Henkilöt

ISU:n yksin- ja pariluistelun teknisessä komiteassa vaikuttava Leena Laaksonen:

”Taitoluistelu tarvitsee tekniikan ja taiteellisuuden tasapainoon”

13 kesäkuun, 2020 Marita Kokko Antti Lehto ja Sari Niskanen

Koronavirus sulki jäähallit ja pisti taitoluistelijoiden aikataulut uusiksi. Se vaati armotta perumaan MM-kisat ja siirtämään uudistuksista päättävän ISU-kongressin vuodeksi hyllylle. Odotuslistalle jäi esimerkiksi yksin- ja pariluistelun teknisen komitean ehdotus vaihtaa lyhyt-ja vapaaohjelmat tekniseen ja taiteelliseen ohjelmaan.

 – Koko komitea toivoo, että saamme syntymään balanssin teknisen ja taiteellisen tason välille, toteaa komitean suomalaisjäsen Leena Laaksonen, kansainvälisen mestaruustason ylituomari ja kontrolleri.

Yksin- ja pariluistelussa ohjelmat vaikeutuvat kausi kaudelta. Naisilla neloishypyt alkavat kuulua yhä useamman luistelijan ohjelmaan. Miehillä neloishyppyjä on vielä monipuolisemmin. Esimerkiksi Yuzuru Hanyun tiedetään harjoittelevan jo kiivaasti neloisakselia.

Elementtien tekninen kehitys on huimaa, mutta kansainvälisenä kontrollerina, tuomarina ja kouluttajana tunnetun Leenan mielestä sitä ei tule suitsia liikaa.

Tekniikalle tilaa kehittyä

– Teknistä kehitystä ei tule estää tiukasti esimerkiksi neloishyppyjä rajaamalla. Lajin pitää antaa kehittyä, mutta tasapaino on tärkeä. Tarvitaan sekä tekniikkaa että esittävää ja tulkitsevaa taitoa, eikä vain toista, Leena korostaa.

Yksin- ja pariluistelun tekninen komitea esittääkin lajiin kahta erityyppistä ohjelmaa. Tekninen ohjelma avaisi mahdollisuuden vieläkin vaikeampiin elementteihin. Toinen ohjelma taas painottuisi taiteellisuuteen ja tulkintaan.

”Taiteellisessa ohjelmassa olisi neloishyppyjä vain yksi, eikä muille hypyille annettaisi niin paljon arvoa.”

 – Taiteellisessa ohjelmassa olisi neloishyppyjä vain yksi, eikä muille hypyille annettaisi niin paljon arvoa. Näin taiteellisuus, luistelutaito ja musiikki saisivat suuremman aseman.

Ehdotus tulee esille kongressissa vuoden kuluttua. Se herättänee maiden edustajien keskuudessa kiivastakin keskustelua. Komitea korostaa kuitenkin luistelun tärkeyttä ehdotuksessaan.

– Vaikka nykysäännöin olet kuinka hyvä esittävä luistelija, et yksinkertaisesti pysty komponenttien maksimipisteilläkään voittamaan ja kompensoimaan piste-eroa, jonka toinen saavuttaa loistavin neloishypyin. Tätä tilannetta pyritään tasapainottamaan taiteellisella ohjelmalla, Leena perustelee.

Kaikki samalla viivalla

Virus on muuttanut kaikkien luistelijoiden valmistautumista kauteen. Kaikki ovat samassa tilanteessa.

Yksinluistelussa voi viedä läpi oheisharjoittelua, kuten muinakin keväinä. Myös parit tekevät oheisharjoitteitaan ja nostoja jään ulkopuolella, mutta varmuuden saaminen vaatii jäätaidon ylläpitoa.

– Kun ei alkukaudesta ole päästy lainkaan jäälle, on mahdotonta pitää yllä herkkyyttä jäähän. Jos olet viikonkin pois jäältä, se tuntuu, Leena painottaa.

Ohjelmien teknisen tason hän arvelee ehkä laskevan vähän tällä kaudella, eikä laji mene aiempien kausien lailla vauhdilla eteenpäin.

 – Moni uudempi elementti vaatii nyt enemmän harjoitteluaikaa, ja työtä pitää tehdä, että saa pidettyä taidon yllä nykyisiinkin elementteihin. Koreografioita ei ehkä myöskään uusita tänä vuonna entiseen malliin, tai vain toinen ohjelma vaihtuu.

Matkapäivien tilalle videoistunnot

Leena valittiin yksin- ja pariluistelun tekniseen komiteaan kesällä 2018. Taitoluistelun moniammattilaisena hänelle on tähän mennessä kertynyt parhaimmillaan kolme kansainvälistä työmatkaa kuukaudessa. Yksikään niistä ei ole päivän pyrähdys vaan vähintään viikon mittainen työputki.

Kun korona on vienyt jäät kortille, löytyy muitakin mahdollisuuksia kehittää taitojaan. Leena Laaksonen opastaa käyttämään aikaa musiikin kuunteluun ja luisteluohjelmien katseluun. Mielikuvaharjoittelukaan ei kysy paikkaa eikä aikaa.
Kun korona on vienyt jäät kortille, löytyy muitakin mahdollisuuksia kehittää taitojaan. Leena Laaksonen opastaa käyttämään aikaa musiikin kuunteluun ja luisteluohjelmien katseluun. Mielikuvaharjoittelukaan ei kysy paikkaa eikä aikaa.

Ensimmäinen komiteavuosi vei hänet Australiaan, Etelä-Afrikkaan, Siperiaan, Japaniin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin sekä tietysti moniin Euroopan maihin. 

– Matkustamista on tullut entistä enemmän. Itse asiassa ehdin vain pyörähtää kotona pakkaamassa uutta laukkua.

Maaliskuussa matkustus pysähtyi kuin seinään, ja maailmanmatkaajan arki keskittyi kotiseinien sisälle.

– Unirytmi on myös vähän sekaisin, koska videokokousten aikataulut kohtaa kotona ja Suomen ajassa. Nyt joutuu myös laittamaan ruokaa enemmän kuin aiemmin. Mutta on hauskaa välillä olla kotona ja tehdä töitä täältä käsin.

Komitean jäsenet tapaavat viikoittain zoomissa neljän tunnin sessioissa. Kokoukset ovat Leenan mukaan sujuneet hyvin videoyhteyksin. Tietotekniset taidot ovat hioutuneet jokaisella, hän arvioi digiyhteyksien vähentävän reissaamista aikojen normalisoiduttuakin.

– Toisaalta kokouksia pyritään järjestämään esimerkiksi MM-kilpailujen yhteydessä, sillä on tärkeää tavata alan ihmisiä myös kasvotusten.

MM-Montreal oli ensimmäinen peruttu kilpailu kokouksineen. Etäyhteyksin on tarkoitus valmistella myös alkavan kauden tuomari- ja arviointiluettelo, sillä epävarmuus koronapandemian kestosta varjostaa yhä kautta.

– Kun seminaarit on peruttu, on koulutusmateriaalia laadittava entistä enemmän. Jo viime vuonna saimme valmiiksi ylituomareiden e-learning-paketin itseopiskeluun. Tänä vuonna vastaava kokonaisuus valmistuu tuomareille ja seuraavana vuonna teknisille paneeleille. Mietimme, voisiko myös joitakin kokeita tehdä verkossa.

Kilpailuraportteja ja tarkennuksia

Teknisen komitean jäsenet seuraavat, mitä kilpailuissa tapahtuu ja miten tuomarit arvioivat. Ylituomari ja teknisen paneelin kontrolleri lähettävät jokaisesta kilpailusta raportit komitean jäsenille. Raportit tulevat kaikista junioreiden sekä senioreiden GP-kilpailuista, mestaruuskilpailuista ja kansainvälisistä kisoista, jotka ISU:n kalenterista löytyvät. Kilpailut pyörivät joka viikonloppu.

– Kun saman viikonlopun aikana on koko kauden ajan kolmekin kansainvälistä kilpailua, joista raportit tulevat noviisien, junioreiden ja senioreiden kilpailuista sekä yksin- että pariluistelusta, luettavaa on todella paljon.

Komitea seuraa tuomareiden ja teknisen paneelin toimintaa. Kun se saa tietoonsa mahdolliset erikoistilanteet, se konsultoi ja antaa ohjeita.

– Annamme muistutuksia kauden päätyttyä, jos jotakin on mennyt väärin.

Komitea kokoaa tuomareilta ja tekniseltä paneelilta tulevat ehdotukset sääntöjen muuttamiseksi.

– Jos esimerkiksi taivutuspiruettiin halutaan jotakin uutta vaikeustekijää, ylituomarit ja kontrollerit ehdottavat sitä. Sen jälkeen pohdimme, voiko muutosta ottaa mukaan sääntöihin.

Muutoksista päättävä kongressi on nyt aikataulutettu kesään 2021.

– Onneksi kokous toteutuu ensi vuonna, sillä mukana on paljon tärkeitä ehdotuksia.

Tuomarikoulutusta ja kokeita

Komitea järjestää vuosittain koulutukset tuomareille ja teknisille paneeleille. Useiden koulutusten yhteydessä on koe, jolla testataan myös nousevien uusien panelistien taidot. Kokeiden kautta voi nousta kansalliselta tasolta kansainväliseksi tuomariksi ja kansainväliseltä tasolta mestaruuskilpailujen arvioijaksi.

”Kun selviää tästä kriisistä, selviää kyllä jäälläkin.”

Oberstdorfissa on joka vuosi ISU-tuomarikoe ja Frankfurtissa kesällä teknisten paneelien kokeet. Myös uusien kansainvälisten tuomarien ja ylituomarien kokeet toteutetaan Frankfurtissa.

– Koulutusmateriaalien valmistaminen ja kokeiden tarkistaminen sekä sen pohdinta, ketä voidaan nostaa eteenpäin, kuuluvat tehtäviimme.

Komitea tarkistaa sääntöjä koko ajan ja tekee niihin selvennyksiä.

Uuteen kauteen pienin muutoksin

Koronakauden muutokset painottuvat Leenan mukaan arviointiin. Näin luistelijan ei juurikaan tarvitse muuttaa ohjelmansa elementtejä, vaan samalla ohjelmalla pystyy nyt jatkamaan kilpailemista.

– Vaikeustasoihin tulee vain vähän muutoksia, esimerkiksi piruetteihin muutama uusi vaikeustekijä. Lähinnä hyppyjen puhtauden tsekkauksessa ollaan vielä tarkempia. Muun muassa vajaan hypyn määritykseen tulee eri asteita, Leena avaa.

Poikkeuksellinen aika tarjoaa Leenan mielestä kuitenkin mahdollisuuden kasvattaa henkistä valmiutta.

– Kun selviää tästä kriisistä, selviää kyllä jäälläkin.

Hän uskoo jäättömän ajan herättäneen uudelleen rakkauden lajiin.

– Kun vihdoin on päästy takaisin jäälle, jokainen osaa arvostaa harjoittelua. Arkipäivän työ tuntuu taas rakkaammalta, Leena summaa.

Lue myös
Henkilöt

Urheilijakomission Ida Hellström laati lajikyselyn:

Challenger-sarjalle kiitosta maailman muodostelmalta

2 kesäkuun, 2020