Seurassa

Helsingin Luistelijat:

Yksinluistelun kilparyhmät uuden edessä

toukokuu 5, 2020 JA KUVAT Virve Sammalkorpi

Maaliskuun 12. päivä 2020 tullaan muistamaan. Suomen hallitus antoi koronaviruksen leviämisen hillitsemiksi painavat ohjeet, jotka muuttivat perusteellisesti totuttuja harrastustoiminnan tapoja. Muutama päivä sen jälkeen, kun kaikkea ei-välttämätöntä lähikontaktia oli kehotettu tiukkasanaisesti välttämään, myös Jääkenttäsäätiö päätti ajaa toimintansa alas ”määrittelemättömäksi ajaksi”.

Ei lähikontakteja, ei siis valmennusta. Ei jäätä, ei siis harjoittelua. Ja mikä ajoitus – kevät on perinteisesti yksinluistelutestien ja uuteen kauteen valmistautumisen kannalta tärkeää aikaa. Tilanne oli kaikissa seuroissa, myös Helsingin Luistelijoissa, ennen kokematon. Miten luotsata tavoitteellisia kilparyhmiä pakon sanelemissa puitteissa?

Jättiharppaus kaukalosta digiin

Helsingin Luistelijoiden yksinluistelun valmennustiimiin kuuluva Johanna Vainio-Pyykkönen ihmettelee, miten historiallisista päivistä tuntuukin olevan valtavan pitkä aika, vaikka viikkoja on vierähtänyt vasta kuusi.

– Tilanne harmitti paljon, sillä vielä oli loppukilpailuja ja näytöskin tulossa, hän muistelee maaliskuun tunnelmia. Terveys edellä mennään kuitenkin aina.

Paniikkia valmennustiimissä ei syntynyt, sillä valmentajat ovat tottuneet nopeisiinkin muutoksiin ja lähes mestareita selviytymään yllättävissä tilanteissa.

– Ajattelimme vain, että toimintamalleja pitää muuttaa, Johanna sanoo.

”Eihän meidän kenenkään ammattitaitoon kuulunut digitaalisissa kanavissa valmentaminen.”

Ajanjuoksun mittaamisessa muutosten ja uuden luomisen määrä onkin tässä kohti merkityksellisempää kuin viikkojen laskeminen. Helsingin Luistelijoiden yksinluisteluvalmennus on ottanut kuluneena aikana jättimäisen harppauksen entuudestaan tuntemattomiin valmennuskeinoihin.

– Aluksi, kun emme tienneet, kauanko poikkeusolot kestävät, teimme suunnitelmia lyhyeksi ajaksi kerrallaan, Johanna kertoo.

– Meillä oli kyllä muutamia erilaisia valmennusskenaarioita, mutta koko ajan luotimme siihen, että tilanne tulee helpottumaan jossain vaiheessa. Kun rajoituksia tiukennettiin, alkoi olla selvää, että tilanne ei mene nopeasti ohi.

Valmennustiimille poikkeusolojen alku vaati sparrailua sekä valmentajien kesken että yhdessä hallituksen kanssa. Luistelijoille lähetettiin omatoimitreenit viikoittain sähköpostitse ja palaute harjoitteisiin jäi yksisuuntaiseksi. Digitaalisten kanavien käyttöä päästiin kuitenkin pian harjoittelemaan live-luennoilla joissakin ryhmissä.

– Eihän meidän kenenkään ammattitaitoon kuulunut digitaalisissa kanavissa valmentaminen, Johanna sanoo.

Uusi etävalmennusohjelma käytössä

Kevään kehityskeskusteluja oli maaliskuussa vielä käymättä, ja valmentajat oivalsivat, että he voisivat hyödyntää kehityskeskusteluja etäyhteyksien käytön opetteluun.

– Teams ja Zoom olivat valmennustiimille uusia työkaluja. Kun nämä digitaaliset ympäristöt tulivat tutuiksi, osassa kilparyhmiä siirryttiin jo osin live-treeneihin, Johanna kuvailee prosessia.

Helsingin Luistelijoiden yksinluisteluvalmennus on ottanut kuluneena aikana jättimäisen harppauksen entuudestaan tuntemattomiin valmennuskeinoihin. Kuva Virve Sammalkorpi
Helsingin Luistelijoiden yksinluistelijat ovat harjoitelleet poikkeusaikana ohjatuissa etäpienryhmissä 2–3 kertaa viikossa.

– Otimme ideoita eri lajiseuroilta ja testasimme rohkeasti yrityksen ja erehdyksen kautta, mikä toimii ja mikä ei digitaalisissa kanavissa, hän jatkaa.

Nyt valmennustiimi on saanut etävalmennusohjelmansa pilottivaiheeseen. Edistyneimpien luistelijoiden ryhmä 1 on jaettu pienryhmiin, joissa heidän kanssaan on helpompi käydä kaksisuuntaista keskustelua digikanavia hyödyntämällä.

– Luistelijat harjoittelevat ohjatuissa etäpienryhmissä Zoomin välityksellä kaksi, kolme kertaa viikossa ja kerran viikossa myös koko ryhmän kesken. Yksi harjoituskerta kestää alku- ja loppuverryttelyineen 90 minuuttia.

Valmennusohjelmassa käytetään koko valmennustiimin osaaminen hyväksi, ja jokainen valmentaja panostaa omissa harjoituksissaan eri osa-alueisiin kuten alaraajoihin, nopeusvoimaan, keskivartaloon ja ylävartaloon. Kuhunkin harjoituskertaan sisältyy myös lajiharjoittelua. Lisäksi koko ryhmälle pidetään erillinen kehoa huoltava harjoitus.

Zoom-treenien lisäksi yksinluistelun kilparyhmillä on omatoimiharjoitteet samalla lailla kuin poikkeusaikojen alussa. Ohjatut treenit on kuitenkin otettu kiitollisuudella vastaan, sillä vuorovaikutuksella myös psykologinen merkityksensä.

Ryhmä 1:n kanssa käydyn pilottivaiheen jälkeen luotua valmennusohjelmaa tullaan laajentamaan asteittain, soveltuvin osin, myös seuraaviin kilparyhmiin. Nuoremmilla luistelijoilla koko ryhmän keskeinen harjoittelu on kuitenkin vallitseva muoto.

Työkalupakkiin uusia välineitä

Harjoiteltavaa ja ratkaistavaa riittää koko ajan. Yksi haaste ratkaistavaksi on, kuinka saada riittävän hyvää kuvamateriaalia harjoituksista, jotta niiden perusteella voisi antaa ohjaavaa palautetta. Esimerkiksi hyvälaatuisen videon voi hidastaa suorituksen tarkastelemiseksi. Kynnys erilaisten uusien työkalujen käyttöön on pakon edessä joka tapauksessa madaltanut, mistä tulee olemaan jatkossakin hyötyä.

”Oppimisprosessi on ollut hedelmällinen ja uskon, että tästä ajasta jää asioita myös käyttöön.”

– Oppimisprosessi on ollut hedelmällinen ja uskon, että tästä ajasta jää asioita myös käyttöön, Johanna painottaa.

Mikään ei täysin korvaa kasvotusten tapaamista, mutta Johanna näkee, että poikkeusaikana tutuksi tulevat digitaaliset keinot antavat yhden lisätyökalun myös tulevaisuutta ajatellen.

– Voimme pitää kehityskeskusteluja riippumatta siitä, saammeko järjestettyä tapaamisaikaa ja -paikkaa perheen kanssa. Voimme olla yhteydessä mahdollisiin kuntoutujiin ja ohjata heidän harjoitteluaan. Valmentaja ja luistelija voivat myös käydä läpi kisasuorituksia Teams-tapaamisessa.

Helsingin Luistelijoiden yksinluisteluvalmennus on ottanut kuluneena aikana jättimäisen harppauksen entuudestaan tuntemattomiin valmennuskeinoihin. Kuva Virve Sammalkorpi
Helsingin Luistelijoiden yksinluisteluvalmennus on ottanut kuluneena aikana jättimäisen harppauksen entuudestaan tuntemattomiin valmennuskeinoihin.

Arkeen rytmiä ja liikuntaa

Erilaisten rajoitteiden on määrä jatkua ainakin 13.5.2020 asti. Jääaikaa ja -harjoituksia odotellessa luistelijat vahvistavat ensisijaisesti lajitaitojen kehittämiseen vaadittavia ominaisuuksia kuten lihaskuntoa ja nopeutta.

Valmentajia huolestuttaa, että etäkoululaisen arkiliikunta saattaa vähentyä salakavalasti. Luistelijoita kannustetaan huolehtimaan omaehtoisesta liikkumisesta ohjattujen harjoitteiden lisäksi, sillä urheilija tarvitsee kolmisen tuntia liikuntaa päivässä. Myös arkirytmistä kiinni pitäminen kantaa poikkeusajan yli.

Jäähallien avautumiseen vielä toukokuussa Helsingin Luistelijoiden valmennus ei uskalla luottaa. Ensimmäinen toive olisi päästä oheisharjoituksiin pienissä lähivalmennusryhmissä.

Siihen asti Helsingin Luistelijoissa pidetään fyysistä etäisyyttä ja vaalitaan etäyhteyksien avulla henkistä läheisyyttä.

Juttu on julkaistu alun perin Helgingin Luistelijoiden verkkosivustolla.

Liikunnallisesti aktiivista elämää keskustassa

Helsingin Luistelijoiden yksinluisteluvalmennus on ottanut kuluneena aikana jättimäisen harppauksen entuudestaan tuntemattomiin valmennuskeinoihin. Kuva Virve Sammalkorpi

Helsingin Luistelijoiden Penni Passi on harjoitellut poikkeusaikana Eläintarhan urheilukentällä.

Ella-Lumia Koivuniemi ja Penni Passi ovat Helsingin Luistelijoiden ryhmä 1:n luistelijoita. He kertovat, että seuran etätreenit toteutetaan Zoomin ja Teamsin kautta. Koska molemmat asuvat Helsingin keskustassa kerrostalossa, he tekevät harjoitteet joko kotona sisällä tai – jos se ei ole mahdollista – mieluiten urheilukentällä. Ulkona treenatessaan he kuljettavat mukanaan puhelinta tai jotain muuta mobiililaitetta, jonka avulla he liittyvät treeniryhmään. Luistelijat kokevat, että valmentajien antamia ohjeita on helppo seurata live-valmennuksessa ja etuna on palautteen saaminen heti. Myös valmentajien ja treenikavereiden näkeminen on mukavaa.

Poikkeusaikana molemmat luistelijat ovat huolehtineet omaehtoisesta liikunnasta annettujen harjoitteiden lisäksi: Ella-Lumia on lenkkeillyt, pelannut koripalloa, venytellyt ja tehnyt lajihyppyjä. Penni on tehnyt erilaisia kehonpainotreenejä ja lenkkeilyn lisäksi harjoitellut nopeusvoimaa hyppimällä muun muassa aitoja. Treenitunteja päiviin on kertynyt kolmisen tuntia. Jään puute on tyttöjen mielestä suurin haaste poikkeusajassa, eivätkä taloyhtiöiden pihatkaan saa kiitosta treenipaikkoina, mutta muuten keskustasta löytyy paljon paikkoja liikkumiseen. Keskuspuiston ja merenrannat polut ovat tulleet tutuiksi. Jäätä, ohjelmien tekoa ja treenikavereita kaivataan kuitenkin jo.