Suomalaisia yksinluistelijoita seitsemän vuotta luotsannut Nuorten Oympiavalmentaja Nuriya Pirogova jää tässä kuussa tehtävästä vapaalle ja työn jatkajaksi hyppää Sirkka Kaipio. Molemmat kiteyttävät työn ytimen samoin: mahdollisimman henkilökohtaista täsmätukea niin nuorille luistelijoille kuin heidän valmentajilleen.

Suomen Olympiakomitea (OK) käynnisti vuonna 2006 tärkeän hankkeen lahjakkaiden nuorten urheilijoiden valmentautumisen tueksi. Se kehitti järjestelmän, jossa lajiliitot ja myös muut tahot, kuten urheiluakatemiat ja -opistot, pystyivät palkkaamaan päätoimisia Nuorten Olympiavalmentajia OK:n tuella.

Hanke lähti hieman hitaasti liikkeelle, taitoluisteluunkin ensimmäinen Nuorten Olympiavalmentaja, Berit Kaijomaa, palkattiin vuonna 2008. Tätä nykyä Suomessa työskentelee eri lajeissa jo 100 Nuorten Olympiavalmentajaa. Taitoluistelussakin heitä on kaksi, Nuriya Pirogova on vastannut yksin- ja pariluistelusta viimeiset reilut seitsemän vuotta, jäätanssissa tehtävän vastuu on Maurizio Margagliolla.

– Tehtävänä on tarjota apua motivoituneille, lajitaidoissa lahjakkaille nuorille mahdollisimman aikaisin mahdollisimman kattavaa apua kehittymiseen. Vähintään yhtä tärkeä työkenttä Nuorten Olympiavalmentajalla on nuoren läheisten, erityisesti hänen oman valmentajansa, kanssa tehtävä yhteistyö, Nuriya Pirogova kiteyttää työn kaksinapaisuuden.

Tässä kuussa työnsä Nuorten Olympiavalmentajana jättävä konkarivalmentaja kuvaa pestiä taitoluistelussa hauskasti sanoilla ”vähintäänkin täyspäiväinen työ”.

– Nuorten Olympiavalmentaja suunnittelee ja toteuttaa vuosittain todella ison joukon leirejä niin Taitoluisteluliiton valmennusryhmille kuin laajemmin muille nuorille luistelijoille. Leiritykset ovat kuitenkin vain osa työtä, erilaiset hallinnolliset tehtävät ja erityisesti seuravierailut vievät paljon enemmän työaikaa kuin leirit.

Seuravierailut ovat olleet Nuriyalle työn kohokohtia.

– Pyrin aina katsastamaan seuran luistelijoita Tintit-sarjasta alkaen, joskus jopa luistelukoulusta. Keskustelut valmentajien kanssa ovat keskeinen osa vierailuja. Yhdessä pystymme usein varhaisessa vaiheessa toteamaan, että seuran tuo tai tuo luistelija voisi hyötyä tämän tai tämän tyyppisestä lisätuesta. Eikä asioita jätetä toteamuksiin, teen valmentajille suunnitelman siitä, kuinka eteenpäin. En työskentele roolissani yksin, erityisen paljon hienoa yhteistyötä olen tehnyt liiton valmennuspäällikkö Satu Niittysen ja valmentaja, tekninen spesialisti Merja Huttusen kanssa.

Lisää psyykkistä valmennusta

Nuriya Pirogova on vakuuttunut siitä, että Taitoluisteluliitossa kehitetty Olympiavalmentajan työnkuvan malli myös toimii erinomaisesti.

– Näinä seitsemänä vuotena olen nähnyt, mihin suomalainen valmennus pystyy. Usea aloittaessani kohtaamani hyvin nuori luistelija on nyt nuorten maajoukkueessa, osa jopa varsinaisessa maajoukkueessa. He ovat työmme avulla pysyneet motivoituneina ja keskittyneet tekemään hyvää työtä oman tulevaisuutensa eteen. Liiton projektiryhmään valittujen luistelijoiden taitotasossa on myös tapahtunut merkittävä tason nousu, siitä suurkiitos heidän henkilökohtaisille valmentajilleen ja heidän yhteistyölleen kanssani.

Aivan kaikkea kunniaa nykyisten suomalaisluistelijoiden motivaatiosta ja taitotasosta Nuriya ei kuitenkaan anna yksinomaan olympiavalmennusmallille.

– Samaan aikaan, kun Taitoluisteluliitossa on hyödynnetty ja kehitetty Nuorten Olympiavalmentajan työnkuvaa, Suomi on isännöinyt useita Kansainvälisen luisteluliiton kehitysprojekteja ja Taitoluisteluliitto on itse tehnyt aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä. Molemmat ovat tuoneet Suomeen useita todella merkittäviä kansainvälisiä valmentajasuuruuksia.

Yhtä Taitoluisteluliiton nykyinen tukimalli ei kuitenkaan ainakaan vielä ratkaise.

– Nuorten Olympiavalmentajana olen ollut myös mukana kansainvälisissä kilpailuissa joukkueenjohtajana, erittäin mielenkiintoinen työtehtävä. Suomalaisluistelijat saavuttavat EM- ja myös MM-tason niin teknisissä lajitaidoissa kuin myös yleisissä luistelutaidoissaan, skating skills. Mutta niille luistelijoille, jotka ovat jo arvokilpailutasolla, tarvitaan mielestäni lisää psyykkistä valmennusta. Taidot on, mutta rohkeutta, uskallusta heittäytyä kilpailutilanteeseen tarvittaisiin tällä tasolla kilpaileville lisää.

Kuuntele urheilijaa

Nuriya Pirogova valmistautuu eläkeläispäiviin Taitoluisteluliiton kesäleirien jälkeen ja antaa olympiavalmennuksen viestikapulan toiselle tunnetulle konkarivalmentajalle, Sirkka Kaipiolle. Viestikapula ei pääse käsistä lipsumaan, niin Nuriyan kanssa samantyyppiset ajatukset Nuorten Olympiavalmentajan työn ytimestä on myös Sirkalla.

– Olin itsekin ehtinyt ajatella lähteä hiljalleen valmistautumaan tulevaisuudessa koittaviin eläkepäiviin, mutta kun tätä tehtävää tarjottiin, huomasin innostuvani useammasta eri asiasta. Nuorten Olympiavalmentajan pesti tarjoaa minulle aivan uuden tavan sekä tehdä töitä että suunnitella työtehtävät kuin mihin olen tottunut. Totta kai minua kiehtoi myös huippuvalmennus. Ja lisäksi liiton, kattojärjestön alaisuudessa työskentely tarjosi aivan uuden näkökulman, tähän asti olen aina tehnyt työtä seuravalmentajana.

”Uskon, että kun ilmapiiri on hyvä, se vaikuttaa suoraan myös harjoitteluun.”

Nuorten Olympiavalmentajan työn toimintamalli on Sirkka Kaipion mielestä mielenkiintoinen, suorastaan haastava.

– Nuriya on tehnyt valtavan työn kaiken pohjaksi, enkä varmastikaan pysty hänen valmentajapätevyyttään ja laajaa tietotaitoaan lajista ylittämään. Mutta olen miettinyt myös, että onko minulla jotakin, jota voisin osaltani tuoda. Yksi omista tavoitteista on ylläpitää ja edelleen kehittää sellaista ilmapiiriä, että urheilijan on kiva tulla jokaiselle leirille. Uskon, että kun ilmapiiri on hyvä, se vaikuttaa suoraan myös harjoitteluun.

– Haluan myös vahvasti vaalia urheilijan kuulemisen periaatetta. Koen tärkeäksi, että urheilija voi niin leirityksissä kuin yleensä kauden aikana harjoitella juuri hänen itsensä ja sillä hetkellä tarvitsemia asioita. Peräänkuulutan siis henkilökohtaisten tarpeiden huomioon ottamista, turvaamista ja säilyttämistä.

Vahva yhteistyö valmentajien kanssa

Vähintään yhtä paljon kuin työskentelyä suoraan urheilijoiden kanssa Sirkka odottaa yhteistyötä suomalaisten lajivalmentajien kanssa.

– Itsekin pitkään seuravalmentajana toimineena arvostan suuresti valmentajia, ja haluan luoda välillemme vahvan yhteispelin. Vain yhdessä tekemällä voimme luotsata jokaista nuorta urheilijaa kohti hänen omia tavoitteitaan.

”Ja sen voin kyllä vannoa, että meidän lajissamme tehdään työtä urheilijoiden hyväksi aivan valtavasti!”

Suomalainen huippu-urheilu saa säännöllisesti niin median kuin suuren yleisön parissa satikutia. Syytteet valmennuksen vääristä valinnoista tai Suomen tippumisesta muun maailman vauhdista lennähtelevät helposti. Ne ärsyttävät Sirkka Kaipiota.

– Ei koskaan saisi yleistää. Ensinnäkin eri lajeissa tilanteet voivat olla ajoittain hyvin erilaiset. Toiseksi aina pitää ottaa huomioon menestyksen eteen tehtävä työ ja kapasiteetti suhteessa (maan/lajin) kokoon ja olosuhteisiin. Ja sen voin kyllä vannoa, että meidän lajissamme tehdään työtä urheilijoiden hyväksi aivan valtavasti!

Vaikka Sirkka Kaipiolla on – Nuriyan sanoin – edessään vähintäänkin täyspäiväinen työ, yhden osan vanhasta työkentästään hän säilyttää.

– Nuorten Olympiavalmentajana työskentelyn ohella jatkan vapaa-ajallani myös Emmi Peltosen henkilökohtaisena valmentajana. Emmin valmentaminen on minulle kunnia-asia, ja sovimme järjestelystä liiton kanssa jo ennen työhön lupautumistani.