Hiljattain uransa päättänyt huippumuodostelmaluistelija Jasmine Kuusla halusi selvittää, miten muodostelmaluistelijoita voisi valmistella vauhdilla kehittyvän lajin huipulle. Vierumäen urheiluopistolla opettavan Riina Valton mukaan Jasminen opinnäytetyönä tekemä tutkimuspohjainen analyysi antoi keskeisiä viitearvoja muun muassa muodostelmaluistelun fyysisistä vaatimuksista eri ikävaiheissa.

Kun Jasmine Kuusla aloitti kolme vuotta sitten Haaga-Helia -ammattikorkeakoulussa liikunnanohjaajan opintonsa, sai hän tietää, ettei muodostelmaluistelusta ollut tehty lajianalyysiä yli kymmeneen vuoteen. Taitoluisteluaiheisia tutkielmia on julkaistu suomalaisissa korkeakouluissa vuosittain useitakin, mutta fyysisten vaatimusten tutkimuksessa oli aukko. Jaminen opinnäytetyön ohjaaja, 20 vuotta Vierumäen urheiluopistolla opettajana ja taitoluistelun asiantuntijana toiminut Riina Valto näkee urheilulajien analyysin tarpeellisena.

– Olen halunnut kehittää taitoluistelua tutkimusnäkökulmasta, jotta saamme uutta, ajantasaista tietoa, jota käyttää valmentajakoulutuksissa. Jasminen työ oli tosi tärkeä, koska yksinluistelun lajianalyysia on tutkittu pitkään, mutta muodostelman paljon vähemmän, Riina kertoo.

”Tulokset korostavat etenkin sitä, kuinka tärkeää on testauttaa luistelijoita säännöllisesti.”

Marigold Ice Unity -joukkueessa vuonna 2022 kilpaurheilu-uransa päättänyt Jasmine tutki opinnäytetyössään muodostelmaluistelijoiden kilpailuohjelmien anaerobista kuormittavuutta sekä sitä, minkälainen vaikutus ohjelman kuormalla on hermolihasjärjestelmään. Jasmine testasi, miten joukko SM-seniorisarjan muodostelmaluistelijoita reagoi kokonaisen ohjelman kuormitukseen. 

– Yllätyin siitä, miten isoja erot olivat. Tulokset korostavat etenkin sitä, kuinka tärkeää on testauttaa luistelijoita säännöllisesti ja löytää, minkälaista harjoittelua kukin tarvitsee paisti kehittyäkseen, myös ehkäistäkseen loukkaantumisia. Vaikka joukkuelajissa pyritään samanlaiseen tyyliin, on tärkeää keskittyä yksilöihin, Jasmine tiivistää.

Jasmine sai käyttöönsä myös Vierumäen testiaseman dataa pitkältä ajalta. Sen avulla hän sai luotua taulukon, jonka tuella pystyttiin muodostamaan viitearvoja fyysisille ominaisuuksille aina 12-vuotiaista alkaen. 

Tavoitteenmukaiseen oheisvalmennukseen voi oppia

Jasmine ja Riina kertovat, että lajianalyysin on tarkoitus tukea turvallista ja tavoitteenmukaista valmennusta. Heidän mukaansa lajianalyysi antaa hyvän pohjan ja konkreettisia viitearvoja siihen, minkälainen fysiikka tukee luistelijaa huipulle tähtäävän uran eri vaiheissa. Riina kannustaa valmentajia kiinnostumaan oheisvalmennuksen suunnittelusta.

– Fyysisten ominaisuuksien systemaattinen kehittäminen on aloitettava varhain, koska niitä ei  rakenneta mitenkään ykskaks. Valmentajan on tärkeää määrittää fyysisen harjoittelun painopisteet eri harjoitusjaksoilla etenkin, jos käytetään ulkopuolista fysiikkavalmentajaa. Näin varmistetaan, että suunta ja tavoite ovat yhteisiä, Riina sanoo.

”Valmentajana olen kokenut sen, miten haastavaa on saada joku harjoite sopivaksi monelle kymmenelle urheilijalle.”

Jasmine on valmentanut opintojensa ohella laajasti eri ikäisiä ja tasoisia luistelijoita. Valmennustausta auttoi Jasminea ymmärtämään, minkälaisia haasteita valmentaja arjessa kohtaa. Hänestä on tuntunut arvokkaalta nähdä koko luistelijan kehityskaari, ei vain se, minkälainen maailmanluokan luistelijan tulee olla. 

– Itsekin valmentajana olen kokenut sen, miten haastavaa on saada joku harjoite sopivaksi monelle kymmenelle urheilijalle. Ehkä voi pyrkiä olemaan tietoinen siitä, milloin kukin hyötyy mistäkin, ja sitä kautta pitää huolen siitä, että harjoittelu on turvallista ja kannattavaa, Jasmine sanoo.

Jasmine toteaa, että kasvavien urheilijoiden valmennukseen luo lisähaastetta joukkueiden sisäiset ikäerot, ja se, ettei fyysinen kehitys aina vastaa ikänumeroa. Riinan mukaan voimaharjoittelun tulisikin pohjautua urheilijan taitotasoon, ei ikään. 

Muuntautumiskykyä yhteistyön kautta

Jasminen työstä saatua tietoa aiotaan käyttää heti jatkotason valmentajakoulutuksessa yksinluistelun lajianalyysin rinnalla. Samalla tulosten uskotaan tukevan myös kokeneiden valmentajien työtä. Riina mainitsee myös yksinluisteluun löytyneistä kytköksistä.

”Tutkimus myös vahvisti sitä käsitystä, että taitoluistelu ja muodostelmaluistelu ovat urheilullisesti samankaltaisia.”

– Tutkimus myös vahvisti sitä käsitystä, että taitoluistelu ja muodostelmaluistelu ovat urheilullisesti samankaltaisia. Etenkin kestävyysvaatimukset ja nopeusvoimavaatimukset ovat hyvin lähellä toisiaan. Muodostelmaluistelu on tänä päivänä fyysisesti äärimmäisen vaativa laji, Riina sanoo.

Jasmine komppaa todeten, että lajin taitovaatimukset ovat jo muutamassa vuodessa ottaneet suuria harppauksia, jotka vaikuttavat koko luistelu-uran mittaiseen harjoitteluun. Hän pohdiskelee oman opinnäytetyönsä parasta ennen -päivämäärää, ja arvelee, että muutoksen tuulet puhaltavat jatkossakin, jos muodostelmaluistelusta pyritään saaman olympialaji. Silloin myös valmentamiselta vaaditaan muuntautumiskykyä.

– Koska olen tehnyt opparin yksin, niin tutkimuksessa on myös paljon rajoitteita eikä otanta ole iso. Olen sitä mieltä, että laji kaipaisi tällä saralla yhteistyötä yli seurarajojen. Meidän pitäisi nähdä se, että tiedon jakaminen ei ole pois itseltämme, vaan etu kaikille, Jasmine avaa ajatuksiaan harjoittelun kehittämisestä.

Riina puolestaan toivoo, että useampi taitoluistelutaustainen kiinnostuu hakemaan liikunta-alan koulutukseen ja tutkimaan taitoluistelua.

– Tutkimustietoa ja koulutusmateriaalia tarvitaan, jotta meillä on jatkossakin jotain kättä pidempää, hän toteaa.

Jasmine Kuuslan Haaga-Helia -ammattikorkeakouluun tehty opinnäytetyö on luettavissa täältä.