Noora Virmanen on luistellut kansallisissa senioreissa vuodesta 2009. Oma harrastus tuntuu luontevalta osalta arkea valmennuksen rinnalla.

Noora Virmanen aloitti Helsingin Luistelijoiden kansallisissa senioreissa vuonna 2009. Tänä keväänä pyörähti käyntiin kolmastoista kausi All Starsin riveissä. Oman harrastuksen lisäksi Noora valmentaa Helsingin Luistelijoiden kansallisissa junioreissa kilpailevaa Moonshadows-joukkuetta ja kansallista noviisijoukkuetta Silverlightsia.

Valmentamisen ja muun seuratyön ohella oma luistelu on ollut luonteva osa arkea. Omissa treeneissä pääsee testaamaan uusia kuvioita. Tämä helpottaa valmennustyössä, kun tietää miltä jokin elementti tuntuu luistella ja miten sitä kannattaa lähteä opettamaan.

”Oman joukkueen kisaverkkaan ehtiminen on plussaa.”

Arjessa luistelun ja valmennuksen yhdistäminen ei ole ollut vaikeaa, koska joukkueiden harjoitukset ovat eri aikoina. Kisapäivät ovat hektisiä ja silloin Nooralla on tiukka minuuttiaikataulu.

– Pitää olla hyvin selvillä, missä pitää olla milloinkin ja kuka hoitaa mitäkin, Noora kertoo.

Vasta arvonnan jälkeen selviää, kuinka kiireinen kisapäivästä tulee. Oman joukkueen kisaverkkaan ehtiminen on plussaa.

– Välillä on pitänyt olla valmentamassa melkein luistimet jalassa ja mennä siitä kopin kautta jäälle, Noora sanoo.

Seniorisarja kasvaa ja luistelijoiden taitotaso nousee

Alkuvuosien jälkeen seniorisarja on kehittynyt ja muuttunut paljon. Luistelijoiden taitotaso on noussut ja tekeminen on muuttunut laadukkaammaksi. Aiemmin oli tyypillisempää, että luistelija piti muutaman vuoden taukoa ennen siirtymistä kansallisiin senioreihin. Nykyään luistelijat siirtyvät ”jäähdyttelemään” ilman taukoa, jolloin tuntuma lajiin säilyy. Se näkyy taidoissa ja tekemisessä jäällä.

Joihinkin joukkueisiin saattaa siirtyä isompi ryhmä luistelijoita, jotka ovat luistelleet aktiiviuran aikana yhdessä SM-tasolla. Tällöin samojen elementtien tekeminen tulee myös uudessa sarjassa selkärangasta ja joukkue pystyy tekemään ohjelmassa kuvioiden korkeimpia tasoja laadukkaasti.

Myös kansallisen seniorisarjan joukkueiden määrä on noussut vuosien aikana. Nooran alkuvuosina senioreissa oli valintakilpailuissa kahdessa lohkossa yhteensä kuudesta kahdeksaan joukkuetta. Kaudella 2020–2021 kansallisten senioreiden sarjassa oli 13 joukkuetta.

”Ohjelmissa on monesti mukana huumoria sekä joukkueen tai valmentajan keksimiä erikoisuuksia koreografiassa.”

Senioreiden sarjassa loppukilpailupaikkoja on kymmenen. Se on ainoa sarja, jossa määrä on näin pieni. Nooran mielestä olisi toivottavaa nostaa loppukisapaikkojen määrää, koska joukkueiden määrä ja sarjan taso ovat kasvaneet. Senioreille ei järjestetä useita kutsukilpailua kauden aikana, joten jollain joukkueella saattaa olla yhdellä kaudella vain kaksi valintakilpailua ja aluemestaruuskilpailu.

– Loppukisapaikkojen määrän kasvattaminen lisäisi varmasti kilpailun kiinnostavuutta. Senioreiden ohjelmat ja teemat ovat hieman erilaisia muihin sarjoihin verrattuna. Ohjelmissa on monesti mukana huumoria sekä joukkueen tai valmentajan keksimiä erikoisuuksia koreografiassa, Noora toteaa.

Nooran mielestä oli toimivaa, kun sarjan kaikki joukkueet kilpailivat yhdessä lohkossa viime kaudella. Kilpailtaessa kahdessa lohkossa jotkut joukkueet eivät välttämättä kohtaa toisiaan kisoissa koko kauden aikana. Mikäli joukkueiden määrä sarjassa kasvaa entisestään on kilpaileminen kahdessa lohkossa toimiva ratkaisu.

Yhdessä treenaaminen saa jatkamaan

Yhdessä treenaaminen, joukkueen kanssa vietetty aika ja yhteisten tavoitteiden eteen tekeminen ovat syitä, miksi Noora Virmanen haluaa luistella. Kisat ja esiintyminen isolle yleisölle ovat harrastuksen suola. Nooralle senioriuran kohokohta on kauden 2017–2018 loppukilpailu, jolloin All Stars sijoittui huippusuorituksella kilpailussa neljänneksi.

Noora haluaa jatkaa tulevaisuudessa luistelua valmennuksen ohella, mikäli aikataulut vain sen sallivat.

– Luistelen niin kauan kuin se tuntuu hyvältä ja siitä saa iloa sekä elämyksiä, Noora summaa.