Suomalainen taitoluisteluperhe totuttelee vuoden vaihteessa uuteen aikaan, kun kuusi vuotta Taitoluisteluliittoa luotsannut Laura Raitio jättää Taitoluisteluliiton puheenjohtajuuden. Mieluisan tehtävän jättäminen on haikeaa, mutta samalla Lauraa kiehtovat lajimme ja liittomme tulevaisuuden haasteet.

Kun suomalainen taitoluistelukansa vaihtaa kisojen jälkeen kuulumisia, yleinen utelu on: ”Näitkö, oliko meidän Laurakin paikalla?” Yleensä vastaus on, että oli toki.

Laura Raitiosta tuli ”meidän Laura” vuoden 2012 alussa, jolloin hän hyppäsi luisteluäidistä ja seura-aktiivista liittotason toimintaan. Kolme vuotta liittohallituksen jäsenenä valmisti liiton puheenjohtajan tehtäviin vuoden 2015 alusta.

– Aika usein tämän lajin piirissä sanotaan, että ’rakkaudesta lajiin’ ja niin sanon minäkin, hän kuittaa halukkuutensa vastuuseen.

”Upeita urheilijoitamme ja joukkueitamme varten me päättäjät teemme tätä työtä.”

Vaikka Laura Raitio itse innostui tyttönä opiskelemaan kemiaa piruettien sijaan, taitoluistelu on ollut hänen suosikkilajinsa nuoresta pitäen. Kun oma tytär aloitti taitoluistelun harrastamisen – ei äidin pakottamana, painottaa Laura – lajirakkaus sai syvyyttä.

Laura Raitio tunnetaan lajifanina myös nyt. Kisakatsomossa istuneet ovat hymyilleet sille intensiteetille, millä hän elää kilpailua läpi.

– Minä en tiedä parempaa penkkiurheilun tapaa kuin että istun jäähallissa katsomassa taitoluistelu- tai muodostelmaluistelukilpailua. Koreografiat, ilmaisu, musiikki ja urheilijoiden upeat suoritukset menevät kyllä suoraan sydämeen. Jännitän, itken ja nauran mukana, Laura kuvaa osuvasti itsekin itseään.

Urheilijat ovat saaneet kokea, että liittojohtaja on läsnä myös kilpailun kulisseissa tai harjoituksissa, olipa asiana onnittelut menestyksestä tai myötäeläminen vaikeissa hetkissä. Lauran halauksissa on riittänyt sävyjä.

– Upeita urheilijoitamme ja joukkueitamme varten me päättäjät teemme tätä työtä.

Kiri, kiri Laura!

Taitoluisteluväki on joskus päässyt hyväntahtoisesti naljailemaan puheenjohtajalle. Kun katsomossa jo hiljennytään ensimmäiseen kilpailusuoritukseen, Laura saattaa vielä kiriä käytävässä.

Puheenjohtajana aloittaessaan Laura toimi siviilityössään toimitusjohtajana ja työskenteli lisäksi usean yhtiön hallituksessa. Työkalenteri on nykyisinkin täynnä.

– Työmäärä Taitoluisteluliiton hallituksessa ja erityisesti puheenjohtajalla on ajoittain varsin mittava. Joskus on kyllä pitänyt kovasti pohtia, että kun ’pikkusormen annoin, niin meni koko käsi’, eli mistä löytää kaiken ajan suosikkiharrastukselleen.

Päättäjän rooli niin työelämässä kuin harrastuksessa on osoittautunut kuitenkin antoisaksi yhtälöksi.

– Yritysmaailmasta olen voinut ammentaa hyviä käytäntöjä yhdistysmaailmaan. Toisaalta olen oppinut paljon yhdistysmaailmasta, ja niitä oppeja voin hyödyntää yritysmaailmassa. Vaikka yritys- ja yhdistysmaailmassa käsiteltävät asiat voivat olla erilaisia, lopulta pöydän ääressä tai Teams-kokouksessa istuu joukko ihmisiä, joiden tehtävänä on luoda lisäarvoa ja tehdä työtään yrityksen tai yhdistyksen parhaaksi.

Väistyvä puheenjohtaja kiittää liittohallitusta, siellä on hänen mukaansa ollut erinomainen työskentelyilmapiiri ja tekemisen meininki. Työ toiminnanjohtajan ja liiton muun väen kanssa on ollut mutkatonta ja yhteistyö on vienyt liiton asiaa eteenpäin.

Laura Raition yritysjohtamisen kokemus on näkynyt Taitoluisteluliitossa myös siinä, että hallitusjohtamisen ja operatiivisen johtamisen säännöt ovat selkiytyneet.

– Kaiken pohjana on luottamus. Puheenjohtaja johtaa hallituksen työtä ja toimitusjohtaja tai toiminnanjohtaja johtaa yrityksen tai yhdistyksen operatiivista työtä. Tämä on hyvä perussääntö.

Selkeät toimintamallit ja strategiat ovat osa urheilujohtamisen ammattimaistamista, josta viime vuosina on paljon keskusteltu. Lauran mukaan suunta on hyvä, vaikka töitä riittää.

– Luottamustoimi vie aikaa ja kiireisessä elämäntilanteessa voi olla haasteita saada kaikki mahtumaan kalenteriin. Toivon kuitenkin, että meitä innokkaita riittää. En itsekään ole mihinkään ”häviämässä” lajista ja vapaaehtoistoiminnasta, vaikka työmäärältään vaativasta tehtävästä luovun.

Ei painajaisia vaan haaveita

Laura Raition puheenjohtajakaudessa on ollut monentyyppisiä hetkiä. Hän on saanut olla järjestämässä niin taitoluistelun kuin muodostelmaluistelun MM-kisoja Suomessa. Toisaalta hän on ollut vastaamassa kohuihin epäasiallisesta käytöksestä lajissamme.

– On rehellistä sanoa, että totta kai kohuilla on ollut merkitystä liiton ja lajin imagolle. Mutta – ja tätä painotan! – jos urheilija kokee tulleensa kohdelluksi väärin, asiasta pitää kertoa, kohuja ei saa kukaan pelätä. Toivon, että kohujen keskeltä on välittynyt liittomme aito halu puuttua ongelmiin ja etsiä epäkohtiin ratkaisuja.

Puheenjohtaja kertoo, ettei pahinkaan pinne ole tuonut painajaisia. Sen sijaan haaveita on paljon. Ne tosin perustuvat Taitoluisteluliiton strategiaan.

”Toivon, että kohujen keskeltä on välittynyt liittomme aito halu puuttua ongelmiin ja etsiä epäkohtiin ratkaisuja.”

– Jos katsomme viiden tai kymmenen vuoden päähän, niin muutama keskeinen asia nousee esille. Kun uusista olympialajeista jälleen päätetään, toivon, että vahvana ehdokkaana olisi muodostelmaluistelu ja että se myös lopulta valittaisiin. Tavoitteena on, että joukkueemme ovat arvokisoissa mitaleilla nyt ja tulevaisuudessa.

– Jäätanssissa ja yksinluistelussa pitäisi meidän saada olympiapaikkamme vakiintumaan, ja ainakin EM-kisoissa näkisin, että Suomen tulisi tavoitella kahta edustuspaikkaa eri lajeissa ja olla lisäksi kolkuttelemassa mitaleita.

Laura korostaa myös Suomen roolia merkittävänä ja innovatiivisena arvokisajärjestäjänä. Hän toivoo, että vaikka Suomi järjestää vuoden 2023 EM-kisat, niin kuluvalla vuosikymmenellä olisi Suomessa vielä ainakin yhdet arvokisat.

– Valmennuksen tason toivon jatkavan nousuaan, ja harrastajamäärän lisääntyvän vuosittain, Laura luettelee lisää ja jatkaa, että haaveista on mahdollista tulla totta, kun rohkeasti asetetaan tavoitteita ja tehdään töitä niiden toteuttamiseksi.

Suomen Taitoluisteluliiton uusi puheenjohtaja valitaan ensi lauantaina 28.11.2020 syysliittokokouksessa.