaipaa myös muuta elämään.

Ihan muuta hyvää on Merjan elämään tuonut myös pian kolmevuotias havannankoira Nuka.

– Kaikille ystävällinen ja elämää rikastuttava kaveri. Kun koiran kanssa lähtee lenkille, irtoavat ajatukset luistelustakin.