Taitoluistimien teroitus herättää paljon kysymyksiä. Monet pohtivat sopivaa teroitusväliä, asiantuntevaa teroituspaikkaa, urasyvyyksiä sekä automaattiteroituksen ja manuaalisen teroituksen eroja. Haastattelimme Skate Shopin Inka Virkkusta teroituksen saloista.

Kuinka usein luistimet pitää teroittaa?

Terän ulko- ja sisäkanttia kannattaa tunnustella sormenpäällä. Jos terä on ryppyinen ja epätasainen, on aika teroittaa. Voit tehdä myös helpon kynsitestin: vedä kevyesti kynttäsi terän kanttia vasten alaspäin. Terävä terä viilaa hieman kynnen pintaa, ja se jää terän pinnalle näkyviin. Tylsä terä ei toimi samoin.

Teroitusväli on hyvin yksilöllinen. Se on kiinni esimerkiksi luistelutavasta, jäästä ja siitä, kuinka paljon harjoittelee. On vaikea antaa mitään määrää. On hyvä huolehtia, että terät pysyisivät tasaisen hyvässä kunnossa. Terä ei kulu nopeammin, vaikka sitä teroittaisi useasti, koska silloin teroitetaan kevyemmin. Vastaavasti todella tylsäksi päässeitä teriä pitää teroittaa enemmän, jotta terä saadaan taas kuntoon.

Terävä terä tuntuu tasaisen terävältä ja kynsi hioutuu kanttia vasten alas vedettäessä.

Mikä on tärkeää taitoluistimien teroituksessa?

Taitava teroittaja on erikoistunut taitoluistimiin ja huolehtii, että terässä säilyy oikea muoto. Taitoluistimien terässä päkiän alla tulee olla pientä pyöreyttä. Sitä ei saisi teroittaa suoraksi. Terän takakulmakaan ei saisi pyöristyä, vaan siinä tulisi olla selkeä 90 asteen kulma. Jos terän takaosa pyöristyy, terä kippaa ja luistelija kaatuu helpommin taakse.

Myös terän kanttien eli ulko- ja sisäreunan tulisi olla yhtä korkealla ja tasaiset. Teroittaja myös tarkistaa, onko terä vääntynyt, ja tarvittaessa oikaisee linjaa. Etenkin yksinluistelijoilla hypyistä tulee paljon painetta terään, ja terä voi vääntyä banaania muistuttavaan muotoon.

Miten manuaalinen teroitus ja automaattiteroitus eroavat toisistaan?

Luistelijalle ei ole juurikaan merkitystä sillä, onko terät teroitettu manuaalisesti vai automaattisesti koneella. Tämä on täysin makuasia. Molemmilla saa aikaan hyvän teroituksen ja molemmat teroitustavat vaativat ammattitaitoa.

Me Skate Shopissa teroitamme perusterät automaattikoneella. Vaikka kyseessä on automaattikone, valvomme siitä huolimatta työn jälkeä vieressä ja säädämme konetta. Kevyt- ja erikoisterät teroitamme aina manuaalisesti. Manuaalisessa teroituksessa luistin laitetaan pidikkeeseen eli holderiin, ja holderissa olevaa luistinta liikutetaan käsin teroituskiveä vasten.

Miten valita sopiva urasyvyys?

Urasyvyys pitää valita kokeilemalla. Se ei ole sidoksissa taitoon. Sekä huipputason luistelijat että aloittelijat voivat molemmat luistella joko syvällä tai matalalla uralla. Paras aika vaihtaa urasyvyyttä tai tehdä uusia kokeiluja on kisakauden jälkeen. Fiksuinta on myös vaihtaa urasyvyyttä aste kerrallaan.

Skate Shopin Inka Virkkunen teroittaa manuaalisesti, jolloin pidikkeessä kiinni olevaa luistinta liikutetaan käsin teroituskiveä vasten.

Urasyvyys ilmoitetaan tuumina tai milleinä. Numero viittaa ympyrän säteeseen. Mitä isompi on ympyrän säde, sitä loivempi on kaari ja ura. Tämä menee hieman hassusti ja käänteisesti, isompi numero viittaa loivempaan uraan ja pienempi numero syvempään uraan.

Suomessa on jostain syystä jo vuosikymmeniä ollut tapana tehdä teriin todella syviä uria. Urasyvyys vaihtelee Suomessa usein 8–11 millin välillä. Mitä syvempi ura sitä tiukemmin terä ja sen kantti pureutuu jäähän. Toki niillä pysyy kaarella, mutta terän pureutuminen jäähän vaikeuttaa liukua. Myös käännösten tekeminen vaatii paljon töitä, koska kitka on suurempi. Esimerkiksi venäläiset luistelevat enemmän 16–21 millin urasyvyydellä. Loivempi ura tuo liukua ja kehittää luistelijan taitoa. Luistinta on helpompi kääntää jäällä. Syvä ura tuo luisteluun ääntä, koska se murtaa jäätä tehokkaasti. Usein puhutaan siitä, että luistelija raapii piikeillä, mutta ei se aina niin ole. Myös urasyvyys vaikuttaa luistelun ääneen ja äänettömyyteen.

Hauskana esimerkkinä urasyvyydestä tulee mieleen Valtter Virtasen tapaus. Hän oli Suomessa tottunut kahdeksan millin urasyvyyteen. Saksassa teroittaja oli ihan järkyttynyt, miten tuon tason luistelija pystyy noin syvällä uralla edes luistelemaan. Teroittaja vaihtoi lennosta urasyvyyden paljon pienemmäksi, taisi olla jotain 21–22 milliä. Ensimmäiset kolme päivää Vade harjoitteli vain sirklaamaan, niin erilaiselta luistelu tuntui. Sitten alkoi sujua.

Milloin teroitus ei enää riitä ja pitää vaihtaa kokonaan uudet terät?

Uudet terät tarvitaan, kun edellisistä on mennyt muoto, terän kaarevuus häviää tai kärkipiikki alkaa olla suhteessa terään liian iso. Tämä tapahtuu, kun terä teroituksessa madaltuu. Kun terä madaltuu liikaa, se ei enää keinu, vaan piikki ottaa koko ajan kiinni. Usein puhutaan teroitusvarasta, mutta se on vain ohjeellinen neuvo.

Uusikin terä voi mennä nopeasti pilalle vääränlaisella teroituksella. Tiedän tapauksia, kun luistelijoiden valmentajat ovat ihmetelleet, miksi piruetit ja twisselit eivät enää pyöri. Jopa kolmosen tekeminen on tullut vaikeaksi. Syyksi on paljastunut liian suora terä. Tällöin on pakko vaihtaa kokonaan uusiin teriin.

Mitkä paikat tarjoavat taitoluistimien teroitusta Suomessa?

Pääkaupunkiseudulla:
Jalkinekorjaamo Karttunen, Töölö
Skate Shop, Malmi
ProSharp, Espoo ja Kauniainen
Timo Louhelainen, AJTSpalvelu, Espoo
Tommi Piiroinen, Vantaa
Skate Marketing, Tuusula
Lucky Skate, Töölö

Muualla Suomessa muun muassa:
Golden Skate, Tampere
Sportia-10, Tampere
Esa Gustafsson, Naantali
Kai Olkinuora, Vaasa
Great Skate, Kuopio
Petteri Nousiainen, Savonlinna

Asiantuntevia teroittajia on myös muun muassa Seinäjoella, Jyväskylässä ja Oulussa.

Jutun kirjoittaja FM Helena Tienhaara on Espoon Jäätaitureiden muodostelmaluisteluvalmentaja, joka on tällä hetkellä äitiysvapaalla.