Huippu-urheilijasta kansainväliseksi urheiluvaikuttajaksi kasvanut Susanna Rahkamo haluaa ravistella suomalaista urheiluväkeä ulos siiloista, aitoon yhteistyöhön. Vain verkostoitumalla ja avaamalla ilmasillat huippuosaamisen ytimiin maailmalla syntyy ymmärrystä ja osaamista menestykseen.

Susanna Rahkamo on Taitoluisteluliiton ehdokas Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi. Nykyinen varapuheenjohtaja on valmis uuteen pestiin tehdäkseen edelleen rivakasti töitä suomalaisen urheilun ja liikunnan parhaaksi. Vaikka Olympiakomitean puheenjohtajuus on luottamustoimi, Rahkamo haluaa ottaa tehtävän työnä, johon hänellä on täydet mahdollisuudet keskittyä.

 – Olen yrittäjä ja pystyn säätelemään työtäni johtamisen konsulttina. Myös perhetilanne on sopiva, sillä lapset ovat jo aikuisuuden kynnyksellä.

Perheen lapset ovat avanneet hänelle myös näkökulman urheiluun urheilijoiden äitinä. Sekä Camilla että Max urheilevat ja käyvät urheilulukiota. Abiturientti Max on maajoukkuetason pikaluistelija, joka on suunnannut talveksi kunnollisiin harjoitteluoloihin Inzelliin Saksaan.

Priorisointi onnistuu

Susanna Rahkamo on oppinut priorisointiin ja kovaan työntekoon 30-vuotisen urheilu-uransa aikana, jonka huipentumana hän voitti yhdessä parinsa ja sittemmin puolisonsa Petri Kokon kanssa jäätanssin EM-kultaa, EM-pronssia, MM-hopeaa ja MM-pronssia. Rahkamo ja Kokko ovat menestyneimmät luistelijat Suomen taitoluistelussa Ludovika ja Walter Jakobssonin jälkeen.

Huippu-urheiluvuosien jatkoksi pari teki vielä kuuden vuoden näyttävän kansainvälisen uran jäätanssin ammattilaisina esiintyen 250 näytöksessä ja kilpailussa livenä yli miljoonalle katsojalle.

Yliopisto-opinnot kulkivat jäätanssijan matkassa ja huipentuivat myöhemmin väitöskirjaan huippuosaamisen prosessista. Tekniikan tohtori Rahkamo konsultoi nyt yritysjohtoa uudistumisen ja osaamisen johtamiseen.

Roolit selkeiksi

Ura, koulutus ja luottamustoimet ovat opettaneet Rahkamolle yhteistyön elinvoiman. Kansainvälisyys, eettisyys ja yhteistyö – KEY – ovat avaimet kehitykseen, mutta yhteistyö niistä on ehdoton ykkönen. Sen sisään sijoittuvat myös keinot kansainvälistymiseen ja eettisyyteen.

Liikuntaan ja urheiluun vaikuttavat ministeriö, kunnat, alueet, seurat, koulut, työterveys ja työpaikat, kaikki omilla voimavaroillaan. Moninainen toimijakenttä on Rahkamosta rikkaus, mutta johtamisen kannalta haasteellinen. Perinteisen johtamisen keinoin se ei onnistu.

– Kaikkihan me yritämme saada suomalaiset sekä liikkumaan että menestymään urheilussa. Mutta kun toimitaan siiloissa, joihin himmelin eri osaset ovat eriytyneet, syntyy päällekkäisyyksiä ja turhaa nokittelua toimijoiden kesken. Se on energian tuhlausta, hän huomauttaa.

Olympiakomitean keskeinen tehtävä on koordinoida tekeminen ja rakentaa keskustelua, yhteisymmärrystä ja työnjakoa. Tehdään yhteistyössä, mutta ei tehdä samaa.

”Hyvää yhteispeliä pitää edistää myös alueiden ja kuntien kesken, sillä ne luovat olosuhteet ja ovat suurimmat seurojen tukijat.”

Seurat tekevät oman näköistään työtä, ja lajiliitot tukevat juuri oman lajinsa kehitystä.

– On kuitenkin paljon yhteisiä tehtäviä. Hyvää yhteispeliä pitää edistää myös alueiden ja kuntien kesken, sillä ne luovat olosuhteet ja ovat suurimmat seurojen tukijat.

Olympiakomitea ei urheile tai liiku, vaan vie asioita eteenpäin ja mahdollistaa.

– Luomme edellytyksiä saada suomalaiset sataprosenttisesti liikkumaan. Se on suomalaisen urheilun ja liikunnan kaikkien toimijoiden maali. Tutkimuksen mukaan olemme jo Euroopan liikkuvin kansa.

Huippu-urheilun polku tarvitsee terästämistä

Susanna kiittää kotimaista urheilun akatemiatoimintaa. Se hoitaa upeasti lajien juniorivaiheen, joka luo pohjan huippu-urheilulle. Kansainväliselle huipulle nouseminen on kuitenkin vielä meidän haaste.

Rahkamon ratkaisu tähän on syvempi kansainvälinen yhteistyö. Siihen siirtymään me tarvitsemme hänen mukaansa paljon terävämpää otetta. Hän uskoo, että parhaaseen tulokseen päästään, kun kansainvälinen ja suomalainen osaaminen yhdistetään jatkuvan vuorovaikutuksen avulla. Vain siten pystymme kehittymään maailman kärkeen.

”Meidän oma tietotaitomme ja kehitysresurssimme eivät kaikissa lajeissa voi riittää huipulle, mutta me voimme olla nopeita oppimaan.”

– Suomessa on mahdotonta pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, ellei meillä ole käsitystä, missä lajien kärki maailmalla menee. Meidän pitää ulottaa tuntosarvet sinne, missä on maailman paras kehitys ja tieto. Yhteistyö maailmanluokan huippuosaajien kanssa pitää saada osaksi toimintaa. Hyvä esimerkki on Henri Kontinen, joka kehittyi maailmanluokan pelaajaksi pelaamalla kovatasoisia pelejä huippujen seurassa.

– Olemme 5,5 miljoonan kansa. Meidän oma tietotaitomme ja kehitysresurssimme eivät kaikissa lajeissa voi riittää huipulle, mutta me voimme olla nopeita oppimaan. Siihen pitää panostaa.

Rahkamo johtaa Kansainvälisen Luisteluliiton kehityskomiteaa (ISU Development Commission). Paikaltaan hänellä on laajakulma huippu-urheilun kansainväliseen kehitykseen.

ISU:n presidentin pyynnöstä Rahkamo on ollut rakentamassa maailmalle luistelulajien huippuoppimisen keskuksia. Niitä on pilottivaiheessa Bangkokissa, Pekingissä, neljässä paikassa Euroopassa ja kolmessa Pohjois-Amerikassa. Keskusten verkosto tarjoaa koekentän uusille tavoille toimia ja yhteistyössä mukana olevat tahot hyötyvät tiedon jalostamisesta. Koronan aikana ne ovat muun muassa mahdollistaneet virtuaalityökalujen kehittelyn sekä mallin virtuaalikilpailuille.

Huippuosaamista Suomesta

Suomessa on myös huippuosaamista kansainväliseen vaihtoon. Rahkamo hehkuttaa loistavaa päänavausta lääketieteellisessä yhteistyössä.  Olympiakomitean lääkärin Maarit Valtosen uraa-uurtava infektion ehkäisytutkimus on avannut tien laajaan lääketieteeliseen ja fysiologisen tutkimuksen tiedonvaihtoon ja vienyt hänet lääketieteellisen huippu-urheilututkimuksen sisäpiiriin.

– Huippuosaaminen tietyllä erityisalueella on kovaa valuuttaa kansainvälisessä tiedonvaihdossa.

Ollessaan Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana Susanna palkkasi omaan lajiinsa jäätanssiin maailmanmestarin Maurizio Margaglion, joka kansainvälisen liiton valmentajakomission jäsenenä saa alan uusimman tiedon haltuunsa.

– Nyt meille on tulossa useampia kansainvälisiä pareja Maurizion tiimiin. Meni aikaa, ennen kuin kansainvälisten urheilijoiden virta kulkee tähänkin suuntaan.

Toiminko minä eettisesti?

Aikamme on nostanut pimennosta päivänvaloon ongelmia, joita ei aiemmin ole uskallettu sanoittaa tai ottaa esille. Me too -liike paljasti seksuaalisen häirinnän, jolta urheilukaan ei ole säästynyt. Samalla keskustelu virisi kaikenlaisesta häirinnästä ja epäeettisestä toiminnasta.

Rahkamo edellyttää, että nyt mietitään, miten ongelmat taklataan yhteisellä ymmärryksellä ja ohjeistuksella. Ratkaisu vaatii valtavasti vuoropuhelua, ihan jokaiselta katsetta peiliin sekä henkilökohtaista vastausta kysymykseen, kestääkö minun toimintani päivän valon.

– Prosessit on saatava kuntoon, mutta ongelmat eivät ratkea kurinpidolla, vaan ryhdistäytymällä ja toimimalla oikein ja vastuullisesti jokaisessa tilanteessa.

Nuorten arvopohja kuntoon

Susanna Rahkamo muistuttaa Pierre de Coupertanin luomasta olympia-aatteen filosofiasta, jonka arvoja ovat erinomaisuuden tavoittelu, ystävyys, rauha, toisten kunnioittaminen sekä kaikkien tasavertaisuus rodusta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja varallisuudesta riippumatta.

Suomen tulee Rahkamon mielestä vaatia kansainvälisiä urheilujärjestöjä noudattamaan omia periaatteitaan. On taisteltava sen puolesta, että urheilussa eletään arvojen mukaisesti niin kotimaassa kuin kansainvälisillä kentillä.

 – Kutsuisin urheilijat vahvasti mukaan vaatimaan parempaa ja eettisempää toimintaa. Epäkohtia pitää voida kritisoida, mutta ei ole toivottavaa, että huomio menee urheilun ulkopuoliseen politiikkaan. Täytyy tarkkaan miettiä, missä ja miten mielenilmaukset ovat sallittuja, ja milloin räväkkä sananvapaus asettaisi toisille esteen osallistua. Coupertanin filosofia on siksi niin hieno, että se pyrkii toimimaan yleisten eettisten periaatteiden puolesta. 

”Epäkohtia pitää voida kritisoida, mutta ei ole toivottavaa, että huomio menee urheilun ulkopuoliseen politiikkaan.”

Rahkamo johtaa Euroopan olympiakomitean olympia-aatetta ja perintöä vaalivaa komissiota. Se  käynnisti nuorille vaikuttajille ystävyyttä ja tasavertaisuutta painottavan koulutuksen samaan aikaan, kun pakolaisvirta Eurooppaan sai rasismin nostamaan päätään. Meneillään on jo neljäs virtuaalinen koulutus opiskelijoinaan 18–25-vuotiaita nuoria vaikuttajia 50 maasta.

– Koulutamme arvopohjaa näille tuleville vaikuttajille. He vievät viestiä omissa maissaan nuoriin urheilijoille, jotka osallistuvat Euroopan olympiafestivaaleille. Haluamme vaikuttaa nuoriin urheilun sisällä urheilun keinoin.

– Aina tulee voittaja, mutta on tärkeintä, että kokoonnumme yhteen. Kun tunnemme toisemme, meidän on helpompi hyväksyä toisemme ja elää rauhassa rinnakkain, hän painottaa.