Yksinluistelijat Iida Sopanen ja Rosa Nokio ovat syksyllä aloittaneet kilpailemisen uudelleen. Molemmat kaipasivat ohjelman luistelemista, mutta kilpailemisen uudelleen aloittaminen korkeakouluopintojen ohessa vaati pitkää pohdintaa ja vertaistukea. Iida ja Rosa kertovat harjoittelun solahtaneen elämään yllättävän hyvin.  

Entisten treenikaverusten Rosa Nokion ja Iida Sopasen paluu kilpajäille lähti vitsailusta. Kumpikin heitteli ilmoille ajatusleikkiä, jossa aikuisten yksinluistelukilpailut siinsivät tulevaisuudessa. Huulenheitto muuttui todeksi, kun Suomessa lanseerattiin tähtiseniorit-kilpailusarja. Tähtiseniorit kilpailevat yhdellä kolmen minuutin ohjelmalla, mikä sopi täydellisesti paluuta pohtivien nuorten aikuisten tilanteeseen. 

Rosa ja Iida lopettivat yksinluistelun aktiiviuransa Etelä-Vantaan Taitoluistelijoissa keväällä 2018 luisteltuaan viimeiset kautensa kansallisissa junioreissa. Rosalla luisteluharrastus vakiintui pian elämään uudelleen erilaisten harrastetuntien muodossa. Viime vuodesta lähtien hän on harjoitellut Helsingin Taitoluisteluakatemian suositussa treeniryhmässä, joka on suunnattu aktiiviuran päättäneille yksinluistelijoille.

”Tuntui hyvältä aloittaa tällainen tuttu ja turvallinen harrastus.”

Helsingin yliopistossa oikeustieteen opintoja viimeistelevä Rosa kiittelee HTA:n ryhmän harjoitusaikoja, valmennusta ja sitä, että hän voi valita itselleen sopivat treenipäivät.

– Elämäni on muutoksessa, kun vuosikymmeniä jatkunut opiskelu loppuu, joten tavallaan kaipasin jotain vanhaa elementtiä arkeen. Tuntui hyvältä aloittaa tällainen tuttu ja turvallinen harrastus, mutta en varmaan olisi uskaltanut lähteä kisaamaan ilman Iidan yllytystä. Treenaan kahtena päivänä viikossa. En halua, että treenejä on liikaa, koska aiemmin stressasin sitä suorittamista, Rosa kertoo. 

Iida puolestaan opiskelee neljättä vuottaan lääketiedettä Kuopiossa. Kaista kohti kilpajäitä avautui aikuisten kesäleirin ja kuopiolaisen harrasteryhmän herättämän uuden innostuksen myötä. Nyt Iida harjoittelee viidesti viikossa Kuopion Luisteluseuran kilparyhmässä. Luistelun yhdistäminen opintoihin on sujunut toistaiseksi yllättävän hyvin. 

Jännittävä ja palkitseva paluu

Kuuden vuoden kilpailutauon aikana Rosa ja Iida harrastivat muuta urheilua ja kävivät säännöllisin väliajoin myös jäällä, mutta ohjelmakunnon eteen heidän oli ennen kilpailukautta tehtävä töitä. Iidaa houkutteli lähteä kilpailemaan kahdella ohjelmalla, minkä vuoksi hän päätyi lopulta kansallisten seniorien sarjaan. Hän otti kilpaohjelmikseen vanhat lyhyt- ja vapaaohjelmansa kuuden vuoden takaa. Iida kertoo kropan olleen aluksi kovilla mutta tottuneen varsin nopeasti.

– Hyppiminen oli yllättävän pelottavaa ja joutui tsemppaamaan, että ylipäätään uskalsi vetää hyppyjä kiinni. Valmentajien kannustus oli syy, jonka vuoksi uskalsin tehdä päätöksen lähteä kansallisiin senioreihin. Aluksi vanhat ohjelmat tuntuivat raskailta ja oudoilta, mutta aika nopeasti ne lähtivät sujumaan, Iida kertoo.

”Olen tyytyväinen pienemmistä onnistumisista ja osaan ottaa rennommin, jos treeneissä ei aina kulje.”

Iida ja Rosa ovat kumpikin osallistuneet kahteen kilpailuun syksyn aikana. Iida kuvailee paluuta kisajäälle jännittäväksi. Rosa mainitsee olleensa kilpailuissa aiempaa rauhallisempi. Hän teki itse itselleen uuden ohjelman, jossa on aikaa nauttia.

– Ohjelmani mahdollistaa musiikkiin luistelun ja oman liikekielen löytämisen, mikä ei ehkä nuorempana ehtinyt kehittyä. Nautinto tulee siitä, että kisoissa huomaa kehittymisen ja että ohjelma sujuu entistä paremmin, ja ajattelen ehkä enemmän esiintymiseen liittyviä juttuja. Etenkään näin pienessä sarjassa se kisamenestys ei ole ensimmäinen asia, jota tavoittelee, tähtisenioreissa kilpaileva Rosa tiivistää. 

Urheilijat kuvailevat kilpailuja myös yhteisölliseksi tapahtumaksi, joissa he ovat pääseet näkemään toisiaan ja muita tuttuja lajin parista. 

Tavoitteena pitää hauskaa

Kuuden vuoden kilpailutaukonsa aikana Iida ja Rosa ovat kasvaneet lukiolaisista nuoriksi aikuisiksi, ja elämään mahtuu luistelun lisäksi paljon muutakin. Se näkyy lempeämpänä suhtautumisena lajiin. 

– Olen tyytyväinen pienemmistä onnistumisista ja osaan ottaa rennommin, jos treeneissä ei aina kulje. Näin pitkän tauon jälkeen ei voi ottaa kauheasti suorituspaineita pärjäämisestä, mutta pisteissä oli kiva huomata kehitystä syksyn kahden kisan välillä. Varsinaisia tavoitteita ei ole, koitan keskittyä nauttimiseen, Iida tuumaa. 

Iida ja Rosa kertovat toistensa tarjoaman vertaistuen olleen uudenlaisessa elämäntilanteessa hyvin tärkeää. Kilpaileminen ei näillä näkymin jää yhden kauden tempaukseksi. Iida kertoo olevansa innoissaan päästessään suunnittelemaan uutta ohjelmaa ensi kaudeksi. Rosa tahtoo jatkaa taitojenssa ylläpitämistä niin kauan, kuin keho ja elämäntilanne sen sallivat, eikä into luistelua kohtaan ole hiipumassa. Kilpailemista pystyy kuitenkin punnitsemaan kausi kerrallaan.