Terve luistelija

Korona koettelee myös taitoluistelua

”Urheilijoilla on nyt hyvä mahdollisuus kehittää omistajuutta”

maaliskuu 24, 2020 Saara Laaninen Sari Niskanen ja Jenni Hannula

Korona on pistänyt taitoluistelun tauolle. Valmentajat Anu Oksanen ja Susanna Haarala kertovat, miten poikkeukselliseen tilanteeseen on seuroissa reagoitu. He ovat joutuneet kehittämään uusia harjoittelun muotoja tilanteessa, jossa jäälle ei toistaiseksi ole asiaa.

Koronavirus vavisuttaa koko maailmaa. Sen vaikutus ulottuu myös urheiluun, eikä taitoluistelu ole poikkeus. Sekä taitoluistelun että muodostelmaluistelun MM-kilpailut ovat peruttu ja jäähallit ovat toistaiseksi sulkeneet ovensa.

Muodostelmaluistelujoukkue Marigold IceUnityn (HL) päävalmentaja Anu Oksanen tiivistää päällimmäiset ajatuksensa koronakriisin vaikutuksesta harjoitteluarkeen:

Anu Oksanen Kuva Sari Niskanen
Anu Oksanen on pohtinut, josko muodostelmaluistelijat voisivat treenata rulaluistimilla.

– Tämä on tilanne, jota emme kerta kaikkiaan osanneet ennakoida. Olemme haasteen edessä.

Oksanen kertoo, että tilanteen epävarmuus hankaloittaa harjoittelun suunnittelua entisestään. Kuukauden poikkeustila saattaa jatkua kesään asti. Tämä tarkoittaisi useamman kuukauden taukoa jäältä.

”Tämä on tilanne, jota emme kerta kaikkiaan osanneet ennakoida. Olemme haasteen edessä.”

Tällä saattaisi olla jo suuriakin vaikutuksia ensi kauteen.

– Kevät on perinteisesti sitä aikaa, kun uusi joukkue hitsautuu jäällä yhteen. Joukkueenjäsenet tutustuvat toisiinsa ja aletaan rakentaa niitä yhteisiä juttuja. Tämä kaikki jää nyt jollain tapaa pois, Oksanen harmittelee.

Seuran muodostelmaluistelijoita on ensihätään ohjeistettu tekemään omatoimista fysiikkaharjoittelua. Valmentajat ovat pyrkineet luomaan mahdollisimman monipuolisia treenejä, jottei luistelijoiden tarvitsisi tehdä samoja harjoitteita läpi kevään ja kesän.

On kuitenkin selvää, että muodostelmaluistelun kannalta olennaisia taitoja ei pääse ainakaan kuukauteen kehittämään. Yksinluistelijat voivat harjoitella hyppyjä kuivallakin, mutta muodostelmaluistelijat eivät voi joukkueena kokoontua harjoittelemaan kuvioita, askeleita tai nostoja.

Tilanne vaatii siis luovuutta. Yksi mahdollinen harjoitusmuoto voisi Oksasen mielestä olla rullaluistelu. Luistelijoilta onkin alettu jo tiedustelemaan, kuinka monelta löytyy rullaluistimet kaapista.

Oksanen kertoo myös pitävänsä silmällä sitä, miten muut lajit ovat reagoineet tilanteeseen. Hyviä vinkkejä harjoitteluun voi saada jostain ihan toisesta lajista. Yhteistyötä kannattaa siis jatkaa metrin turvavälisuosituksesta huolimatta.

– Hyviä ideoita saa lähettää! Oksanen mainostaa vielä lopuksi.

Tampereella valmennusvastuu on siirretty perheille

Yksinluistelun osalta tautiepidemia saattaa niin ikään vaikuttaa pitkälle ensi kauteen. Tapparan Taitoluistelijoiden urheilu- ja kehitysjohtaja Susanna Haarala haluaa kuitenkin keskittyä mahdollisuuksiin, joita poikkeuksellinen tilanne tarjoaa.

– Luistelijoilla on nyt hyvä mahdollisuus keskittyä fyysiseen harjoitteluun. Se usein jää taka-alalle, kun lajiharjoittelu on niin massiivista, Haarala sanoo.

”Luistelijoilla on nyt hyvä mahdollisuus keskittyä fyysiseen harjoitteluun. Se usein jää taka-alalle, kun lajiharjoittelu on niin massiivista.”

Tampereen yksinluistelijat kehittävät tällä hetkellä siis lajissa vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia. Valmentajat ovat lähettäneet luistelijoilleen harjoitusohjelmat, joissa on tarkoin mietitty, mitä kaikkea voi kotioloissa harjoitella. Kotiväen tehtävänä on tukea, auttaa ja tarvittaessa myös patistaa luistelijaa omatoimisiin harjoituksiin.

Tapparan yksinluistelijoiden oheisharjoitukset, valmentaja Susanna Haarala. Hakametsä. Tampere
Tapparan Taitoluistelijoiden urheilu- ja kehitysjohtaja Susanna Haarala uskoo, että urheilija voi haastavasta tilanteesta huolimatta kehittää niin fyysisiä kuin psyykkisiä taitojaan.

Luistelijoiden tehtävänä on myös kuvata suorituksiaan puhelimella, jotta valmentaja voi etänä antaa korjauksia ja kehuja. Jonkinnäköinen kontakti valmentajan ja luistelijan välillä siis säilyy.

Aivan pienimmille luistelijoille ei ole laadittu varsinaista harjoitusohjelmaa. Vastuu lapsen arkiliikunnan jatkuvuudesta on sen sijaan perheillä. Tämä voi osoittautua mielikuvitusta vaativaksi tehtäväksi, etenkin jos hallituksen esittämät rajoitukset laajenevat ulkonaliikkumiskieltoon.

Isompien luistelijoiden tilanne on toisenlainen. Haarala puhuu niin sanotusta oman urheilu-uran ”omistajuudesta”, joka terminä on viime aikoina ollut pinnalla urheilupiireissä. Käsitteen mukaan urheilija ottaa omalta osaltaan vahvasti vastuuta omasta kehittymisestään urheilijana.

– Tätä omistajuutta on urheilijoilla nyt hyvä mahdollisuus kehittää, kun vastuu harjoittelun toteutuksesta itsenäisesti on kokonaan heillä, Haarala painottaa.

Toisin sanoen yksinluistelija voi haastavasta tilanteesta huolimatta kehittää niin fyysisiä kuin psyykkisiä taitojaan, vaikka jäälle ei hetkeen pääsekään.

Haarala tiedostaa, että pitkä tauko jääharjoittelusta saattaa hankaloittaa luistelijan valmistautumista ensi kauteen. Loukkaantumisestakin toipunut luistelija tietyllä tapaa aloittaa homman alusta palatessaan jäälle.

– Kyllä sieltä aina jotenkin tullaan takaisin, Haarala kuitenkin sanoo ja luo hieman toivoa keskelle synkkää korona-arkea.