PM-kilpailut tärkeä kasvunpaikka nuorille
Norjan Stavangerista palasi sunnuntai-iltana riemuitseva suomalaisluistelijoiden joukko mukanaan peräti kymmenen PM-mitalia. Mistä menestys johtui ja mitä muuta PM-kilpailut merkitsevät kuin mitalien hamstraamista?
Suomen parikymmenpäisen urheilijajoukon joukkueenjohtajana Norjassa toiminut nuorten olympiavalmentaja Nuriya Pirogova ei ollut pysyä nahoissaan PM-kilpailujen päätöshetkillä, viimeisten palkintojenjaon aikana.
– Fiilis on todella mahtava! Olen niin onnellinen, niin ylitsevuotavan iloinen kaikkien luistelijoidemme puolesta. Ihan jokainen luistelijamme teki parhaansa, jotkut vieläpä senkin yli, he ylittivät odotukset ja itsensä. He kaikki taistelivat ja voittivat, Pirogova hehkuttaa.
Hän ei laske voitoiksi vain suomalaisluistelijoiden komeaa mitalisaalista, hienoja sijoituksia ja uusia ennätystuloksia.
– Useat nuoremmista osallistujista eivät olleet käytännössä lainkaan vielä kokeneet isoja kilpailuja, kansainvälisyyttä. PM-kilpailuissa heillä oli mahdollisuus kasvaa psyykkisesti, oppia analysoimaan niin omia suorituksiaan kuin hallitsemaan erilaisia painetilanteita, kuten vaikkapa sitä, että luistelet kovassa kilpailutilanteessa koko joukon viimeisenä.
Samaa mieltä PM-kilpailuista kasvunpaikkana on Suomen Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkö Satu Niittynen.
– Mistä olen erityisen tyytyväinen, on se, etteivät PM-kilpailut ole merkittävät vain meidän nuorille, kokemattomille luistelijoille vaan myös jo kansainvälisesti kokeneille edustusluistelijoillemme ja heidän valmentajilleen aina kärkeä myöten. Näin myös nuorempien oppiminen vain paranee: he pystyvät ottamaan mallia jo kokeneemmilta.
Johdonmukaisuus tuo tulosta
Tämän vuoden PM-kilpailuissa Suomi oli ylivoimaisesti menestynein maa. Kymmenen mitalia: kolme kultaa, kolme hopeaa ja neljä pronssia. Toisena mitalitilastossa on Ruotsi kolmella mitalillaan. Norja ja Tanska saivat kumpikin yhden mitalin, Islanti ei yhtäkään.
Takavuosina PM-kilpailut olivat tasaista Suomi–Ruotsi-maaottelua, nyt Suomi tuntuu harpanneen edelle.
– Erityisesti pojissa ollaan oltu altavastaajia, mutta nyt olemme sielläkin nousussa. Eikä menestyksemme ole vain yhden kortin varassa, Satu Niittynen huomauttaa.
Stavangerissa Suomi otti noviisipojissa komean kolmoisvoiton ja myös junioripojissa päästiin mitalin makuun. Suomen tytöt puolestaan tuntuvat vain kasvattavan etumatkaansa muihin pohjoismaihin nähden.
– Nuorten suomalaisluistelijoiden tekninen taso on todella korkea muihin maihin verrattuna. Toki Stavangerissa näkyi, että hyvää työtä tehdään muuallakin, erityisesti Tanskan ja Islannin nuoret kehittyvät juuri nyt selvästi, Nuriya Pirogova kertoo.
Valmennuspäällikön mukaan syy Suomen menestykseen on kiteytettävissä kahteen sanaan: selkeys ja johdonmukaisuus.
– Olemme varmaankin Pohjoismaista pisimmällä liittovetoisten urheilijanpolkujen rakentamisessa. Niitä pitkin luistelijan on helppo edetä lasten huippuluistelusta aina maajoukkueeseen asti, ja niissä pyritään myös lajiosaamisen rinnalla koko ajan paremmin huomioimaan urheilijan fyysinen ja psyykkinen kasvu ja kestävyys.
”Olemme varmaankin Pohjoismaista pisimmällä liittovetoisten urheilijanpolkujen rakentamisessa.”
Suomi toimii aiheestakin veturina niin pohjoismaisessa kuin laajemminkin kansainvälisessä valmennuskoulutuksessa.
– Olemme monta kertaa tarjonneet tätä vaativaa koulutuksen järjestäjän roolia muillekin Pohjoismaille, mutta halukkuutta ei ole ollut, naurahtaa Niittynen.
Vanha mutta notkea
Taitoluistelun PM-kilpailut alkoivat jo 1900-luvun alussa, säännöllisesti niitä on pidetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Monien eri urheilulajien PM-kilpailut ovat jo pitkään olleet pelkkää historiaa, mutta taitoluistelussa PM-jään suosio ja merkitys tuntuvat vain kasvavan. Yksi selitys asialle on aktiivinen kilpailujen kehittäminen. Siitä pitää huolen PM-kisoissa kokoontuva pohjoismainen kokous.
”Vuonna 2011 seniorisarjat muuttuivat ’Open Nordicsiksi’ eli niihin voivat osallistua myös muiden ISU-maiden edustajat.”
– Vuonna 2006 otettiin PM-kilpailuihin mukaan noviisisarjat. Vuonna 2011 seniorisarjat muuttuivat ”Open Nordicsiksi” eli niihin voivat osallistua myös muiden ISU-maiden edustajat. Tänä vuonna juniorisarjatkin avautuivat, luettelee Suomea kokouksissa edustava Anne Fagerström, Taitoluisteluliiton kilpailupäällikkö.
PM-kilpailujen avoimissa sarjoissa luistelijat voivat saavuttaa kansainvälisen liiton ISU:n virallisia ennätystuloksia ja myös arvokkaita maailmantilaston pisteitä. Se on houkuttanut PM-kilpailuihin mukaan monia maailmantähtiäkin.
– Pohjoismaiden luistelijoiden, valmentajien ja muiden toimijoiden toivotaan kertovan edelleen PM-kilpailusta muiden ISU-maiden luistelijoille, että hekin osallistuisivat.
Enimmäkseen PM-kilpailuja ovat käyneet vain yksinluistelijat, mutta myös pariluistelulle ja jäätanssille on tarvittaessa tilansa.
– Jokainen Pohjoismaa ilmoittaa kausittain syyskuun loppuun mennessä, onko sillä pariluistelijoita ja jäätanssijoita ja missä sarjassa he kilpailevat. Jos tarvetta on, kyseisen lajin ja sarjan kilpailu järjestetään. Toki silloin pitää myös osallistuvilta mailta löytyä rahat kustannusten kattamiseen, Fagerström kertoo.
Paljoon muuhunkin olisi haluja. PM-kilpailujen yhteydessä myös valmentajilla on oma tapaaminen, jota moni toivoisi vieläkin koulutuksellisemmaksi. Tänä vuonna oman luistelijansa kanssa PM-kilpailuissa vieraillut Stephane Lambiel kertoi omasta valmennusfilosofiastaan, suomalaiset puolestaan esittelivät poikaluisteluprojektiaan. Samantyyppistä off ice -oppimista on ehdoteltu myös luistelijoille.
– Ideat ovat hyviä ja aiheet olleet ajankohtaisia ja erinomaisia, mutta ajan sovittaminen on hankalaa. PM-kilpailut ovat jo nyt pitkät, ja kilpailuja ja harjoituksia on aamusta iltamyöhään.Tahtotila on kuitenkin olemassa, ja 1–2 tunnin kiinnostava seminaari pyritään vuosittain järjestämään, Anne Fagerström sanoo.
