Challenger-sarja saa maailman muodostelmajoukkueilta hyvää palautetta. Tieto välittyy ISU:n urheilijakomission tekemästä kyselystä, jonka muodostelmajoukkueille laati sen suomalainen jäsen Ida Hellström. Hän odottaa epävirallisempiakin yhteydenottoja lajiväeltä kaikesta, mitä mielessä on.

Ida Hellström kertoo kaikkien urheilijakomitean lajien tehneen vastaavan kyselyn urheilijoilleen. Muodostelmaluistelussa kysely suunnattiin juniori- ja seniorjoukkueille, jotka ovat osallistuneet arvokisoihin tai kiertävät kansainvälisisiä muodostelmakilpailuja. Niiden edustajat pitävät Challenger-sarjaa edistysaskeleena lajille.

Challenger-sarja on tuonut muodostelmaluistelullekin world cup -tyyppisen, kansainvälisen liiton hallinnoiman erityissarjan, jonka Ida toteaa tuovan arvostusta eri tavalla kuin kisat siellä täällä.

Osallistuminen Challenger-sarjan kilpailuihin tuo joukkueelle tavanomaisia kansainvälisiä kilpailuja enemmän maailmanlistan ranking-pisteitä. Kukin joukkue saa osallistua kauden aikana enintään kahteen Challenger-kilpailuun.

 Arvosarjasta palkintorahaa

– Ensimmäistä kertaa lajin historiassa meillä on myös arvokilpailujen ulkopuolisia palkintorahoja. Vaikka palkintosummat eivät ole kovin suuria, ne ovat periaatteellinen edistysaskel ammattimaisuudessa ja lajin arvostuksessa, Ida toteaa.

Laji arvostuksen lisääntymisestä on osoituksena myös se, että ISU päätti keväällä 2020 myöntää kaudesta 2020–2021 alkaen ensimmäistä kertaa myös muodostelman junioreiden MM-kilpailuiden mitalisteille palkintorahaa.

Challenger-sarja on kuitenkin uudistanut kauden rakenteen. Joukkueiden on pakko osallistua näihin arvokilpailuihin, jos ne haluavat kerryttää pisteitään niin kilpailussa MM-paikoista kuin sijoituksista keskinäistä menestystä mittaavissa maailmantilastoissa.

”Maailman kehittyville joukkueille sarja on viesti vaatimustasosta. On tehtävä kunnolla kaikki, jos haluaa eteenpäin.”

Näin maiden kärkijoukkueet jo tekevätkin. Niiden luistelijat ovat tasoltaan urheilun ammattilaisia. Vastuu tavoitteesta kohti olympialaisia on heille kirkas.

– Maailman kehittyville joukkueille sarja on viesti vaatimustasosta. On tehtävä kunnolla kaikki, jos haluaa eteenpäin. Menestyäkseen on osallistuttava kisasarjoihin.

Junioreissa tämä on Idan mukaan herättänyt huolta kauden kallistumisesta, kun kansainvälisiä kisoja on kierrettävä enemmän. Sijoitus ranking-tilastossa kun ratkaisee, miten hyvällä starttinumerolla joukkue pääsee aloittamaan lyhytohjelman MM-kilpailussa. Näin toimitaan muissakin taitoluistelulajeissa. Yksinluistelijoiden, parien ja jäätanssijoiden on ollut pakko kiertää GP-sarjojaan tähänkin asti.

Ida myöntää siirtymäajan olevan tuskainen nivelvaiheessa.

– Mutta toivon, että joukkueet pystyvät pikku hiljaa varautumaan uudistukseen.

Suunnitelmissa oma uutiskirje

Kyselyssä kartoitettiin myös mielipiteitä esimerkiksi kauden elementeistä sekä toiveita komissiolle.

– Elementtien arvioinnista huomasi, että suhtautuminen sääntöihin vaihtelee joukkueiden tason mukaan. Vaikka joukkueet eivät vielä tienneet, mitä odottaa komissioltamme, monen mielestä oli kuitenkin mahtavaa osallistua tällaiseen kyselyyn. On selkeä askel eteenpäin, että joukkueet otetaan näin mukaan keskusteluun, Ida kertoo.

Vastauksia helmikuiseen kyselyyn tuli Idan mukaan yllättävän paljon. Se innostaa jatkamaan osallistamista.

–Toiveissamme on, että lähettäisimme uutiskirjeen urheilijakomissiolta urheilijoille pari kertaa vuodessa.

Luistelijoiden linkkinä päättäjiin

Ida valittiin urheilijakomissioon äänestyksessä MM-kotikisojen yhteydessä keväällä 2019. Hän voitti ruotsalaisehdokkaan reilusti äänin 278–130.

Toiminta on vastannut Idan odotuksia, mutta myös yllättänyt, koska mukana on esimerkiksi pikaluistelu, joka on tuonut paljon uutta opittavaa.

Omassa tehtävässään hän haluaa olla linkkinä Kansainvälisen Luisteluliiton päättäjien ja luistelijoiden välillä. Niin pientä asiaa ei ole, jota häneltä ei voi kysyä. Oikeustieteen maisterina hänellä on kykyä ottaa selvää monimutkaisemmistakin kysymyksistä.

– Toivon, että luistelijat ja joukkueet uskaltaisivat rohkeammin olla yhteydessä. Sitä varten komitea on pystyssä ja minä sen muodostelmaluistelun edustajana.

Nuorten ääni kuuluviin

Urheilijakomissio on tavannut kasvotusten kertaalleen viime kesänä. Parin kuukauden välein urheilijaedustajat pitävät videokonferensseja, some-ryhmissä vaihdetaan ajatuksia useamminkin.

– Aiheet, joista keskustellaan, ovat yllättävän samoja niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Olemme puhuneet ISU:n edustajien kanssa, millaista markkinointia meidän lajimme tarvitsisivat ja miten niitä voisi hyödyntää paremmin sponsoreiden hankinnassa.

”Aika usein joudun muistuttamaan, kuinka eri tavoin asiat toimivat joukkueurheilussa ja yksilölajeissa.”

Urheilijakomission puheenjohtajalla on oikeus olla mukana kaikissa ISU-kokouksissa.

– Myös hänen kauttaan saamme kantamme kuuluviin päättäjille. Koska tiedämme mitä omien lajiemme tekniset komiteat esittävät eteenpäin, voimme liittää näkemyksemme ehdotuksiin.

Ainoa joukkuelajin edustaja

Ida on ainoa joukkuelajien edustaja urheilijakomissiossa. Siksi hän joutuu välillä tiukastikin vastustamaan ratkaisuja, jotka eivät toimi joukkuelajissa.

– Aika usein joudun muistuttamaan, kuinka eri tavoin asiat toimivat joukkueurheilussa ja yksilölajeissa. En voi esimerkiksi lähettää kyselyä joka ikisen joukkueen joka ikiselle jäsenelle. Muiden on vaikea hahmottaa, että muodostelmaluistelijat vastaavatkin kysymyksiin joukkueena.

Komissio on Idan mielestä löytänyt paikkansa Kansainvälisessä luisteluliitossa.

– Sekä muodostelman teknisen komitean että ISU:n puheenjohtaja suhtautuvat positiivisesti urheilijakomissioon. He ovat sitä mieltä, että nuoria pitää saada mukaan päätöksentekoon. Mitä enemmän porukkaa on ajamassa lajin asiaa, sen parempi.

Olympialajina 2026?

Muodostelmaluistelu tavoittelee sitkeästi paikkaa olympialaisissa. Tähtäimessä ovat nyt vuoden 2026 talviolympialaiset, mutta polku suunnitelmasta ratkaisuksi vaatii jälleen paljon työtä.

Ida ehti osallistua Miamissa maaliskuussa teknisen komitean kokoukseen, jossa muodostelman mahdollinen olympiahakemus oli jo lyhyesti esillä.

”Ohjelmavaatimukset pysyvät muodostelmaluistelussa samoina ja mahdollistavat poikkeuksellisesti saman kilpailuohjelman säilyttämisen myös alkavalla kaudella.”

Mutta maailman yllätti koronavirus, joka yltyi pandemiaksi. Ida ehti Miamista Suomeen vain kaksi päivää ennen kuin presidentti Donald Trump sulki lentoliikenteen Eurooppaan.

Virus vaati perumaan taitoluistelun MM-kilpailut Montrealissa ja muodostelmaluistelun MM-kisat Lake Placidissa. Se lykkäsi myös ISU-kongressin ja sen myötä kaikki suunnitellut sisältöuudistukset ensi vuoteen.

Taitoluistelu odottaa tulevaa kauttaan samassa sumussa kuin koko maailma huomistaan. Alustavat suunnitelmat kilpailuista oli jo tehty, mutta pelko koronaviruksen aaltoilusta on pistänyt kaikki ratkaisut vielä kellumaan.

– Nyt on mietittävä, miten voisimme helpottaa urheilijoiden taakkaa tässä tilanteessa. Joitain urheilijoita helpottavia päätöksiä on jo tehtykin. Esimerkiksi ohjelmavaatimukset pysyvät muodostelmaluistelussa samoina ja mahdollistavat poikkeuksellisesti saman kilpailuohjelman säilyttämisen myös alkavalla kaudella, Ida kertoo.