Jokaisella luistelijalla on unelmia ja tavoitteita, joita kohti kulkea omaa ainutlaatuista polkuaan. Myös kolmatta kauttaan Team Uniquessa luistelevan Milja Hämäläisen tie kohti unelmaa on ainutlaatuinen. Kuten monella urheilijalla, myös Miljan matkaan sisältyy paljon valintoja ja päätöksiä, jotka ovat lopulta johtaneet hänet luistelemaan huippujoukkueessa SM-senioritasolla.

Tampereelta kotoisin olevan Milja Hämäläisen, 21, intohimo taitoluisteluun syttyi jo nuorella iällä, kun hän pääsi kokemaan suurten kilpailujen huuman Finlandia Trophyssa. Tuolloin hän oli vielä katsomon puolella, mutta jäällä kilpailevien luistelijoiden vauhti, painovoimaa haastavat temput ja elegantti elekieli vetivät Miljaa voimakkaasti puoleensa. Ensihuuman jälkeen ei mennyt kauaa, kun Milja aloitti jo Tapparan luistelukoulussa.

– Meidän perhetuttumme luisteli Finlandia Trophyssa. Innostuimme siskoni kanssa luistelusta niin, että meidän oli myös pakko päästä jäälle. Se johti luistelukouluun, joka sytytti luisteluinnon, Milja Hämäläinen kertoo.

Miljan ollessa luistelukoulussa hänen vanhemmiltaan tiedusteltiin lapsen mielenkiintoa siirtyä muodostelmajoukkueeseen, joka lopulta avasi oven Miljan tulevalle huippu-urheilijan uralle.

– Vanhemmiltani kysyttiin, haluaisinko tulla muokkajoukkueeseen kokeilemaan. Joukkue tuntui heti alusta asti hyvältä ja oikealta paikalta olla treenaamassa. Milja muistelee.

Rakkaus lajiin loi myös tavoitteita ja unelmia, jotka tukivat Miljan luistelupolun kehittymistä. Noviisi-ikäisenä luistelijana hän seurasi intohimoisesti SM-senioreiden ohjelmia ja tekemistä; joukkueista välittyvä energia veti vahvasti Miljaa puoleensa.

– Kun näin sennujen ohjelmia, tuli sellainen tunne, että haluan itsekin päästä sinne ja kokea saman, Milja kertoo.

Vaikka unelma luistelusta SM-senioritasolla oli elänyt pitkään, ratkaiseva vuosi oli 2016, kun Team Unique luisteli SM-kultaa. Tuolloin joukkueen voitosta välittyvä tunnelma loi mieleenpainuvan kokemuksen ja tunteen SM-noviiseissa viimeistä kauttaan luistelevalle Miljalle, joka halusi palavasti olla jossain vaiheessa itsekin osana tiimiä.

– Se oli sellainen kokemus, että tuonne haluan myös itse joku päivä, Milja kertoo.

Fanista joukkueen jäseneksi

Kun oli aika pohtia joukkueen vaihtamista, Team Unique oli Miljalle selvä ja ainoa valinta.  

– Jokaisella joukkueella on oma tyylinsä. Jokainen tekee juttua omalla tavallaan, joka on tosi rikasta lajin kannalta. Minulle Unikkien tapa tehdä ja fiilis, joka heistä välittyy jäällä, on aina puhutellut minua. Joukkuevalinta oli siinä mielessä selkeä ja helppo tehdä, Milja kertoo.

Uuteen joukkueeseen vaihtaminen ei ollut ainoa asia, joka muuttuisi Miljan elämässä. Se vaati myös samana keväänä lukiosta valmistuvalle 19-vuotiaalle muuttamista Tampereelta pääkaupunkiseudulle. Tutut rutiinit muuttuivat kertaheitolla ja tulevaisuus tuntui Miljasta jopa vähän epävarmalta. Samalla muutos avasi oven uusiin mahdollisuuksiin ja kokemuksiin, joista Milja ei vielä osannut edes haaveilla.

”Pääsin heti hyvään yhteisöön, joten uudessa kaupungissa ei ollut yksinäinen olo.”

Vaikka moni asia muuttui nuoren naisen elämässä samaan aikaan, uuden joukkueen lämmin vastaanotto teki muutoksesta helpompaa.

– Se miten mielettömän hyvin joukkue otti mukaan ja antoi tukea, auttoi muutoksessa. Pääsin heti hyvään yhteisöön, joten uudessa kaupungissa ei ollut yksinäinen olo, sanoo Milja.

Lisäksi perheen kannustus ja tuki loivat otollisen ympäristön elämän suurille muutoksille.

– Perhe seuraa paljon luistelua ja on innokkaasti mukana. He olivat tosi ilosia puolestani, sillä he tiesivät, kuinka tärkeää luistelu on minulle, Milja kertoo.

Huippujoukkueessa luisteleminen

Vuosien kova treenaaminen ja ennen kaikkea vahva sisäinen intohimo lajia kohtaan olivat johdattaneet Miljan hetkeen, josta hän oli pienenä vain unelmoinut. Monien muutosten saattelemana Milja pääsi luistelemaan tavoittelemassaan huippujoukkueessa. Haaveet ja odotukset olivat käyneet toteen, ja vastasivat kaikkia odotuksia.

– Pääsy SM-senioreihin on ollut todella suuri välietappi omalla urallani, ja välillä sitä herää miettimään että ”Wau, sitä on todella päässyt tänne asti”, Milja kertoo.

”SM-senioritasolla luistellessa ilmapiiri kisajäillä on hyvin sähköinen.”

Treenaaminen SM-senioritasolla vaatii erilaista paneutumista lajiin kuin aikaisemmin. Lisää paineita tuovat tavoitteet MM-edustuspaikan saamisesta, MM-jäillä luistelemisesta ja siellä menestymisestä.

– SM-senioritasolla luistellessa ilmapiiri kisajäillä on hyvin sähkönen, mikä luo tosi upean tunnelman. Paineita on, mutta samalla se on siisteintä ikinä, kun saa kisata siellä, Milja kertoo.

Huippujoukkueessa luisteleminen vie paljon aikaa, minkä vuoksi Milja on urapolkunsa aikana joutunut tekemään valintoja ja priorisoimaan. Hän ei kuitenkaan koe, että olisi joutunut luopumaan mistään, sillä sisäinen intohimo lajia kohtaan on tehnyt luistelusta tärkeimmän prioriteetin. Näin ollen, vaikka aikaa ei jää niin paljon luistelun ulkopuolella oleville asioille, luistelu tuo sitäkin enemmän sisältöä elämään.

– Olen tehnyt sen valinnan, että luistelu on prioriteettilistallani ensimmäisenä ja että se vie paljon aikaa elämästäni. Se on valinta, jonka olen halunnut tehdä ja olen tosi onnellinen, että olen sen valinnan tehnyt, Milja kertoo.

Unelmat toteen

Nuorempana Miljan haaveilemat hetket ovat käyneet useaan otteeseen toteen. Unelmat luistelemisesta SM-senioritasolla ja MM-jäillä kilpailemisesta ovat muuttuneet haaveista ja tavoitteista kokemuksiksi ja muistoiksi. Vaikka uusia tavoitteita, kirkkaampia mitaleita kohti, on syntynyt, haluaa Milja keskittyä myös hetkeen

– Tulostavoitteet toki on, mutta toivon, että osaisin nauttia luistelun tarjoamista hetkestä niin paljon kuin mahdollista. Tämä aika on niin erityistä ja elän unelmaani juuri nyt, Milja kertoo.

”Luistelusta saa kokoajan eväitä tulevaisuuteen, joista tärkein on ehkä itsetuntemus.”

Vaikka luistelu-ura jonain päivänä tulee päätökseen, Milja kokee, että laji on kasvattanut ja kerryttänyt paljon taitoja ja oppeja, joista hän varmasti hyötyy tulevaisuudessa myös jään ulkopuolella. 

– Luistelusta saa koko ajan eväitä tulevaisuuteen, joista tärkein on ehkä itsetuntemus. Lajin myötä olen oppinut miettimään paljon, miten toimia eri tilanteissa, kuinka suoriutua paineistetuista hetkistä ja millä tavalla puhaltaa joukkueessa tai ryhmässä yhteen hiileen, Milja Hämäläinen summaa.