Suomen Taitoluisteluliitto teetti keväällä Taloustutkimuksella laajan lajikulttuuritutkimuksen, jonka tuloksia tullaan käyttämään Taitoluisteluliiton kehittämiseen. Kyselyyn vastasivat yli 12-vuotiaat urheilijat, heidän huoltajansa, valmentajat, arvioijat ja seuratoimijat. Edellinen tutkimus tehtiin keväällä 2019. 

Urheilijoiden kohdalla haluttiin selvittää, mikä luistelussa innostaa ja motivoi. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös, millainen harjoitusten ilmapiiri on ja mitä valmentajan toiminnasta ajatellaan. Lisäksi kysyttiin mahdolliseen epäasialliseen käyttäytymiseen liittyvistä kokemuksista. Vanhemmilta kysyttiin lähes identtisesti samat kysymykset kuin luistelijoilta. 

Luistelijat ovat äärimmäisen motivoituneita ja innostuneita, mikä saa heidät myös puhumaan lajin puolesta. 97 prosenttia luistelijoista suositteleekin luistelua harrastukseksi kaverilleen ja tuttavalleen.  

Valmentajien vuorovaikutustaidot ovat parantuneet 

Yksi merkittävimmistä kehityksistä on ollut valmentajien vuorovaikutustaitojen paraneminen. Vuorovaikutustaitojen merkityksestä käyty yhteiskunnallinen keskustelu usean eri urheilulajin parissa, liiton järjestämät vuorovaikutuskoulutukset ja valmentajien oma motivaatio kehittyä, ovat oletettavasti vaikuttaneet positiivisesti siihen, että valmentajia on aiempaa helpompi lähestyä. 

Luistelijoiden kokemukset omista valmentajistaan ovat myönteisempiä kuin vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa. He arvostavat erityisesti valmentajien ystävällisyyttä ja positiivista asennetta, kykyä kannustaa ja auttaa kehittymään. Vanhemmilla on myös aavistuksen verran parempi arvio valmentajista kuin edellisellä tutkimuskerralla. Vanhempien mielestä valmentajat huomioivat aiempaa enemmän esitettyjä mielipiteitä ja kuuntelevat ehdotuksia. 

”Voimme todeta, että kohdennetut resurssit seuratyön ja urheilijoiden tukemiseen ovat kantaneet hedelmää ja toimintamme on kehittynyt toivottavaan suuntaan.”

Luistelijoiden epäasialliset kokemukset muun muassa harjoituksissa, leireillä ja kilpailuissa viimeisen kahden vuoden aikana liittyvät edelleen yleensä valmentajan taholta tapahtuneeseen syrjimiseen tai suosimiseen. Valmentajien taholta koetun epäasiallisen käytöksen määrä on kuitenkin vähäisempää kuin vuonna 2019. Luistelijoiden osalta epäasiallinen käytös on samalla tasolla kuin 2019. Tyypillisesti epäasiallinen käytös, muodossa tai toisessa, otetaan puheeksi kotona. Luistelijat myös puhuvat keskenään kohdatessaan epäasiallista käytöstä. Syrjiminen ja suosiminen on harvemmin yksittäinen tapahtuma ja tyypillisesti se jatkuu pidemmän aikaan. 
 
– Tarkastelimme vuoden 2019 lajikulttuuritutkimuksessa esiin nousseita kehityskohteita ja huomioimme ne talousarvioissa selkein panostuksin. Voimme todeta, että kohdennetut resurssit seuratyön ja urheilijoiden tukemiseen ovat kantaneet hedelmää ja toimintamme on kehittynyt toivottavaan suuntaan, Suomen Taitoluisteluliiton toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo iloitsee.

Konkreettisia toimia liitossa ovat olleet toisen seurayhteistyöstä vastaavan henkilön palkkaus, eettisten asioiden -projektityöryhmän perustaminen ja valmentajien vuorovaikutuskoulutukset.  

Kiire ja oma jaksaminen haasteena

Ajankäyttö, kiire ja oma jaksaminen ovat monelle valmentajalle haaste. He vaikuttaisivat myös asettavan itselleen kovia vaatimuksia ja todennäköisesti tästä syystä moni on tuntenut oman osaamisensa riittämättömäksi ja kokenut myös epäonnistumisen tunteita. Valmentajia motivoi työssään edelleen eniten luistelijoiden kehittyminen ja uuden oppiminen sekä lasten ja nuorten parissa tehtävä kasvatustyö. Valmentajat toivoisivat omalta seuraltaan tukea työssä jaksamisessa, työnkuvan selkiyttämisessä ja työnohjauksessa. 

Seuratoimijoiden haasteet liittyvät rajallisiin taloudellisiin resursseihin, liialliseen työmäärän ja vapaaehtoisen talkootyöväen vähyyteen. Edellisen tutkimuksen tuloksiin verrattuna seuratoimijoiden käyttämät työvälineet ovat kehittyneet, sekä valmentajien ja valmennettavien väliset ristiriidat ovat työllistäneet vähemmän. 

Koronan vaikutus toimintaan 

Kokemukset korona-aikana etäyhteyksin järjestetyistä tilaisuuksista ovat myönteisiä niin seuratoimijoiden kuin valmentajienkin mielestä. Liiton säännöllisesti järjestämät seurojen kuukausittaiset infotilaisuudet, seura-Teamsit on otettu vastaan hyvin ja niitä pidetään hyödyllisinä. Harjoitukset, kilpailut, testit sekä joukkue- ja ryhmätapaamiset halutaan kuitenkin mieluummin toteuttaa livenä, jotta muun muassa vuorovaikutus ja yhteisöllisyys toteutuvat. Tulevaisuudessa osa valmentajista ja seuratoimijoista toivoo mahdollisuutta muun muassa esimiehen ja liiton kanssa käytävien keskustelujen toteuttamista myös etänä. 

Positiivista näkyvyyttä lajikulttuurin kehittymiseen

Useamman kyselyihin vastanneen kohderyhmän mielestä koulutuksilla koettiin olevan suuri merkitys osana lajikulttuurin ja osaamisen kehittämistä. Lajin positiivisen sisäisen ja ulkoisen viestinnän lisäämiselle nähtiin myös tarvetta. Lisäksi koetaan tärkeäksi mahdollistaa luistelun harrastaminen kaikille, riippumatta siitä, onko kyseessä kilpaurheilija vai harrastaja. Valmentajat, seurat ja arvioijat ovat kokonaisuudessa aiempaa tyytyväisempiä liiton toimintaan ja tiedottaminen on parempaa.  

”Tämän kyselyn tulos antoi vahvistusta toimiemme oikeasuuntaisuudesta.”

Liiton puheenjohtaja Janne Korhonen kokee, että lajikulttuurikyselyn toteuttaminen ja tulosten vieminen liiton toimintaan on yksi tärkeimpiä toimia, jolla voidaan varmistaa kaikille lajissa mukana oleville turvallinen ja mielekäs harrastus- tai kilpaurheilukokemus.  

– Tämän kyselyn tulos antoi vahvistusta toimiemme oikeasuuntaisuudesta. Jatkamme aloitettujen toimenpiteiden jalkauttamista edelleen koko seurakentän toimintaan liiton koulutusten ja mahdollisimman avoimen vuorovaikutuksen kautta, Janne Korhonen sanoo. 

Suomen Taitoluisteluliitto on linjannut, että lajikulttuurin tutkimus toistetaan 3–4 vuoden välein. Näin voidaan tarkastella keskeisten parannustoimenpiteiden vaikutuksia lajikulttuuriin. 

Tutustu Taitoluisteluliiton lajikulttuuritutkimuksen tuloksiin täältä.

Kuvassa esiintyvät henkilöt eivät liity artikkeliin.