Soveltava luistelu ja myös sen kilpailulaji, Special Olympics, alkavat olla yhä tunnetumpia suomalaisen taitoluistelukansan parissa. Uusia harrasteryhmiä syntyy pienen taantumavaiheen jälkeen taas seuroihin, ja lajin taiturit loistavat vuosittain Finlandia Trophyssa. Asiantuntijat korostavat soveltavaa luistelua seuran voimavarana, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja opettaa olemaan turhia hoppuilematta.

Tämän vuoden Finlandia Trophyssa katsojat kiinnittivät Special Olympics -kilpailussa huomion yksiin erityisen säihkyviin silmiin. Vasta 9-vuotias Milla Muukki debytoi valtavalla riemulla ensimmäisissä kilpailuissaan.

– Kaikki meni nappiin. Ei lopulta jännittänyt yhtään. Tuntui hyvältä, kun ihmiset taputtivat. Ja valot olivat ihanat, Milla kuvasi hymyillen tunnelmiaan heti oman suorituksensa jälkeen.

Iso hymy loisti myös Varala-tiimin valmentajan Tanja Töyrylä-Kanniston kasvoilla. Päätös Millan osallistumisesta tehtiin hieman yllättäen.

– Milla on ollut soveltavan luistelun ryhmässämme mukana parisen vuotta. Hän on tosi positiivinen persoona, tulee treeneihin iloisella mielellä ja on aina valmis harjoittelemaan.

Viime keväänä päätettiin, että Milla voisi kokeilla kilpailemista tällä kaudella.

– Tähtäsimme starttiin seuran omassa Santa Claus -kilpailussa joulukuussa, mutta kun islantilaiset joutuivat tänä vuonna perumaan osallistumisensa Finlandia Trophyyn, Suomi sai lisäpaikkoja. Uskoimme, että Milla on valmis näin isoon haasteeseen.

”Koulu on kuitenkin kaikkein tärkein, se pitää jaksaa aina hoitaa hyvin.”

Tamperelainen Milla ei kilpakutsusta hätkähtänyt. Sen lisäksi, että hän käy kahdesti viikossa luistelutreeneissä, hän harrastaa aktiivisesti tanssia ja voimistelua. Jälkimmäisessä hän on myös kilpaillut. Millan ryhmässä on muitakin monipuolisesti liikuntaa ja eri urheilulajeja harrastavia kehitysvammaisia.

– Painotankin nuorille ryhmäläisilleni säännöllisesti, että koulu on kuitenkin kaikkein tärkein, se pitää jaksaa aina hoitaa hyvin, Tanja sanoo.

Millaa taitoluistelussa viehättää kaksi asiaa. Laji itsessään on kiva, mutta vielä tärkeämpiä ovat oman ryhmän hyvät kaverit. Eikä hänellä ole pahaa sanottavaa valmentajastakaan.

– Tanja on hauska ja jekku. Harakanpesä, Milla kikattaa.

Harakanpesä-lempinimen Tanja Töyrylä-Kannisto on saanut siksi, että hänen hiuksensa tuivertuvat treenien vauhdissa siististä ulkonäöstä tarkan Millan mielestä joskus liikaakin.

Haasteet haltuun hoppuilematta

Suomessa on lähes 80 taitoluistelun erikoisseuraa. Vajaassa kymmenessä niistä on tätä nykyä soveltavan luistelun ryhmä. Kahdessa taitoluisteluseurassa, Varala-tiimin lisäksi Vihdin Taitoluistelijoissa, on jo pitkään panostettu soveltavan luistelun harrastamisen lisäksi kehitysvammaisten kansainväliseen kilpailemiseen Special Olympics -urheilujärjestön säännöin.

Paralympiakomiteassa Special Olympics -lajipäällikkönä työskentelevän Elina Ahtiaisen mielestä taitoluistelun asema Suomessa on harrastusmahdollisuuksien vähäisyydestä huolimatta vahva.

– Vaikka soveltava luistelu tai Special Olympics -taitoluistelu ei ole Suomessa harrastajamäärissä laskien iso laji, sillä on pitkä ja vahva pohja. Se on syntynyt ja sitä on kehitetty suomalaisen taitoluisteluväen sisältä, ei sinne ulkopäin päin tuotuna. On myös muistettava lajin monet haasteet. Taitoluistelun harjoittelu ja välineet ovat kalliita, lisäksi taitoluistelussa on aivan erilaiset taitovaatimukset kuin monissa harrastajamäärältään isommissa lajeissa.

”Luistelijoiden edistyminen on hidasta, taitojen nousussa edetään todella pienin askelin.”

– Takavuosina olin hieman aistivinani pientä taantumaa tai ainakin tasannetta, mutta nyt soveltava luistelu tuntuu vahvasti olevan valmis lentoon. On järjestetty ohjaajakoulutusta, uusia seuroja on kiinnostunut toiminnasta ja jo olemassa olevien seurojen toiminta on saanut Finlandia Trophysta uuden ja todella näkyvän estradin. Pelkästään se, että pikkuinen Milla luisteli Finlandia Trophyn jäällä, saattaa toimia esimerkkinä niin monille perheille kuin seuroille.

Myös Tanja Töyrylä-Kannisto kehottaa taitoluisteluseuroja nappaamaan haasteesta kiinni.

– Jokaisen soveltavan luistelun vetämistä aloittavan kannattaa tietää, että luistelijoiden edistyminen on hidasta, taitojen nousussa edetään todella pienin askelin. Mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että jokainen askel on aivan mahtava ilonaihe. Ja vaikka soveltava luistelu ei tarkoita seuran taloudellista rikastumista, se itsessään on koko seuralle suuri rikkaus, valtava voimavara, seuran yhteisöllisyyden kasvattaja.

Special Olympics -kilpaileminen tuo lisäksi niin seuralle kuin luistelijalle perheineen uudenlaisen näköalapaikan.

– Sen myötä pääsee mukaan todella kiinnostavaan kansainväliseen yhteisöön, perheeseen, Tanja lisää.