Helsinki Rockettes suuntaa kauteen kokoonpanossaan ennätykselliset 28 luistelijaa. Keväällä koko joukkue päätti jatkaa, ja junioreiden MM-kullan jälkeen moni voittaneista halusi edetä senioreihin.

– Nyt on koossa niin paljon taitoa, että se vie meitä jälleen vahvasti eteenpäin, valmentaja Kaisa Arrateig iloitsee.

Kaisa korostaa, että kaikki viime kauden rockettesit päättivät jatkaa uraansa jo ennen kuin korona ehti peruuttaa lajin MM-kisat, joihin joukkue oli osallistumassa Suomen ykkösjoukkueena. Kultajunioreilla taas oli kova halu eteenpäin.

– Joskus on hyvä kehittyä alemmassa joukkueessa, mutta nyt näin, että siirto oli junnuille tärkeä askel urheilijoina. Kun he tulivat vahvaan vanhaan Rockettes-joukkueeseen, he pystyvät oppimaan näiltä luistelijoilta paljon, hän perustelee junioreiden nostoa.

Valmentaja pohti tilannetta myös koko joukkueen kannalta. Jos olisi jatkettu saman piirin pyörittämistä, olisi edessä helpommin umpisolmu.

– Emme voi pitää asioista itsestään selvänä, vaan meidän on pakko tehdä ne vähän uudella tavalla. Joukkuekin totesi, että tämä iso porukka on kiinteämpi kuin joskus pienempi kokoonpano.

Karanteeniin kisamatkan jälkeen?

Edelliskauden menestyjillä on tavoitteena MM-kulta, mutta korona-aika on heilauttanut osittain tuon tavoitteen taka-alalle.

– Emme koskaan ole joukkueen kanssa jutelleet niin erilaisista asioista kuin nyt. Tällä kertaa ei kilpailullisista tavoitteista ole puhuttu paljoakaan. Suurempi huoli urheilijoilla on kisamatkoista ja ennen kaikkea kahden viikon karanteeneista niiden jälkeen. Miten me sitten treenataan? He eivät halua skipata treenejä sen vuoksi, että on menty kisoihin.

Kaisa toteaa kuitenkin, ettei hänen joukkueensa, joka on voittanut kaksi Suomen mestaruutta peräkkäin ja ohittanut kaikki muut joukkueet edelliskauden mittelöissä, voi tavoitella muuta kuin maailmanmestaruutta. Rockettes oli viime kaudella ainoa joukkue, joka onnistui voittamaan kaksi Challenger-sarjan kisaa.

– Se on MM-kotikilpailujen pronssijoukkueessa varmasti jokaisella yksilötason tavoitteena ja joukkueella tekemisen tavoitteena. Mutta jo pääsy MM-kisoihin on iso juttu ja siitä osaa nauttia, että kisat järjestetään, hän katsoo.

Surut silottuvat kasvotusten

Helsinki Rockettes voitti päättyneellä kaudella sekä uuteen Challenger-sarjaan kuuluneet California Cupin että French Cupin. Kotimaisen kauden se päätti Suomen mestaruuden uusimiseen, mikä oikeutti suoraan MM-paikkaan Lake Placidiin. Kaisa toteaa joukkueen olleen hyvässä tikissä ja sen tekemisen laadukasta. Sitten mitalikuntoisen jengin kamppasi korona.

– Tilanteeseen liittyi paljon tunteita, eikä niitä voinut ymmärtää ketkään muut kuin iskun saaneet. Olisin siinä tilanteessa kaivannut mahdollisuuden kohdata heidät kasvotusten, sillä näitä tuntemuksia oli vaikeaa purkaa Zoomin kautta.

Mutta asian ylitse on päästy. Kun koko maailma on sekaisin, syntyi myös mittakaava. Kaisa muistuttaa, että aika on tässäkin tapahtumassa ihmeellinen apuri.

– Vaikka tuntui tosi pahalta, tilanteen ymmärtää todella hyvin. Silti välillä ajattelee kaihoisasti, että voi vitsi, miten olisi ollut siistiä. Pettymys on kuitenkin vaihtunut tähtäimeen uudesta tilaisuudesta alkavalla kaudella.

Tutuksi pienryhmissä

Koronan vietyä mahdollisuuden yhteisharjoituksiin joukkue aloitti yhteydenpidon etäyhteyksin yksittäin, kaksittain ja ryhmissä.

– Asiat hoituivat hyvin etäyhteyksin. Tilanne synnytti hyviä käytänteitä, joilla hommaa voisi hoitaa muulloinkin. Tämä oli itse asiassa hyvä herätys uusiin vaihtoehtoihin.

Kenenkään ei tarvinnut ensin tutustua kahteenkymmeneen uuteen ihmisen vaan ensin muutamiin uusiin kasvoihin. Uudet ja vanhat rockettesit sekoittuivat keskenään, ja pienryhmiin syntyi tiiviitä linkkejä.

– Hyvä oli myös vaihe, jossa päästiin jäälle pienryhmissä. Silloin saattoi valmentajana keskittyä jokaisen henkilökohtaiseen tekemiseen paremmin. Kustannukset olivat kovia, joten vastaavaan ei noin vain ole toiste mahdollisuutta.

Poikkeuksellisen kevään ansiosta joukkue sai myös tavanomaista pidemmän peruskuntokauden ennen taitoharjoittelujaksoa. Valmentajalle työvaihe etäyhteyksin oli Kaisan mukaan kuitenkin hektinen.

Nyt rockettesit ovat päässeet harjoittelemaan ja leireilemään totutusti. Harjoiteltavina ovat sekä lyhyt- että vapaaohjelma, jotka valmistuivat jo kesäkuussa.

Yhteistyö vain paranee

Koreografiat ovat jälleen Kaisan ja työparinsa Reija Wäreeen käsialaa.

– Olemme onnistuneet yhteistyössä taas astetta paremmin. Mitä enemmän teemme työtä yhdessä, sen paremmin osaamme hahmottaa omimmat vahvuutemme. Tietää, mitä omia alueitaan ohjelmiin kannattaa viedä ja mitä ruutuja on syytä antaa toiselle. Näin lopputuloksesta tulee vielä hienompi. Syntyy hyvä rytmi.

Helsinki Rockettesin molemmat ohjelmat ovat uusia, mikä ei tällä kaudella ole itsestäänselvyys. Koska ohjelmien vaaditut elementit ovat samat kuin edellisellä kaudella, nähdään muualta maailmasta lämmitettyjä versioita viime kauden ohjelmista.

– En mitenkään voinut ajatella, että olisi lähdetty vielä hiomaan viime kauden luomuksia. Se olisi myös asettanut epätasa-arvoiseen asemaan joukkueen uudet luistelijat.

Kaisa kertoo hyödyntäneensä ryhmänostoissa osittain vanhaa peruskonseptia, jota kuitenkin varioidaan.

– Kun on tehty jotakin onnistuneesti ja se istuu musiikkiin ja ohjelmakohtaan, jota olen rakentamassa, on ihan hyvä käyttää osattua uudelleen ja toistaa. Ratkaisu nopeutti oppimisprosessia, jonka kanssa tosin ei ollut niin kiire kuin alkuun kuviteltiin. Näin on toimittu parin elementin kohdalla, muuten kaikki on uutta.

Yksinäisyyttä ja muusan innoitusta

Lyhytohjelman teemana on yksinäisyys. Koronan suljettua ihmisiä koteihinsa Kaisa havaitsi olevansa teeman kanssa ajan hermolla, ehkä jopa liiankin lähellä uutta arkea.

– Minulla oli kuitenkin teema ja siihen musiikki mielessä jo tammikuussa. Tunne yksinäisyydestä ihmisten keskelläkin kiinnostaa. Aiheesta oli mahdollisuus rakentaa todella koskettava tarina.

Vapaaohjelman inspiraationa on ollut inspiraatio. Se kuvaa, miten nainen voi muusana inspiroida monella tavalla. Tarina lähtee mytologiasta ja päätyy tähän päivään.

”On mielenkiintoista työstää aiheita, jotka herättävät tunteita ja ajatuksia.”

– Reija on käyttänyt esimerkiksi käsiliikkeiden inspiraationa vaikuttajanaisia historiallisista hahmoista Michele Obamaan. Muusa on mielenkiintoinen hahmo, innostava ja kiehtova, ihan kuten ihminen ihmiselle tai joukkue katsojalle. On mielenkiintoista työstää aiheita, jotka herättävät tunteita ja ajatuksia, Kaisa innostuu.

Valmennuksessa joukkueella on ennestään tuttu kokoonpano. Jäällä Kaisaa avustavat Milja Sarkkinen, Laura Spiridovitsh, ja Pia-Sofia Pokkinen sekä yksilötaidoissa Ari-Pekka Nurmenkari.

– Jäällä harjoittelua seuraa aina vähintään kaksi silmäparia. Meillä on kiva tiimi omasta porukasta ja kaikilla eri vahvuudet, Kaisa luonnehtii.

Aikajännettä on vaihdettava

ISU julkaisi kilpailukalenterin, jossa kaikki kilpailut olivat kohdillaan. Se herättää lajin piirissä toivon, että kaikki tapahtuu suunnitellusti tälläkin kaudella.

– Kyllä vielä kaikki on mahdollista. Uskomme, että tauti ja tapaukset osataan hoitaa.

Kaisan mukaan kautta on nyt suunniteltava fiksusti. Jos kisoja peruuntuu, on silti tavoitteita, jotka motivoivat, ja asioita, joiden tekeminen on merkityksellistä.

– Pitää vaihtaa aikajännettä. Turha lähteä siitä, ettemme onnistu. Kaikki suunnitelmat pitää tehdä tarpeeksi realistisina ja tarpeeksi lyhyellä kaavalla, ettei pettymyksiä tule.

”Liikunta ja urheilu ovat nyt nousseet ansaitsemaansa asemaan. Tajutaan, kuinka tärkeitä ne ovat meidän kaikkien hyvinvoinnille.”

Kaisa näkee pandemian pistäneen arvot uuteen järjestykseen. Mitään ei enää pidetä itsestään selvänä, ja havaitaan pientenkin asioiden merkitys.

– Kilpailut ovat merkittävä osa kilpaurheilua, mutta se on paljon muutakin. Liikunta ja urheilu ovat nyt nousseet ansaitsemaansa asemaan. Tajutaan, kuinka tärkeitä ne ovat meidän kaikkien hyvinvoinnille.