Henkilöt

Anna jään kantaa

syyskuu 28, 2017

Huippuvalmentaja Kaisa Arrateigilla on sama neuvo niin jääkiekkoilijoille kuin taitoluistelijoille. ”Hyvä liuku rakentuu molemmissa lajeissa siitä, että osaa olla tekemättä yhtään mitään turhaa.”

Mitä jää merkitsee jääkiekkoilijalle?

– Se on elämäni. En pystyisi edes kuvittelemaan sellaista tilannetta, etten pääsisi jäälle pelaamaan.
Aivan kuten meille taitoluistelijoille, jää on kaiken alku ja juuri myös kiekkoilijoille.

Aleksander Barkov on yksi niistä suomalaisista huippukiekkoilijoista, jotka ovat kesän aikana hioneet erityisesti luistelutaitoaan. Apunaan Barkovilla on ollut Rockettesin päävalmentaja Kaisa Arrateig, jolle juuri Barkovin valmentaminen on tarjonnut ammatillisesti yhden kesän parhaista hetkistä: kultaisen oppimisen oivalluksen.

– Sasha on ollut ihanneoppilas.

Eikä hän ole ainoa laatuaan. Arrateig on saanut huomata ilokseen, että jääkiekkoilijat ovat erityisen motivoituneita kehittämään itseään ja oppimaan ennakkoluulottomasti uutta.

– Se on innostanut minua tekemään tätä työtä, ja tästä on tullut itselleni ikään kuin harrastus, Arrateig pohtii.
Halu kehittyä lähtee aina urheilijasta itsestään.

– Moni tajuaa keskeneräisyytensä vasta silloin kuin alkaa hahmottaa, mitä täydellisyys tarkoittaa. Useasti loistavakin urheilija tajuaa vasta silloin, mitä häneltä vielä puuttuu.

KÄÄNTYMINEN PIENESSÄ tilassa, pysähtyminen ja kiihdyttäminen jälleen täyteen vauhtiin. Vaikkei taiteellisella vaikutelmalla ole kiekkoilijan arjessa merkitystä, luistelusta on tullut yhä voimakkaammin yksi pelin keskeisimmistä tekijöistä.

– Luistelu on NHL:n isoin juttu lähivuosina, Barkov uskoo.

Hän suosittelee kaikille kiekkoilijoille yhteistyötä osaavien taitoluisteluvalmentajien kanssa. Arrateigia hän kehuu vuolaasti.

– Kaisa on huikea tyyppi. Minulla on hänen kanssaan samanlainen kemia jäällä kuin hyvän pelaajan kanssa. Oli heti selvää, mitä minä tarvitsen ja mitä minun pitää kehittää luistelussani, Barkov kertoi elokuussa ennen kuin lensi Floridaan.

– En ole vielä elämäni aikana päässyt kauheasti kuvailemaan, miltä helppo luistelu tuntuu, mutta tänä kesänä olen päässyt jo hiukan sitä maistamaan.

– Rytmin muutos on minulle haaste. Uskon, että tämänkaltainen harjoittelu auttaa siihen.

RENTO LIIKE on nopea. Mitä kevyemmin ja taloudellisemmin jääkiekkoilija osaa liikkua jäällä, sitä enemmän hänellä jää energiaa loistaa pelin muilla osa-alueilla. Sama pätee taitoluistelijoihin.

Helponnäköinen liike on merkki taidosta ja hyvästä fysiikasta.

Yhtäläisyydet pätevät myös varusteiden kanssa. Tärkeintä on, että luistinkenkä sopii omaan jalkaan ja terät ovat kunnossa.

Florida Panthersissa viidennen NHL-kautensa aloittava Aleksander Barkov on oikea luistinten suurkuluttaja. Hän vaihtaa luistinparin kerran kuukaudessa, joskus jopa kesken ottelun.

– Niin on itseasiassa käynyt. Minulla ei ollut varaparia mukana ja jouduin ottamaan ihan uudet suoraan käyttööni, kun käyttämäni pari hajosi ensimmäisessä erässä.

KAISA ARRATEIG on valmentanut oman työnsä ohella jääkiekkoilijoita nyt neljä vuotta. Oppia ovat saaneet NHL-tähdet Barkov ja Mikael Granlund, KHL- ja Liiga-pelaajat sekä vielä juniorisarjoissa viimeisiä vuosiaan kiekkoilevat suomalaislupaukset.

Mitä kiekkoilijoiden valmentaminen on opettanut ammattivalmentajana 20 vuotta toimineelle Arrateigille?

– On ollut ihana saada uusi näkökulma tähän työhön. Liikkeen ei tarvitse näyttää hienolta, kuten lajissamme vaan kaikki lähtee puhtaasti yksilön tarpeista. Silti molemmissa lajeissa on kyse mahdollisimman taidokkaasta liikkumisesta jäällä.

Oikean painopisteen ja luisteluasennon hakeminen sekä uskallus luottaa terään ovat olleet keskiössä Arrateigin valmentaessa kiekkoilijoita.

– Hyvä liuku rakentuu molemmissa lajeissa siitä, että osaa olla tekemättä yhtään mitään turhaa. Että osaa siirtää painoa mahdollisimman paljon oikealle kohtaa terää.

Vielä loppuun yksi kysymys: mitä jää merkitsee Kaira Arrateigille?

– Elämäntapaa.

[divider]5 vinkkiä valmentajille[/divider]

Kaisa Arrateigilla on viisi tärkeää vinkkiä kaikille niille taitoluisteluvalmentajille, jotka
työskentelevät jääkiekkoilijoiden kanssa.

1. Jääkiekkoilijoita ei kannata luisteluttaa vain luistelemisen kannalta. Tärkeintä on taito ja
taidokkuuden harjoituttaminen.
2. Jääkiekkoilijoilla on paljon kokemusta luistelemisesta. He osaavat esimerkiksi luistella todella lujaa. Heidän luistelutaitoaan ei siis ole syytä vähätellä.
3. Valmentaminen ja ohjaaminen on erotettava toisistaan. Eniten meillä on annettavaa jääkiekkoilijoille, jos lähetämme heidän avukseen osaavimmat valmentajamme.
4. Paras tapa työskennellä on pitää huolta siitä, ettei valmennettavien ryhmä kasva liian suureksi.
5. Oppija on fiksu. Siksi valmentajan ja opetusmetodienkin tulee olla fiksuja.

teksti Elina Paasonen
kuva Eriika Ahopelto
Taitoluistelu-lehti 4/2017