Koko Suomi luistelee ja parhaat maailman huipulla. Niin kuuluu Taitoluisteluliiton tuttu visio. Viedäkseen tulevaisuuden kiirat, laurat ja vivecat ja niin hartaasti odotetut kotimaiset yuzurut lajin kirkkaimpaan kärkeen liitto uusii yksinluistelun huippu-urheilustrategian. Tuloksissa tähdätään jo vuoden 2026 olympialaisiin Milanossa.  

Taitoluisteluliiton puheenjohtaja Janne Korhonen korostaa vision molempien tavoitteiden tärkeyttä ja keskinäistä sidosta.

– Voidaksemme toteuttaa vision tarvitsemme strategian, joka ohjaa kaikkea tekemistämme kohti näitä kahta tavoitetta, hän painottaa.

Koska korona on lamauttanut lajin harjoituksia ja kilpailuja jo kahdella kaudella, on Korhosen mukaan katsottava koko strategiaa jo siitäkin syystä, että koko Suomi ylipäätään pääsee luistelemaan.

Janne Korhonen toteaa, että Suomella on toki huippumenestystä yksinluisteluissa aivan viime vuosilta. Naisissa on pärjätty hyvin, mutta huippu on ollut kapea.

”Uuden strategian ansiosta meidän on mahdollista kehittää parhaat maailman huipulle.”

Jo viime vuoden strategiaistunnossa liittohallitus totesi, että huippu-urheilu tarvitsee uuden strategian, jonka lähtökohtana on tarkastella yksinluistelun nykytilaa, onnistumisia ja kehityskohteita yksinluistelussa.

– Yksinluistelun luistelijan polku, jolla on menty luistelukoululaisesta maajoukkueluistelijaksi, on säilynyt samanlaisena jo pitkään. Se on tuottanut nykyisen tason, jolta eteneminen vaatii toiminnan uudistamista.

Huippu-urheilun strategia, lyhenteeltään HUS, on tärkeä osa liiton strategiaa yksinluistelussa.

– Uuden strategian ansiosta meidän on mahdollista kehittää parhaat maailman huipulle. Se toteutuu pitkäkestoisesti ainoastaan saamalla suomalaisen yksinluistelun huippua lavennettua.

Kaikki lahjakkuudet mukaan

Strategiatyön ytimessä on luistelija. Janne Korhonen kuvaa toimijoita luistelijan ympärillä kolmiolla, joka sijoittuu ympyrän sisään.

Kolmion ylimpänä kärkenä on resursointi, mikä tarkoittaa pienemmän luistelijan maailmassa vanhempia ja vanhemman luistelijan uravaiheessa sponsoreita. Toisessa alakulmassa ovat valmentaja ja seura ja kolmannessa arvioijat ja kilpailujärjestelmä. Kolmion sisäänsä sulkevan ympyrän muodostaa liitto.

– Huippu-urheilun strategian ja yleensäkin strategian tarkoitus on pitää huolta siitä, että kaikki osat kuviossa ovat tasapainossa. Vain niin luistelija kuvion keskiössä saa kaikkien tuen.

”On hyvä asia, että pääosin kaikissa seuroissa on ammattivalmennus, mutta se ei aina ole huipulle tähtäävää kilpailuvalmennusta.”

Strategiassa tarkastellaan Janne Korhosen mukaan kaikkia osa-alueita tasapuolisesti. Liittoympyrän tulee sijoittaa resursseja niin, että kaikki maan lahjakkuudet pääsevät niistä osallisiksi.

– On hyvä asia, että pääosin kaikissa seuroissa on ammattivalmennus, mutta se ei aina ole huipulle tähtäävää kilpailuvalmennusta, joka nyt on kohdennettava kaikkien lahjakkuuksien saataville.

Miten tavoitetta pystytään seuroissa tukemaan? Miten saadaan luistelijoita leirityksiin, jotka tasoittavat tietä maajoukkueeseen. Näihin kysymyksiin strategiatyössä on puheenjohtajan mielestä haettava vastauksia.

HUS liikkeelle jo alkuvuodesta

Liiton varapuheenjohtaja Jouko Pitkäsen ja liiton valmennuspäällikkö Satu Niittysen vetämä ohjausryhmä on valmistellut strategiatyötä alkuvuodesta lähtien. Kilpa- ja huippu-urheilun keskus KIHU teki osaksi pohjustusta tutkimuksen, joka kartoitti luistelijoiden, valmentajien ja kaikkien kolmion kulmien tuntemuksia nykytilasta ja kehityskohteista matkalla kohti huippua.

Nyt on muodostettu työryhmät, jotka pohtivat, mitä pitää tehdä vision saavuttamiseksi, minkälaisen organisaation ja inhimillisen tavan toimia ja johtaa tavoite edellyttää.

Strategiatyö on pilkottu osiin. Kansainväliseen vertailuun ja yhteistyöhön keskittyvän työryhmän puheenjohtajana on Mika Saarelainen. Valmennusryhmien järjestelmää uudistavaa työryhmän vetovastuussa on Satu Niittynen. Olosuhteet ja huippuseurayhteistyön työryhmän puheenjohtajana toimii Outi Wuorenheimo ja tukitoimien työryhmän puheenjohtajana Laura Lepistö. Tavoitteiden määrittelyn ja mittareiden valintaa pohtivaa työryhmää vetää Jouko Pitkänen.

”Tämän strategian lopullinen maali on vuodessa 2030.”

Kesäkuinen Kick off käynnisti työryhmien työskentelyn. Valmennuspäällikkö Satu Niittynen alusti tapahtumassa kuvaamalla nykytilan ja kehityskohteita.

Leveällä rintamalla Suomen junioriluistelun taso on noussut viimeisten vuosien aikana, kuten PM-kilpailut osoittavat. Mutta kansainvälinen menestys junioreiden GP- ja MM-tasolla ei ole kehittynyt yhtä hyvin. Aikuisten MM-kisoissa finaaliin yltäminen ei ole ollut itsestäänselvyys.

Satu Niittynen korosti, että kärkitason huippu-urheilussa liitolla on mahdollisuus ja myös vastuu tehdä uudenlaisia ratkaisuja.

Kehityskohteiksi hän nosti muun muassa nykyistä voimakkaamman tuen päivittäisvalmennukseen. Yhteistyötä henkilökohtaisten valmentajien, huippu-urheiluseurojen ja liiton välillä pitäisi myös parantaa. Erityisesti nuorten ikäryhmiin tarvitaan maanlaajuinen laadukas valmentautumisverkosto.

Valmista alkuvuodesta 2022

Sekä käynnistystapahtuman paneeleihin että työnsä aloittaneisiin työryhmiin on saatu jäseniä myös muista lajiliitosta, joissa on saavutettu laajaa kansainvälistä menestystä. Maajoukkueluistelija Valtter Virtasen ja juuri aktiiviuransa lopettaneen Viveca Lindforsin lisäksi Lajiliiton rooli ja merkitys huippu-urheilijan silmin -paneeliin osallistuivat muun muassa alppilajien huippu Tanja Poutiainen, pikaluistelijana maailman kärkeen kuulunut Janne Hänninen sekä naiskiekon legenda Tuula Puputti, jotka kaikki ovat edelleen vaikuttajia lajeissaan.

Janne Korhonen lähettää ison kiitoksen kaikille suomalaisen urheilun järjestöille ja liitoille, joista lähtölaukauksen paneeleihin ja strategian työryhmiin saatiin lisää asiantuntemusta. Näin päästään oppimaan parhailta.

– Kick offista saimme matkaan ison annoksen innostusta ja yksittäisiä nostoja, mutta suurin työ tehdään työryhmissä, hän muistuttaa.

Nyt työryhmät ryhtyvät töihin. Niiden työt koostetaan syksyn aikana, ja strategia on valmis ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Maalina 2030 olympialaiset

Tulostavoitteisiin on jo merkitty vuoden 2026 Milanon Olympialaiset ja välitavoitteiksi kaikki MM- ja EM-kilpailut. Kaukaisin tähtäin on 2030 talviolympialaisissa, joiden pitopaikasta päätetään vuonna 2023.

– Tämän strategian lopullinen maali on vuodessa 2030. Toisaalta lähtölaukauksen paneeleissa asiantuntijat katsoivat, että tähtäin kannattaisi asettaa vieläkin pidemmälle, Janne Korhonen kertoo.