Mitä tehdä, kun polvet eivät kestä enää hyppimistä tai muodostelmaluistelijana tarvitsee askeltekniikan kohentamista? Suomen Taitoluisteluliiton ja Helsingin Luistelijoiden (HL) vastaus on soolojäätanssi. Lajia ryhdytään ponnekkaasti viemään eteenpäin Suomessa.

Soolojäätanssi on nimensä mukaisesti tanssia jäällä ilman paria. Laji on jo pitkään ollut hyvin suosittu niin Pohjois-Amerikassa kuin useissa Euroopan maissa.

– Ranskassa soolojäätanssi on ollut supersuosittua jo neljännesvuosisadan, ja sillä on myös oma kansallinen kilpailujärjestelmänsä: neljä kilpailua ja niiden päätteeksi mestaruuskilpailut, kuvaa oman maansa tilannetta tätä nykyä Suomessa jäätanssivalmentajana työskentelevä Neil Brown.

– Kaksi vuotta sitten laskin kilpailuihin osallistuneiden määriä. Pelkästään tähän kansallisen järjestelmän kilpailuihin tuli kauden aikana yhteensä 1800 ilmoittautumista.

”Ranskassa soolojäätanssi on ollut supersuosittua jo neljännesvuosisadan.”

Suomessa perinteinen, parina harjoiteltava jäätanssi on keskittynyt Helsingin Luistelijoihin. Seuralla on myös vuosien kokemus soolojäätanssista, ja sillä on tälläkin hetkellä reilu kymmenen aktiivisesti kilpailevaa soolojäätanssijaa. Nyt HL lähtee yhteistyössä Taitoluisteluliiton kanssa esittelemään lajia ja sen mahdollisuuksia muuallekin Suomeen.

Seura ja liitto järjestivät yhteistyössä lajista seminaarin Vierumäellä maaliskuussa. Helsingin Luistelijoissa muun muassa soolojäätanssijoita valmentava Arina Klinovitskaya markkinoi soolojäätanssia lajina, jota voi harrastaa minkä ikäisenä tahansa ja joka sopii hyväksi tekniikkaharjoitukseksi niin yksin- kuin muodostelmaluistelijoille. Hän korosti matalaa kynnystä myös seuroille.

– Helsingin Luistelijat on sitoutunut kehittämään lajia Suomessa ja tukemaan kaikkia muita seuroja lajin aloittamisessa. Jos laji alkaa paikkakunnalla vähänkään kiinnostaa, olemme mukana järjestämässä tryouteja, ja ovet ovat auki myös niin luistelijoille kuin valmentajille meidän seuramme harjoituksiin, Arina kertoo.

Alkukiinnostus näyttää isolta, kaksipäiväiseen seminaariin osallistui nelisenkymmentä luistelijaa ja valmentajaa ympäri Suomen. Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkö Satu Niittynen on valmis lupaamaan jatkoa.

– Jos kiinnostusta löytyy, voimme järjestää – jopa vielä tänä keväänä – toisen vastaavan tai jatko-osan nyt toteutetulle seminaarille. Se, että soolojäätanssi leviäisi Suomessa laajemmalle kuin yhteen seuraan, on vahvasti liiton intressissä. Laji on monen muun edun lisäksi keino ehkäistä drop outia, mahdollisuus jatkaa taitoluistelun parissa esimerkiksi loukkaantumisen jälkeen.

Neil Brown komppaa Satua lajin laajenemisen monipuolisista eduista.

– Nyt seuramme soolojäätanssijat kilpailevat Suomessa keskenään. Jos muista seuroista tulisi edes yksi, tietysti mielellään useampiakin kilpailijoita joka sarjaan, se kasvattaisi kaikkien motivaatiota valtavasti.

Tarkkuutta ja luovuutta

Soolojäätanssin seminaari Vierumäellä oli luonteeltaan kick-off, ensitutustuminen lajiin. Seminaaripäivien aikana kuitenkin käytiin niin jäällä kuin salissa läpi myös muutamaa kuviotanssia jopa liike kerrallaan viilaten. Tarkkuuden vastapainoksi haettiin esittämisrohkeutta eläytymisharjoituksin.

”Pelkkä jäätanssijoiden askeltaminen on kerta kaikkiaan upeaa, kun sen vain osaa.”

Joensuulainen Millie Colling ja Riihimäeltä tapahtumaan tullut Pinja Alutoin arvostivat molempia osa-alueita.

– Olen yksinluistelijana potenut hyppykammoa jo pidemmän aikaa, ja soolojäätanssi voisi olla minulle vaihtoehto jatkaa luistelua. Olen aina rakastanut katsoa jäätanssia sen kauneuden ja luovuuden takia, kertoi 16-vuotias Millie.

19-vuotiasta Pinja Alutoinia puolestaan jäätanssi haastaa kauneuden lisäksi vaikeudellaan.

– Minä olen ollut aina kiinnostunut jäätanssista ja halunnut myös oppia siitä. Pelkkä jäätanssijoiden askeltaminen on kerta kaikkiaan upeaa, kun sen vain osaa.

Uutta potkua treeneihin

Myös suomalaisia seuravalmentajia soolojäätanssi kiinnostaa.

– Kaikessa on tietysti suomalaisissa seuroissa aina edessä se suuri kysymys: mistä saadaan uutuuksia varten lisää jääaikaa. Mutta itse olen huomannut, että soolojäätanssista voin hyödyntää jo olemassa olevien ryhmien tunneille paljon uutta, niin nuorille kuin jopa aikuisten jäille, pohti Seinäjoen Taitoluistelijoiden muodostelmavalmentaja Tanja Mikkilä.

Aivan yksin Helsingin Luistelijat ei soolojäätanssin kanssa Suomessa ole nytkään. Naantalin VG-62 käynnisti tällä kaudella soolojäätanssin aikuisryhmän.

– Ryhmässä on viitisentoista luistelijaa sekä seuramme aikuisluistelijoista että muodostelmaluistelijoista, jotka vielä kilpailevat. Meidän ryhmämme kokoontuu toistaiseksi joka toinen viikko harjoituksiin, joissa painopiste on ennen muuta jäätanssille ominaisen luistelutekniikan opiskeluun. Mutta harjoittelemme säännöllisesti myös kuviotansseja, valmentaja Eeva Heikkilä kertoo.