Kaisa Engberg ilahtui ensimmäisen Vuoden valmentaja 2025 -palkintonsa saamisesta. Nyt jo neljää SM-juniorimiestä luotsaava Kaisa uskoo, että kahden SM-mitalin kauteen siivitti erityisesti valmennettavien välille rakentunut yhdessä tekemisen ja sparraamisen kulttuuri. 

Vaikka valmentajanuraa on takana yli 20 vuotta, innostuu Keravan Luistinseuran päävalmentaja Kaisa Engberg työstään päivittäin. 

Kaisa palkittiin huhtikuun Skating Finland Gaalassa Vuoden valmentaja -palkinnolla. Kyseessä on Suomen Taitoluisteluvalmentajat ry:n kanssa yhteistyössä jaettava Ragnar Wikströmin nimikkopalkinto. Se myönnetään valmentajalle, jonka luistelijat sijoittuvat parhaiten yksinluistelun SM-kilpailuissa. Palkinnon on jopa kuudella edellisellä jakamiskerralla voittanut Espoon Jäätaitureiden valmentaja Virpi Horttana.

”Tuntuu myös hyvältä tietää, että on olemassa selkeät kriteerit, joiden perusteella palkinto on jaettu.”

Kaisa Engbergin valmennettavat loistivat juuri päättyneellä kaudella erityisesti SM-juniorimiehissä, kun KeLs:n Anton Erkama luisteli Suomen mestariksi, Matias Heinonen sijoittui SM-kilpailuissa toiseksi ja Romulus Peltonen neljänneksi.

– Olemme tehneet pitkään töitä, eivätkä tällaiset tunnustukset ole arkipäivää, joten kyllä huomionosoitus merkitsee paljon. Tuntuu myös hyvältä tietää, että on olemassa selkeät kriteerit, joiden perusteella palkinto on jaettu, Kaisa tunnelmoi.

Lämpimät kiitokset Kaisa lähettää perheelleen, luistelijoilleen, kollegoilleen ja Keravan Luistinseuralle. 

– Totta kai haluan kiittää myös kaikkia omia valmentajiani siitä, että ovat minut tälle uralle saaneet ja näyttäneet hyvää mallia. Opittu harjoitteluilmapiiri vaikuttaa varmasti paljon siihen, miten näen asioita. Ylipäätään koen olevani etuoikeutettu saadessani tehdä työtä, josta oikeasti pidän, hän jatkaa.

Kaisa luisteli itse parikymppiseksi edustaen Tuusulan Luistelijoita ja aloitti valmentajauransa tuntivalmentajana Tuusulassa Merja Huttusen rinnalla. Kouluttautumisen ja erinäisten päätoimisten valmennuspestien jälkeen Kaisa kutsuttiin Keravalle vastuuvalmentajaksi. Tehtävä jatkuu nyt kahdeksatta vuotta.

Jokaisen tavoitteet ovat tärkeitä

Jos pitkäjänteisestä työstä nauttii Kaisan tavoin, on sen taustalta löydyttävä vahva motivaatio. Kaisa kertoo ammentavansa voimaa tulostavoitteitakin enemmän siitä, että näkee työssään joka päivä kehittymistä ja onnistumisen hetkiä. 

– Totta kai toivon, että saan vietyä urheilijat ehjinä parhaaseen mahdolliseen tulokseen ja seisomaan heidän rinnallaan vaikka arvokilpailuissa, mutta se urheilijoiden päivittäinen uusien asioiden oivaltaminen on itselleni kaikista isoin juttu, Kaisa avaa. 

Uudellemaalle perheineen asettunut Kaisa valmentaa tällä hetkellä kaikkia Keravan Luistinseuran ryhmiä luistelukoulua lukuunottamatta. Valmennettaviin mahtuu SM-mitalistien lisäksi nuoria kehitysryhmän luistelijoita ja urheilijoita, jotka eivät kilpaile. Se on Kaisasta ilahduttavaa.

”En usko, että päästäisiin yhtä hyviin tuloksiin, jos vain käskyttäisin, tai jos en tietäisi, mitä luistelijan elämässä tapahtuu.”

– On pienen seuran etuja, että viikkotyöaikaan sisältyy monenlaista. Valmennusfilosofiaani kuuluu se, että on tärkeää löytää jokaisesta urheilijasta hänen oma potentiaalinsa ja tukea yksilöllisesti jokaista omalla polullaan, Kaisa sanoo.

Kaisa painottaa valmentamisessaan vahvaa luottamusta urheilijan ja valmentajan välillä. Se rakentuu hänen mukaansa uskalluksesta keskustella. Kaisasta on tärkeää, että urheilija kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi, ja että tavoitteiden asettaminen lähtee urheilijasta itsestään. 

– Juttelen tosi paljon urheilijoiden kanssa. En usko, että päästäisiin yhtä hyviin tuloksiin, jos vain käskyttäisin, tai jos en tietäisi, mitä luistelijan elämässä tapahtuu.

Yläfemmoja ja neloishyppyjä 

Kaisa pohtii, että avoimen keskustelukulttuurin lisäksi hyviin tuloksiin ajaa urheilijoiden keskinäinen sparraus.

Niin kävi hänestä ainakin päättyneellä kaudella SM-juniorimiesten kohdalla. Kaisa valmentaa tällä hetkellä neljää SM-junioripoikaa, jotka kaikki harjoittelevat samassa ryhmässä. Viime kaudella yhteiset kisareissut ja keskinäisen kilpailun tasaisuus hitsasivat porukkaa yhteen entisestään. 

– Ajattelen, että on iso etu, että poikia on Suomen mittakaavassa samassa seurassa paljon. Kyllä he treeneissä tarkkailevat toisiaan; vaikka olisi vähän väsynyt, niin siltikin täytyy pistää vähän kaveria paremmaksi. Samalla heitetään yläfemmoja ja kannustetaan kisoissakin, Kaisa kehuu.

”Olen yrittänyt sanoa luistelijoilleni, että kolmoislutsin ei tarvitse olla lopullinen määränpää.”

Kaisan mukaan menneellä kaudella Keravalla keskityttiin paljon perusluisteluun ja esiintymiseen. Kehittymistä on vauhdittanut myös usko siihen, vaikemmatkin elementit ovat opittavissa. Kaisa ajattelee, että uusien elementtien oppiminen ajaa kaikkia eteenpäin.

– Olen yrittänyt sanoa luistelijoilleni, että kolmoislutsin ei tarvitse olla lopullinen määränpää. Esimerkiksi nyt tällä hetkellä yksi valmennettavistani osaa neloishyppyjä, ja kun näitä ei Suomessa oikeastaan tehdä, niin onhan se myös todella motivoivaa itsessään tehdä vähän ehkä historiallisiakin asioita. Se näyttää muillekin, että tämä on oikeasti mahdollista, ei kun tekemään!