Kilpailukauden alussa ehtii tutustua taitoluistelun arvioinnin faktoihin. Se on nyt vaivatonta, sillä Suomen Taitoluisteluliitto on tehnyt helppolukuiset esittelyt lajin arvioinnin perusteista.

Kukapa ei olisi ollut ihmeissään pelkästään katsoessaan kilpailun tuloksia? Mitkä ovat elementin laatua nostavat tekijät? Entä mitkä asiat alentavat sitä? Mitä eroa on hypyllä, jonka perässä tuplahakaset, tai hypyillä vain yksinkertaisin hakasin? Mistä taas kertoo mystinen q-kirjan? Entä mitä on tapahtunut hypyssä, joka on merkitty e-kirjaimella, tai jonka perään arvioijat ovat laittaneet huutomerkin?

Kattava tieto taitoluistelun arvioinnista on saatavilla Kansainvälisen luisteluliiton ISU:n sivuilta. Sivustolla tietoa etsineet tietävät, että dokumentteja on valtavasti. Harva kansallinen lajiliitto tarjoaa nettisivuillaan kaikille vapaasti luettavaksi tarkkaa kuvausta ISU-arvioinnista. Yleisesityksiä on, mutta niiden taso ja laajuus vaihtelevat. Kansalliset lajiliitot ahkeroivat eksaktin tiedon kanssa ennen muuta tuomareidensa kouluttamisessa.

Tuomareiden tiedontarpeesta myös Suomessa tehdyt kuvaukset lähtivät liikkeelle.

– Kohderyhmämme ovat ensisijaisesti arvioijiksi tähtäävät, mutta toivomme, että kuvauksista olisi hyötyä myös valmentajille ja luistelijoille. Ehkäpä ne olisivat ymmärrettäviä myös vanhemmille ja käyttökelpoisia vaikka toimittajille, Tarja Ristanen sanoo.

Hän työsti Saara Ehaltin kanssa yksinluistelun arvioinnin kuvauksen. Molemmat ovat yksin- ja pariluistelun kansainvälisiä tuomareita.

Muodostelmaluistelun arvioinnin esittelyn koostivat lajin kansainvälisiin tuomareihimme kuuluva Anu Hemming ja ISU:n urheilijakomission jäsen Ida Hellström, joka on edennyt tuomariopinnoissaan kansalliseksi yksin- ja muodostelmaluistelun tuomariksi.

Ida korostaa tiedon saannin helppouden tärkeyttä.

– Me luistelijat olemme eri persoonia myös tiedonhankkijoina. Itse tykkäsin jo luistelijana etsiä tietoa säännöistä ja arvioinnista. Mutta myönnettävä on, että ISU:n runsaan ja detaljirikkaan aineiston lukeminen englanniksi ei ole kaikkein helpoimpia tehtäviä.

Mistä pisteet kertyvät?

Suomalaisessa arviointien esittelyissä ei ole lukemisen vaikeutta. Niihin on koottu ensinnäkin napakasti perustieto siitä, mistä pisteet kertyvät ja mitä ylipäänsä tarkoittavat ohjelmavaatimukset. Sitten kuvataan sekä teknisen paneelin että tuomareiden työkenttää hyvin esimerkein: milloin esimerkiksi tekninen paneeli vähentää elementin, esimerkiksi hypyn, pisteitä perusarvosta ja milloin taas tuomaristo menee laatupisteissä plussan puolelle. Termistö on tarkkaa, mutta kielellisesti teksti on koostettu niin selkeäksi, että tavislukijakin pysyy kärryillä.

– Me nelikkona sparrasimme toisiamme useiden kuukausien ajan ennen muuta ilmaisun osalta. Myös Taitoluisteluliiton Arvioijat-työryhmän jäsenet pureksivat ilmaisua. ISU:n säännöstö ja myös Suomen oma sääntökirja ovat juridisia asiakirjoja, joten niissä on pakostikin muotoiluja, jota eivät välttämättä avaudu henkilöille, joilla ei ole vankkaa lajiasiantuntemusta, Tarja kertoo työprosessista.

Suomen Taitoluisteluliitto on julkaissut vastaavanlaisia esityksiä aiemmin Sääntökirjansa liitteinä. Nyt ne löytyvät napakasti omina kokonaisuuksinaan netistä. Ja mikä parasta, niissä on mainittu ISU:n dokumentteja, joista löytää lisätietoa.

Lukemisen iloa!

ISU arviointijärjestelmän kuvaus yksinluistelu ja ISU arviointijärjestelmän kuvaus muodostelmaluistelu.

PSST!

Kuuntele Rakkaudesta lajiin -podcastin jakso #30 Tuomarointi, jossa maailman ainoa kaikkien taitoluistelulajien ja ylimmän tuomariluokan ylituomari Mika Saarelainen kertoo arvioijan työstä.