Henkilöt

Puheenjohtaja Janne Korhonen:

”Liitto on luistelijoita varten”

marraskuu 30, 2020 Marita Kokko Mila Kajas-Virtanen ja Antti Lehto

Janne Korhonen havaitsi aikuisluistelijana yhdessä kaudessa, ettei hänestä ole taitoluistelijaksi. Sen sijaan työtä taitoluistelijoiden parhaaksi hän on tehnyt jo vuosia ja jatkaa urakointia nyt Taitoluisteluliiton puheenjohtajana.

– Liiton tärkeimpänä tehtävänä on palvella seuroja ja sen polun maalissa yksittäistä joukkuetta, ryhmää ja luistelijaa, Janne Korhonen kiteyttää uuden luottamustehtävänsä kärjen.

Työ liiton hallinnossa on Jannelle jo tuttua, sillä hän on työskennellyt liittohallituksessa kuusi vuotta. Näissä vuosissa hän on ehtinyt nähdä lajista paljon. Menestyksen hetkinä luistelijoiden riemua, mutta viime vuosina myös tuskaa. Hänen mukaansa kokemus kertoo, että tässäkin lajissa on paljon tilanteita, joihin tulee puuttua vahvasti.

”Haluan tuoda koko liiton niin lähelle luistelijaa, että puheet liiton linnoittautumisesta norsunluutorniin jatkavat kuihtumista edelleen.”

Vuodet liittohallituksessa ovat tuoneet lähituntuman tapaan, jolla puheenjohtajan tehtävät tammikuussa jättävä Laura Raitio on luotsannut liiton hallintoa.

– Laura on tuonut liiton hallintoon tuulet liike-elämästä. Vaikka liike-elämästä tuodut mallit eivät aina toimi vapaaehtoistyössä, on liiton hallitus ehdottomasti paikka, jonne ne sopivat todella hyvin, Janne painottaa.

Liittohallituksen tehtävänä on luoda liiton strategia ja siirtää se seurojen jokapäiväiseen toimintaan. Tämän tehtävän paimentamiseen Janne haluaa tuoda oman osaamisensa.

Laura on ollut läsnä kilpailuissa ja lähellä laji-ihmisiä. Sillä tiellä myös uusi puheenjohtaja aikoo jatkaa.

– Haluan tuoda koko liiton niin lähelle luistelijaa, että puheet liiton linnoittautumisesta norsunluutorniin jatkavat kuihtumista edelleen.

Maakuntienkin puolesta

Mies Mikkelistä tuntee maakuntien reunaehdot taitoluistelussa. Resurssit ovat kaikkialla rajatut, mutta maakunnissa on yhdeltä talousalueelta löydettävä luistelijat ja taloudelliset voimavarat.

Janne näkee, että liitolla on keinot poistaa esimerkiksi kilpailemisen logistisia haasteita.

– Nyt suurin osa arvioijista on pääkaupunkiseudulta, mikä tuo pitkien välimatkojen vuoksi logistisia ongelmia kisajärjestelyihin. Liitto voi auttaa seuroja ohjaamaan luistelijoita jatkamaan uraa arvioijina. Voimme innostaa arvioijakoulutukseen nuoria myös maakunnista.

”Voimme innostaa arvioijakoulutukseen nuoria myös maakunnista.”

Talous on toiminnan kivijalka niin liiton kuin seurojenkin toiminnassa. Janne luettelee liiton tunnetut yhteistyökumppanit, Luhdan, Vierumäen ja Pohjolan.  

– Mutta siinäpä ne tapahtumakumppaneiden lisäksi ovat. Emme ole onnistuneet kääntämään yksinluistellun arvokisamitaleja ja muodostelmaluistelun maailmanmestaruuksia yhtä laajaksi kumppaneiden kirjoksi kuin esimerkiksi jääkiekko on osannut. Yhteistyökumppanit haluavat näkyvyyttä, mutta meillä on yleisölle markkinoituja ja televisioituja kisoja todella vähän, hän toteaa.

Janne Korhonen esiintyi Muodostelmaluistelun MM-kilpailujen avajaisissa. Kilta-kvartetti lauloi Maamme-laulun. Kuva Antti Lehto
Janne Korhonen esiintyi Muodostelmaluistelun MM-kilpailujen avajaisissa. Kilta-kvartetti lauloi Maamme-laulun.

Maamme-laulu MM-kotikisoissa

Vaikka Janne Korhosen taitoluistelu-ura jäikin lyhyeksi, ovat aidot taitoluistimet yhä käytössä.

– Kyllä minä luistelusta nautin. Kun tapasin aikoinaan vaimon kanssa opiskeluaikana Oulun yliopistossa, kävimme yhdessä luistelemassa. Jos nyt menen luistelemaan, niin käytän taitoluistimia.

Sula vesi on kuitenkin ollut Jannelle tutumpi elementti, sillä nuoruudessaan hän kilpaili uinnissa. Se oli hänen mielestään pitkän matkan hiihdon kaltaista yksinäistä puurtamista.

Sen sijaan musiikki on tuonut aina sykettä hänen elämäänsä. Hän kävi koulua Iisalmen ensimmäisellä musiikkiluokalla, ja nuotit veivät mukanaan.

 – Olen soittanut viulua ja laulanut sekä yksin että kuorossa. Musiikki vei myös teatteriin.

Teatterivuosina syntyi ystävyyskilta, joka kokoontuu edelleen vuosittain.

– Tästä porukasta on Kilta-kvartetti, jolla me lauloimme Maamme-laulun muodostelmaluistelun MM-kilpailuissa. Se oli valtava kokemus.

Rahkamo–Kokko musiikki iski

Koska musiikki on vahvasti mukana taitoluistelussa, Janne seurasi lajia tiiviisti jo 80-luvun kiintotähtien Scott Hamiltonin ja Katarina Wittin kulta-aikaan. Hänestä sai ihailijan myös menestynein jäätanssiparimme Susanna RahkamoPetri Kokko.

– Heidän musiikkinsa ja koreografiansa iskivät aina.

Kiinni lajiin toivat kuitenkin tyttäret Aurora, 21, ja Ursula, 16, jotka kumpikin aloittivat luistelun kolmevuotiaina.

Vanhin tytär Aurora luisteli noviisi-ikäiseksi asti. Kohtalokas kaatuminen harjoituksissa halkaisi polvilumpion, mikä päätti kilpailu-uran. Hän kouluttautui ykköstason valmentajaksi ja harjoittelee tällä haavaa spesialistiksi.

 – Itse asiassa Aurora muutti juuri kotoa Joensuuhun opiskelemaan opettajankoulutukseen. Hän meni saman tien Joensuun Katajaan valmentamaan ja seuran senioreiden muodostelmajoukkueeseen luistelemaan.

Ursula luistelee edelleen Taitajat-sarjassa ja nauttii luistelemisestaan. Hän on käynyt ohjaajakoulutuksia ja toimii ohjaajana luistelukoulussa.

– Vaimoni Leena on toiminut jo kuusi vuotta tuomarina. Olemme varsinainen luisteluperhe, Janne kuittaa.

Liiton uusi puheenjohtaja Janne Korhonen oli varapuheenjohtajana myös liiton häirintävaltuutettu. Tehtävä siirtyy nyt toiselle vuodenvaihteessa nimettävistä varapuheenjohtajista, mutta eettiset asiat kuuluvat myös puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan vastuualueeseen.
Liiton uusi puheenjohtaja Janne Korhonen oli varapuheenjohtajana myös liiton häirintävaltuutettu. Tehtävä siirtyy nyt toiselle vuodenvaihteessa nimettävistä varapuheenjohtajista, mutta eettiset asiat kuuluvat myös puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan vastuualueeseen.

Isä nakitettiin jaostoon

Heti Auroran alettua luistelun värvättiin isä Mikkelin Luistelijoiden taitoluistelujaoston hallitukseen ja sittemmin seuran hallitukseen, jossa vierähti 14 vuotta ja niistä kolme vuotta puheenjohtajana. Työt veivät välillä perheen Ruotsiin Uppsalaan, missä koko perhe oli mukana Uppsala Skridskoklubbin toiminnassa. Seuraura Mikkelissä päättyi keväällä 2019, kun hän ei enää asettunut ehdolle hallitukseen.

Huippuhetkiä lajin parissa ovat vuosien mittaan tarjonneet omien tyttärien kisasuoritukset.

Janne oli perustamassa Crystal Cupia Mikkeliin toistakymmentä vuotta sitten. Kilpailun johtajana hän oli jakamassa palkintoja. Kun vuorossa oli Aurora-tyttären sarja ja isä näki tyttären nimen ensimmäisenä, se oli sykähdyttävä hetki.

– Se oli riemullinen hetki, jossa oli vaikea pitää naamansa peruslukemilla, ettei itkisi ilosta palkintojenjaossa.

Janne pystyy katsomaan tyttäriensä kisasuorituksia, vaikka jännittääkin heidän puolestaan kovin.

 – Katson heitä jäällä sydämessäni valtava empatia. Varsinkin tyttäreni Ursula nauttii vahvasti luistelustaan, ja tunnen aina samoin katsomossa.

Valolla parempaa maailmaa

Janne on jo parikymmentä vuotta ollut myynnin, myynnin johtamisen ja yritysjohdon ammattilainen. Nykyinen työnantaja on Signify, joka on maailman johtava valaistusalan yritys.

 Arkipäivät menevät kaupunkien ja kuntien ulkovalaistuksen sekä ulkovalaistusta ohjaavien järjestelmien myynnin parissa.

– Valaistusala muuttaa kovasti muotoaan tällä hetkellä. LED-valojen aikaan ei lamppuja tarvitsekaan vaihtaa parin vuoden välein, sillä LED-valot ovat paikallaan 20–30 vuotta. Valojärjestelmiin yhdistetään nyt lisätoimintoja ihmisten avuksi.

– Itse asiassa tässä on vain mielikuvitus rajana. Näin valon avulla luodaan parempaa maailmaa.

Innostava työ yrityksen Systems & Services -organisaatiossa, vaativat vapaaehtoistehtävät niin Taitoluisteluliitossa kuin Mieskuoroliitossa, lauluharrastus ja perhe-elämä Mikkelissä. Luulisi yhtälön olevan mahdoton.

– En osaa pitää näppejäni erossa asioista. Nämä kaikki tehtävät kuitenkin tukevat toisiaan. Aina löytyy hankkeita, joita pystyy tuomaan toisen tehtävän hyödyksi.