Neljättä kauttaan luisteleva Lumineers jatkaa kiriä kohti kotimaista ja kansainvälistä kärkeä. Viime kaudella joukkue ponnahti jo lajin eliittiin nousemalla sijalle kymmenen sekä Challenger-sarjassa että kauden maailmantilastossa.

Päättynyt kausi ei tuonut mitaleita, mutta entistä parempia tuloksia. Tähtihetki joukkueelle oli Challenger-sarjaan kuuluva Leon Lurje Trophy, jossa joukkue ensimmäisen kerran ylitti 200 pisteen rajan ja ohitti neljännellä sijallaan kanadalaiset Novan ja Nexxicen sekä USA:n Miami Universityn.

Lumineers lähtee uuteen kauteen 22 luistelijan kokoonpanolla. Valmentajat Maikki Merilehto, Liisa Lakela ja Henriikka Latva luonnehtivat joukkuettaan erilaisin laatusanoin. Henriikasta sen luistelijat ovat analyyttisia, Liisasta sisukkaita ja Maikista rempseitä.

”Tämän ikäiset nuoret hallitsevat ryhmäytymisen myös digitaalisesti.”

Lumit ovat virittäytyneet kauteen muiden tavoin koronan varjossa. Valmentajat kertovat joukkueen sopeutuneen tilanteeseen hyvin, vaikka ryhmäytyminen ja kevään harjoittelu poikkesivatkin totutusta.

Uudet luistelijat pääsivät tutustumaan kantajoukkoon ensin digitaalisissa pienryhmissä. Koko joukkueen kesken pidettiin kuitenkin jopa jätskibileet zoomitse.

– Tämän ikäiset nuoret hallitsevat ryhmäytymisen myös digitaalisesti, sillä heille näkeminen ja keskustelu zoomissa on luontaista. Nuoret kertoivat, että neljän ihmisen ryhmässä zoomissa he pääsivät ehkä jopa syvällisempiin keskusteluihin kuin suuremmassa joukossa, Maikki toteaa.

Liisa kertoo joukkueen saaneen viikoittain tehtäviä, jotka ratkottiin pienryhmissä.

– Valmentajilla puolestaan oli nyt aikaa keskustella ja käydä videoita läpi jokaisen luistelijan kanssa henkilökohtaisesti.

Henriikan mukaan sopeutumista toisenlaiseen kauden alkuun helpotti, kun joukkue pääsi jo toukokuussa pienissä ryhmissä jäälle.

Aika vaatii pelivaraa

Lumineersin 22 luistelijasta seitsemän on untuvikkoja. Mukana on edelleen upeasti kahdeksan ”alkuperäistä” lumiluistelijaa.

Koska kisakokoonpanossa voi olla mukana 20 luistelijaa, jää alkavalla kaudella kaksi joukkueesta aina kannustajiksi katsomoon.

– Tämä 22 luistelijaa on todella hyvä koko joukkueelle, parempi kuin 20. Joukkue on tiivis, mutta kuitenkin on vähän pelivaraa, Liisa sanoo.

– On tietysti haitta, että kaksikin jää ulkopuolelle. Se on sekä luistelijalle että valmentajalle kokemus, johon ei koskaan totu, Maikki myöntää.

Henriikka toteaa kisakokoonpanoa suuremman ryhmän mahdollistavan kuitenkin pelivaran erityisesti tässä ajassa.

Verta ja vastarintaa

Uuteen kauteen joukkue lähtee uusin ohjelmin, vaikka vaaditut elementit ovatkin samat kuin edelliskaudella.

Lyhytohjelman teemana on verenkierto, elämän voima kehossamme. Ohjelmassa veri elämän eliksiirinä virtaa voimakkaana.

Vapaaohjelma kertoo tarinaa hiljaisesta vastarinnasta. Valmentajien mukaan yhtymäkohdat kuohuvaan maailmaan ovat sattuma.

Ohjelmien rakenteessa ammennetaan jo osattua, mutta mitään elementtejä ei suoraan istuteta uuteen.

– Koska elementit ovat samat, niitä on helpompi hahmottaa ja prosessoida. Elementtien sovittaminen ja kehittäminen on siinä suhteessa nopeampaa, toteaa Henriikka, joka on myös tekninen spesialisti.

Kisatavoitteet myöhemmin

Lumineers-luistelijoiden unelma MM-edustuksesta kantaa edelleen, sillä kyse on matkasta eteenpäin kausi kaudelta.

– Joka treeneissä on mentävä eteenpäin. Tavoite on iso, mutta kukaan ei ole sen edessä yksin. Teemme kaiken yhdessä. Se on iso asia, totesi joukkueen kapteenisto jo edelliskauden alussa.

– Joukkueen päämäärä on korkealla, koska se siivittää päivittäistä harjoittelua tänäkin vuonna, Liisa painottaa.

”Turha spekuloida missä, milloin ja miten päästään kisaamaan.”

Maikin mukaan tarkemmille kilpailullisille tavoitteille ei koronan vuoksi vielä ole tilaa.

– Turha spekuloida missä, milloin ja miten päästään kisaamaan. Joukkueen päämäärä on selvä ja kisakauden avausta odotellessa keskitymme omaan juttuumme, business as usual.

Maikin mukaan tarkemmille kilpailullisille tavoitteille ei koronan vuoksi vielä ole tilaa.

– Turha spekuloida missä, milloin ja miten päästään kisaamaan. Joukkueen päämäärä on selvä ja kisakauden avausta odotellessa keskitymme omaan juttuumme, business as usual.

Korona opettaa uutta

Valmentajakolmikko ei sorru surkuttelemaan pandemian vaikutuksia. Tilanteesta löytyy hyödyllisiäkin opin kappaleita.

Liisan mukaan jokaisen urheilijan entistä tiukempi vastuunotto omasta kehityksestään on ilmeistä. Arjessa näkyy selkeästi, että jokainen harjoitteli tehokkaasti ja itsenäisesti, eikä vain kulkenut joukon mukana treeneissä.

Maikki on tyytyväinen, että jään ulkopuolinen taitoharjoittelu kuntoharjoittelun ohella näkyi jäälle palanneen joukkueen tekemisessä. Tätä osa-aluetta voisi hänen mielestään kehittää ja hyödyntää jatkossakin yhä enemmän.

Henriikka korostaa kevään tuomaa oppia pysähtymisestä ja palautumisesta.

”Katko elämästä, joka vain rullaa eteenpäin, toi kaikille jossain määrin uusia oivalluksia.”

– Katko elämästä, joka vain rullaa eteenpäin, toi kaikille jossain määrin uusia oivalluksia. Se on pakottanut myös omassa työssä miettimään ja kehittämään aivan uusia työkaluja.

Illanvirkkuna ihmisenä hän kertoo oppineensa nyt unen tärkeyden palautumisessa ja työssä jaksamisessa.

– Hyvin nukutun yön jälkeen aamujäille herää pirteänä, Henriikka tuumii hymyillen.