Taitoluistelutuomari ja kontrolleri Leena Laaksonen on valittu ensimmäisenä suomalaisena Kansainvälisen luisteluliiton (ISU) yksin- ja pariluistelun teknisen komitean puheenjohtajaksi. Samalla Ida Hellström valittiin jatkokaudelle muodostelmaluistelun tekniseen komiteaan. ISU Councilissa vuodesta 2022 vaikuttanut Susanna Rahkamo ei sen sijaan tullut valituksi uudelle toimikaudelle. Marigold Ice Unityn ex-kapteeni Tessa Tamminen valittiin ISU:n urheilijakomissioon jo aiemmin keväällä.

Kansainvälisen luisteluliiton 60. kongressi järjestettiin Teneriffalla. Suomalaisittain merkittävin päätös oli Laaksosen valinta, joka on historiallinen: hän on ensimmäinen suomalainen asiantuntija Kansainvälisen luisteluliiton komitean puheenjohtajana.

Merkittävä luottamustehtävä tarjoaa näköalapaikan kehittää teknisten taitojen ja taiteellisuuden välistä tasapainoa lajin arvioinnissa sekä vahvistaa kansainvälistä vuorovaikutusta taitoluisteluyhteisössä. Yksin- ja pariluistelun tekninen komitea on laaja, sillä sen tehtävänä on kehittää kahta taitoluistelun perinteisintä lajia.

Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtaja Jouko Pitkänen pitää suomalaisedustusta ISU:n toimielimissä merkittävänä.

– Suomalainen osaaminen on vahvasti edustettuna myös tulevaisuudessa Kansainvälisen luisteluliiton toimielimissä. Leena Laaksosen ja Ida Hellströmin roolit teknisissä komiteoissa sekä Tessa Tammisen valinta urheilijakomissioon ovat merkittäviä. Susanna Rahkamo on tehnyt upeaa työtä ISU:n hallituksessa ja on pettymys, ettei häntä valittu uudelle toimikaudelle. Haluan kiittää Susannaa erinomaisesta panoksesta lajimme ja maamme eteen tehdystä työstä Kansainvälisessä luisteluliitossa, Pitkänen sanoo.

Leena Laaksonen on työskennellyt komitean jäsenenä jo kahdella edellisellä toimikaudella.

 – Pyrin aikanaan komiteaan, koska halusin tehdä lajityötä ja vaikuttaa taitoluistelun kehitykseen. On hienoa huomata, että työtäni on arvostettu, ja yhteisön maat ovat tukeneet minua nyt komitean johtoon.

Komponentit vaativat huomiota

Taitoluistelussa puhutaan paljon taiteellisen esittämisen ja tekniikan keskinäisestä tasapainosta. Ratkaisuja sääntöjen kehittämiseksi on luvassa.

Tulevaisuudessa komponenttien – koreografian, esittämisen ja perusluistelutaidon – arvioinnin pitäisi Leena Laaksosen mukaan tarkentua.

”Tällä hetkellä komponentit eivät aina heijasta luistelijan tasoa oikeudenmukaisesti.”

– Tällä hetkellä komponentit eivät aina heijasta luistelijan tasoa oikeudenmukaisesti. Varsinkin teknisesti vahvalla luistelijalla komponenttien pisteet saattavat hyvän suorituksen jälkeen nousta liian korkealle.

Tavoitteena on testata kokeiluin, miten komponenttien väliset erot tulisivat riittävästi esille suoritusten arvioinnissa. Tuomareille on myös tulossa koulutuksia, jotka antavat heille työkaluja keskittymiseen jokaiselle komponentille ominaisiin kriteereihin.

Tekoälyä arviointiin ja tietoa katsomoon

Arvostelun ja teknisen paneelityön tulisi pysyä urheilijoiden, valmentajien ja yleisön silmissä mahdollisimman läpinäkyvinä ja uskottavina. Tämä on Leena Laaksosen mukaan myös selkeä kehittämisen kohde.

Tekoälyä on jo testattu suoritusten teknisessä arvioinnissa kilpailujen ulkopuolella, mutta se ei ole vaikuttanut pisteisiin. Leena Laaksosen mukaan tekoälyllä on tulevaisuutta myös taitoluistelussa. Tavoitteena on tarkka ja oikeudenmukainen arviointi, joka tuo suoritusten puhtauden ja laadun tarkemmin esille.

– Toistaiseksi tekoälyä on testattu kilpailun ulkopuolella lähinnä hyppyjen rotaatioiden tarkastuksessa, mutta myös hyppyjen lähdöt vaativat tekoälyä todentamaan tekniikan puhtautta. Tulevalla kaudella testit jatkuvat edelleen.

”Arvioinnin läpinäkyvyys on myös visiossa oleva tavoite.”

Yleisölle on tarjolla luisteluliiton kehittämiä sovelluksia sekä grafiikoita suoritusten seuraamiseen, mutta kehitettävää vielä riittää.

– Arvioinnin läpinäkyvyys on myös visiossa oleva tavoite. Haluamme, että yleisö ymmärtäisi paremmin pisteitä. Se on vaikeaa, koska yksiselitteistä pisteiden maksimia ei ole. Tietysti on periaatteessa mahdollista laskea maksimipisteet, jotka ohjelmasta voi saada, mutta pisteytys poikkeaa lajeittain ja lyhyt- ja vapaaohjelmilla on vielä omat skaalansa.

Rakentavaa palautetta tuomareille

Sääntökirjaan on jo lisätty tarve kehittää tuomaroinnin palautetta. Virheiden korostamisen sijaan on luvassa rakentavaa palautetta.

– Kun tuomari tekee arvioillaan oikeanlaisia eroja luistelijoiden pisteissä ja käyttää pisteytystä hyvin, hän saa myönteistä palautetta. Nykyisessä palautteessa tuomareita huomautetaan vain virheistä kirjeellä kotiin, Leena Laaksonen toteaa.

– Ja jos havaitaan, että jonkin elementin kohdalla tuomarilla on haasteita arvioinnissa, hän saa rakentavaa palautetta ja työkaluja arvioinnin kehittämiseen.

Tukea valmentajille

Omassa tehtävässään Leena Laaksonen myös kouluttaa entistä enemmän.

– Käyn leireillä ja kansainvälisissä osaamiskeskuksissa kouluttamassa tuomareita, valmentajia ja luistelijoita ja opin samalla itse valtavasti. Yhdessä mietimme kehityskohteita, joista osallistujat voivat kertoa mielipiteitään ja toiveitaan.

– Meillä on ympäri maailman hyvä keskusteluyhteys, jonka ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Toivon silti vielä lisää yhteistyötä ja keskustelua koko taitoluistelukentän kanssa.

Leena Laaksonen korostaa komitean työn tähtäävän myös vahvasti valmentajien tukemiseen.

– Haluamme säännöillä edistää valmentajan työtä luistelijan kehittämisessä. Esimerkiksi noviisisarjojen vaatimuksia on työstetty niin, että ne tukisivat perusluistelun ja perustekniikan oppimista, hän kuvaa.