Uusi kausi alkamassa ja uusi ohjelma luisteltavana, ei ihme että jännittää. Yksinluistelun maajoukkueeseen kuuluva Laura Karhunen tietää, kuinka paljon työtä ja rohkeutta tarvitaan oman liikekielen, oman minuuden näyttämiseen.

Kun tätä nykyä 20-vuotias Laura Karhunen aloitteli pikkutyttönä taitoluistelua silloisessa kotikaupungissaan Lappeenrannassa, jokainen uusi kausi ja uusi ohjelma olivat tietysti suuri juttu. Mutta Laura osaa myös piirtää nuoresta itsestään hauskasti ilkikurisen kuvan.

– Tein tunnollisesti kaikki minulle suunnitellut ohjelmat jäällä kaikkine liikkeineen tasan juuri niin kuin koreografi oli minulle sanonut. Olin myös tosi arka esittäjä. En uskaltanut tehdä mitään riittävän isosti, vaikka kuinka tiesin, että niin pitää tehdä.

”En uskaltanut tehdä mitään riittävän isosti, vaikka kuinka tiesin, että niin pitää tehdä.”

Esittämisen, tulkinnan ja heittäytymisen tärkeyden Laura Karhunen alkoi tajuta vasta aikuisuuden kynnyksellä. Hän muutti 16-vuotiaana luistelun vuoksi pääkaupunkiseudulle. Sieltä löytyi koreografi Sari Hakola. Kaksikon yhteistyö on ollut tiivistä siitä lähtien.

– Minulle yhteistyö saman koreografin kanssa toimii hyvin. Heti, jos joku kohta ohjelmassani ei toimi, uskallan sanoa sen. Tai ohjelmia työstäessämme pystyn esittämään johonkin kohtaan oman ehdotukseni. Olen saanut omaa tahtoa.

Se, että Laura Karhusella on ollut koreografi lähellä, on tehnyt helpoksi myös ne hetket, jos ohjelmiin pitää tehdä muutoksia. Vielä paljon enemmän kuin yhteistyöstä Laura Karhunen on kuitenkin oppinut luistelijan työpanoksen suuruudesta.

– Koska tunnemme koreografini kanssa toisemme hyvin, ohjelman kokoaminen yhdessä jäällä käy yleensä nopeasti. Mutta mietin itse paljon koreografiani toimivuutta, kokeilen sitä sekä maalla että jäällä luistellen tai yleensä vain päässäni. Varsinkin alussa työni on tosi intensiivisistä, mutta joskus se voi kestää jopa koko kauden.

Voimaa yleisöltä

Menneenä kesänä Lauraa on työllistänyt erityisesti uusi vapaaohjelma. Lyhyessä jatkaa vanha, Besame Muchon tahteihin tukeutuva ohjelma.

– Olen luistellut ennenkin lyhkärini tyyppisiä ohjelmia, ne ovat tuntuneet sopivan liikekieleeni. Nautin yleensäkin ohjelmista, jotka tarjoavat väliin terävyyttä, iskuja. Uusi vapaaohjelmani on italialaisen Il postino -elokuvan musiikkiin, ja se haastaa minua. Musiikki, kuten perusteemakin, on kauttaaltaan hyvin pehmeää ja luistellessa on tärkeää pitää yllä jatkuvuutta. Siis minulle paljon työtä.

Laura sanoo valinneensa vapaaohjelmansa halusta kokeilla mukavuusalueensa rajoja.

– Onko olemassa musiikkia tai teemaa, joka ei sopisi minulle? En edes tiedä, ennen kuin kokeilen.

”Kaikkein eniten odotan kilpailusyksyltä sitä, että saataisiin yleisöä katsomoon!”

Tällä hetkellä opinnoista välivuotta pitävä Laura on suunnitellut syksyn kansainväliseen kilpailuohjelmaansa ainakin Nizzan Trophee Metropolen. Tavoitteena on tietysti myös saada paikka Finlandia Trophyyn.

– Kaikkein eniten odotan kilpailusyksyltä sitä, että saataisiin yleisöä katsomoon!

Laura kertoo aistivansa katsomosta yllättävän paljon ja saavansa sieltä voimaa.

– Vaikka jokainen kilpaluistelija varmasti on suorituksen aikana kuplassa, keskittyy vain suoritukseensa ja ehkä sen jälkeen tuomareihin, olisi hienoa, jos pystyisin tulkitsemaan niin, että yleisö pääsisi mukaan minun henkilökohtaiseen ohjelmakuplaani.

Entä millaisia ohjeita Laura Karhusella on nuorille luistelijoille?

– Pitää vain kerätä rohkeutta, antaa oman minuuden tulla rohkeasti esiin jäällä. Ei kannata ajatella, mitä muut ajattelevat tai miltä itselle omin liikekieli voi näyttää.