Yllätyksiä, vauhtia ja jännittäviä tilanteita. Taitoluistelu-lehti teki täsmäiskun maailman huipulla kisaavien muodostelmaluistelijoiden harjoituksiin ja teki tutkivaa testausta, mistä löytyy suorituskyvyn ääripäät ja mitä jäällä oikein tapahtuu.

Ensin triviaa. Seuraava voisi olla urheiluaiheisen tietokilpailun kysymys: Missä lajissa suoritetaan kisa 1 800 neliömetrin alueella, kilpailusuorituksen matka on noin 650 metriä, iso osa suorituksesta tehdään 40–50 kilometrin tuntivauhtia keskisykkeen ollessa 180 molemmin puolin? Ja aikaa menee vähän päälle neljä minuuttia.

Ja nyt faktaan. 

Testasimme ja mittasimme muodostelmaluistelujoukkueen sykettä, vauhtia ja matkaa ohjelmasuorituksen aikana. Koekaniineina toimivat Team Unique -muodostelmaluistelujoukkueen kovakuntoiset urheilijat, asiantuntijana heidän valmentajansa Mirjami ”Miru” Penttinen, nopeustutkakoordinaattorina Ville Penttinen ja testauspaikalla mukana seuraamassa lehtemme tutkiva taitoluistelujournalisti Ninni Kellokoski. 

Testipaikkana oli Helsingin Hernesaaren jäähalli helmikuisena tiistaina, ja testihetkenä Team Uniquen iltatreenit.

Testin aikana ja tuloksia kootessa kokeneet ammattilaisetkin yllättyivät. 

Täysillä vaan

Jokainen urheilija ja jokainen valmentaja on tottunut mittaamaan ja seuraamaan urheilusuorituksen aikaista sykettä. Niin myös Unikkien luistelijat ja heidän valmentajansa Mirjami Penttinen. Luistelijoiden maksimisykkeistä oli tarkkaa tietoa jo ennen testiä.

Team Uniquen luistelijoiden sykkeet ovat tällä kaudella korkeimmillaan ”Muzic makez me” -lyhytohjelmassa.

– Lyhyt on kerta kaikkiaan kova ohjelma, se on fyysisesti vaativampi ohjelma kuin vappis ja on ottanut aikaa tänä kautena. Lyhytohjelman maksimisykkeet pyörivät 190:n molemmin puolin, noin 10–20 alle testeissä mitatuista maksimisykkeistä, Miru kertoo.

Joukkueen vapaaohjelman keskiarvosyke on yleisesti noin 10 yksikköä matalampi kuin fyysisesti vaativammassa lyhytohjelmassa, se pyörii 180 tietämillä.

Taitoluistelu-lehden testi-iltana kaikki joukkueen luistelijat pukivat sykevyöt päällensä harjoituksen ajaksi. Ensin tehtiin pätkiä lyhytohjelmasta, mittailtiin ja vertailtiin, välissä tehtiin rauhallisempia pätkiä vapaa-ohjelmasta, jotta nähtiin sykkeiden eroja eri ohjelmien ja osuuksien välillä. Jokaisen pätkän lopuksi Miru huusi laidalta ”sykkeet” ja tytöt heittelivät kelloistansa omia arvojaan: 170, 172, 176, 181 jne.

Arvokasta testitietoa ja tarkkuutta saatiin, kun luistelijat tekivät ”koksun” eli kokonaisen lyhytohjelman. 

Testi-iltana lyhytohjelman korkein syke mitattiin Tuuli Mäkiseltä, hänen maksimisykkeeksi saatiin 193. Tuulin aiemmin virallisemmissa testeissä todettu maksimisyke on peräti 208.

Testin aikana tehtiin myös mielenkiintoinen havainto. Yksi joukkueen luistelijoista kaatui mutta hän luisteli vielä noin kahdeksan sekuntia musiikin loppuun ja vilkaisi sitten sykemittariaan. Yllättävä kaatuminen ja pelästyminen olivat nostaneet hänen sykkeensä kahteensataan!

Myöhemmin pukukopissa tyttöjä haastatellessa selvisi, että jo pienikin asiaankuulumaton töytäisy tai luistinten osuminen toisiinsa aiheuttaa sykepiikin. Sen ymmärtää, sillä muokkaajat vetävät kuin veitsen terällä alusta loppuun kovalla tempolla ja pienikin virhe voi pilata koko suorituksen, varsinkin maailman huipulla, missä sijoitukset ratkaistaan usein hengästyttävän pienillä pisteen kymmenysten eroilla.

Mirjami Penttinen sanoo, ettei hän koreografiaa laatiessaan mieti ollenkaan, kuinka Unikkien luistelijat jaksavat sen. Hän voi luottaa siihen, että joukkue on maailman huippua ja että siinä luistelee ehdottoman huippukuntoisia urheilijoita.

– Teen aina tarinaa koreografian kautta. Joukkueen on pystyttävä kaikenlaiseen; toiset ohjelmat ovat kovempia ja toiset helpompia.

– Meidän tämän kauden lyhyessä on ihan mieletön määrä vartalon ja käsien liikehdintää. Uskallan väittää, siltä osin lyhyemme on maailman tämän kauden kärkiohjelma. Ja kun vielä sen vauhtikin on niin järkyttävä, tempo nostaa sykkeet huimiin lukemiin, Miru kuvaa.

Törkeetä vauhtia 

Nopeuden mittaamista varten testihetkeen ladattiin nopeusmittari mobiilisovelluksena. Tutkaa koordinoi Ville Penttinen, joka tuntee Uniikkien ohjelmat hyvin. Jotta päästiin luotettaviin mittauksiin, Ville nousi musiikinsoittopöydän päälle ”vähän ylemmäs” napatakseen tuloksia tiuhaan muuttuvissa muodostelmissa.

Nopeustestissä mitattiin Team Uniquen lyhytohjelmaa. Testiryhmämme voi vahvistaa yhteisestä suusta, että ohjelmaa luisteltiin helposti yli 50 kilometrin tuntivauhtia, sillä tutkan digitaalisen näytön luvut vaihtelivat vauhdikkaammissa kohdissa 40–60 km/h.

Ja huippunopeudeksi mitattiin 65 km/ h, joka on jo ihan järisyttävää vauhtia! Tämä tulos mitattiin myllyn sakaran päässä. Kovimmat vauhdit lähtevät pivottavassa blokissa ja myllyn sakaran päädyissä.

”Levähdyshetkiä ei ole, mutta kyllä siellä kauden mittaan löytää ne hetket, missä pystyy keskittymään hengittämiseen. ”

– Siinä mennään kyllä ihan törkeetä vauhtia, Miru kommentoi naurahtaen.

– Mozart Cupissa tammikuussa harjoittelimme juuri myllyä monta kertaa kisatreenissä. Ihmettelin itsekin sitä käsittämätöntä vauhtia, miten Mara siinä päädyssä painaa.

– Jenkkivalmentaja ihmetteli vieressä, millä vauhdilla tuo lapsi painaa, ja itse jouduin pyytämään luistelijaltani anteeksi, kun hän joutui toistamisiin vetämään tuolla vauhdilla. Onhan se toki hetkellistä ja rivi antaa siihen oman vauhtinsa, mutta ei tuommoiseen vauhtiin pääse kuin oikeanlaisella luistelutekniikalla, joka taas lähtee oikeasta lihastyöstä.

Mittauspulmia 

Joukkueen luisteleman matkan mittaus tehtiin Team Uniquen vapaaohjelmasta. Seniorijoukkueiden vapaaohjelman kesto on tästä kaudesta alkaen ollut neljä minuuttia, plus/miinus kymmenen sekuntia. Team Uniquen Insomnia-vapaaohjelman tarkka kesto on neljä minuuttia ja kuusi sekuntia. Noin neljässä minuutissa senioritason muodostelmajoukkue luistelee kulloisenkin ohjelman rakenteesta riippuen 10–12 kertaa jääkentän päästä päähän.

Halusimme tietää asiasta vielä tarkemmin: paljonko muodostelmajoukkue tekee vapaaohjelmassaan matkaa eksaktisti metreissä. Tehtävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi useastakin syystä.

Olympiamitat täyttävän jääkaukalon mitat ovat 60 metriä kertaa 30 metriä. Muodostelmajoukkueet sekä harjoittelevat että kisaavat erikokoisissa kaukaloissa. Kilpailuissa harjoitukset ovat tärkeitä joukkueelle siksikin, että ohjelma osataan istuttaa kisakaukalon mittoihin.

Aiemmin Unikkien valmennustiimi oli yrittänyt laskea vapaaohjelmassa luisteltavaa metrimäärää, mutta se koettiin epäluotettavaksi ja epätarkaksi. Matkan mittaus tehtiin nyt Taitoluistelu-lehden juttua varten jäällä steppaamalla, ja Mirjami Penttinen otti huomioon laskennassa myös piruettien sisäänmenot, pyörähdykset ja ulostulot.

– Ihan tarkkaa mittaa en saanut tälläkään kertaa millään, mutta matka asettuu 650–700 metrin välille, Miru vahvistaa. 

Tällä joukkueella on todella kova kunto ja teknisesti he ovat äärimmäisen taitavia. 

Testauksemme lopuksi voisin sanoa, että maailman luokan muodostelmaluistelu on huippu-urheilua isolla H:lla. Iso rispekti. 

Tehkääpä itse perässä.