Viime viikonloppuna syysliittokokouksessa Suomen Taitoluisteluliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jouko Pitkänen aloittaa tehtävässä tammikuun alussa. Hän haluaa arvioida tarkalla silmällä, mitä vaikutuksia haastavalla ajalla ja tiukentuvalla taloudella on luistelijoille, perheille, seuroille ja liitollekin. Kotitalouksiin kohdistuva kustannuskriisi vaatii huomiota, mutta liiton keinot vaikuttaa tähän tilanteeseen ovat toki varsin rajalliset.

Uusi puheenjohtaja korostaa, ettei ole yhtä reseptiä selvitä nyt käynnissä olevasta muutoksesta, joka on luonteeltaan erilainen kuin koronasulku ja vaikuttaa suoraan perheen tai yksilön talouteen. Liitto ja seurat yhdessä voivat kuitenkin pyrkiä varmistamaan keskeytyksettömän toiminnan lajeissa.

Yksittäisen luistelijan talousongelmien selättäminen ei ole yksinkertaista.

– Kannattaa pohtia, onko tukea saatavilla. Tiedän, että joillakin seuroilla on tukirahastoja. Tai sitten on sopeutettava harrastus perheen taloudelliseen tilanteeseen. Jos kilparyhmiin kuuluva huippuluistelija on pakotettu puolittamaan luistelun kustannukset, on mietittävä, millainen vaihtoehto jatkamiseen on luotavissa. Ratkaisu on löydettävissä seuran ja luistelijan kesken, Jouko Pitkänen pohtii.

”Huipulla urheileminen on kallista lähes kaikissa lajeissa.”

Liitto pyrkii Pitkäsen mukaan vaikuttamaan esimerkiksi jäiden kohonneisiin kustannuksiin, mutta sen mahdollisuudet muuttaa hinnoittelua ovat vähäiset.

Ylipäätään taitoluistelulajien kustannuksia pohdittaessa on tärkeää hahmottaa kustannustaso eri harrastajaryhmille.

– Huipulla urheileminen on kallista lähes kaikissa lajeissa. Aloittavan lapsen kustannukset ovat tarkastelun toisessa ääripäässä. Huipulle tähtäävää polkua tuetaan yhdessä julkisin varoin muun muassa Suomen Olympiakomitean sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Alkavan ja harrastavan polun tukeminen tapahtuu liiton osalta yhteistyössä seurojen kanssa esimerkiksi viestintää, markkinointia ja näkyvyyttä rakentaen.

Vaikka korona kuritti kovin ottein urheilua, Taitoluisteluliiton tilastot kertovat luistelijamäärän säilyneen koronakausia edeltäneellä tasolla. Luistelijapasseja on lunastettu vuosittain edelleen lähes 14 000.

 – Harrastamisen selkäranka säilyi, sillä seurat ja valmentajat tekivät silloinkin valtavasti töitä tarjotakseen luistelijoille mahdollisuuksia harrastaa jäähallien sulkemisesta huolimatta. Se on osoitus erinomaisesta kyvystä sopeutua ja palautua, Jouko Pitkänen kiittelee.

Jokaisen silmissä ja mielessä

Taitoluistelun on lunastettava paikkansa ihmisten mielissä ja silmissä. Se on lähtökohta, jolla Jouko Pitkäsen mielestä voidaan houkutella lisää luistelijoita lajin pariin.

– Olemme etuoikeutettu laji, koska kuulumme olympiaperheeseen ja olemme vahvasti mukana Suomen Olympiakomitean kuin kansainvälisen lajiliitonkin ISU:n työssä.

Luontaisia mahdollisuuksia näkyä mediassa luovat puheenjohtajan mukaan Suomessa järjestettävät arvokilpailut, joita tällä kaudella ovat kansainväliset Grand Prix -kilpailut marraskuussa ja heti perään EM-kilpailut tammikuussa.

 – Vetovoimamme kannalta esikuvaurheilijat ovat seuraava tärkeä ryhmä, josta muodostuu henkisiä esikuvia tuleville Laura Lepistöille sekä Juulioille ja Matiaksille. Muodostelmaluistelussa olemme kautta aikain kansainvälisesti menestynein maa. Meillä on parhaillaankin junioreiden maailmanmestaruusjoukkue (Team Fintastic) ja senioreiden hallitsevat MM-hopeajoukkue (Marigold IceUnity) ja MM-pronssijoukkue (Helsinki Rockettes). Pidetään näitä esikuvia näkyvillä.

Jouko Pitkänen kuitenkin muistuttaa, että ratkaiseva alkupeli pelataan seuroissa, kun luistelukoulut ja aikuisluistelun tunnit alkavat.

– Taktisen, seurojen lähialueilla tapahtuvan markkinoinnin tulee olla näkyvää ja koskettavaa, uudenaikaista ja digitaalista. Siinä on meillä paljon tekemistä yhdessä seurojen kanssa.

Yhteisiä luistelukouluja?

Myös seurojen keskinäinen yhteistyö on tulevaisuuden kynnyskysymyksiä.

– Kun saman kaupungin sisällä on useampia seuroja, on niiden välinen yhteistyö merkittävän tärkeää. Joidenkin seuratoimijoiden kanssa olen käynyt keskustelua siitä, pitäisikö seurojen kaupungin sisälläkin erikoistua ikään kuin poistamaan sisäistä kilpailua. Onko todellakin kaikissa seuroissa tarkoituksenmukaista harrastaa ja valmentaa koko lajikirjoa?

”Mielessäni on ollut myös käsite jääurheilukoulu, jossa alkuvaiheessa ei puhuttaisikaan lätkästä tai taitoluisteluista.”

Jouko Pitkänen korostaa, että vaikka ajatus on vielä epäkypsä, se antaa ajattelemisen aihetta. Keskustelua kannattaa jatkaa.

– Voisihan olla niinkin, että seurat järjestäisivät yhteisiä luistelukouluja. Siitä sitten erikoistuttaisiin jatkamaan seurojen sisälle. Mielessäni on ollut myös käsite jääurheilukoulu, jossa alkuvaiheessa ei puhuttaisikaan lätkästä tai taitoluisteluista. Näillä alkeiskouluilla edistettäisiin luistelua ”jokamiehen oikeutena” Suomessa. Olisi sitten myöhempien aikojen valinta, mihin lajiin kukin lähtee.

Nuorten ja lasten liikuttaminen on puheenjohtajan mukaan yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää, ja siinä lajiliitolla on tärkeä osa tiiviissä yhteistyössä seurakentän kanssa. Lajissamme on tärkeää olla tilaa vahvalle harrastustoiminnalle inklusiivisesti ja matalalla kynnyksellä, kaiken tekemisen ei tarvitse johtaa maailman huipulle. Kaikki tekemisemme saa ja pitää olla kivaa.

Yksinluistelussa tekojen aikaan

Samaan aikaan huippu-urheilupolun urheilijat tarvitsevat tukea terilleen. Puheenjohtajasta Suomella on oikein hyvät eväät viedä huippu-urheilua eteenpäin kaikissa taitoluistelun lajeissa.

Yksinluistelussa Suomi on kansainvälisen kärjen tuntumassa juniorisarjoissa.

 – Vasta valmistuneen yksiluistelun huippu-urheilustrategian kautta haemme maajoukkueputkeen leveyttä ja toisaalta myös vahvuutta siirtymään junioreista senioreihin. Nyt menossa oleva vaiheittainen ikärajannosto seniorisarjaan 15 vuodesta 17 vuoteen muuttaa lajin luonnetta ja pidentää urheilijoiden uria lajin kansainvälisellä huipulla.

”Yksinluistelun huippu-urheilustrategia nojaa maantieteelliseen tasapuolisuuteen.”

Lajin painopiste harrastajamäärissä on asettunut Etelä-Suomeen, jossa triangeli Helsinki-Turku-Tampere korostuu. Potentiaalia ja luistelijoita on kuitenkin vähintään yhtä paljon kolmion ulkopuolella.

– Yksinluistelun huippu-urheilustrategia nojaa maantieteelliseen tasapuolisuuteen. Siitä mallia antaa valtakunnalliseen leiritys, johon on valittu 150 lasta tasaisesti ympäri Suomen. He pääsevät tutustumaan lajiin vähän syvemmin ja mukaan liittovetoiseen järjestelmään. Tämä demokratisoi kenttää kaikin puolin hyvällä tavalla ja auttaa tunnistamaan koko maan kattavan potentiaalin.

Jäätanssille strategia teossa

Jäätanssissa huippuparimme ovat nousemassa kansainvälisesti terävimpään kärkeen. Kesän ja syksyn aikana on rakennettu strategiaa niiden urapolulle.

– Olemme linjanneet parien matkaa maailman huipulle seuraavan olympiadin aikana. On pohdittu, minkälaisin resurssein voimme varmistaa menestyksen. Samalla mietimme harrastajapohjan laajentamista, sillä toistaiseksi pohja on jäätanssissa aika ohut. Toiminta on keskitetty laadukkaasti Helsingin Luistelijoiden riveihin.

Isoja askeleita muodostelmassa

Jouko Pitkänen arvioi, että Kansainvälisen luisteluliiton suunnalta merkittävimmät kehitysaskeleet tapahtuvat muodostelmaluistelun ympärillä. Suomi on lajissa jo maailman huipulla. Lajia halutaan ajaa edelleen olympiaperheeseen ja kehittää hallitusti sen suuntaan.

Liitto on käynnistämässä loppuvuoden ja alkuvuoden aikana Muodostelmaluistelun visio 2030 -työn, jolla haetaan pitkän tähtäimen keinoja menestyksen turvaamiselle myös jatkossa. Strategiatyö kestää seuraavan vuoden.

”Tämän päivän reseptillä olemme maailman huipulla, mutta nykykeinoin ei tehdä huomisen mestareita.”

– Ymmärrämme, että tämä on laaja kokonaisuus ja osaaminen ei ole liitossa, mutta liitto toimii tässä työssä veturina osallistamalla työhön maassamme olevia lajin huippuosaajia.

 – Tämän päivän reseptillä olemme maailman huipulla, mutta nykykeinoin ei tehdä huomisen mestareita. Haluamme varmistaa, että hyvä veto kantaa tämän vuosikymmenen loppuun ja siitä eteenpäinkin.

Kyllä olympiamitalit maistuisivat

Kansainvälinen luisteluliitto on jo vuosia hakenut muodostelmaluistelua olympialajiksi, toistaiseksi turhaan. Se loi vuosi sitten koemielessä seniorijoukkueille Elite 12 -sarjan lisätäkseen lajin mahdollisuuksia olympiastatukseen. 

– Luulen, että urheilijoille, valmentajille ja perheille olympiamitali maistuisi. Suomen meriiteillä muodostelmaluistelussa uskon, että olisimme vahvasti kilpailemassa olympiamitaleista.

Mikä realismi tavoitteen ympärillä sitten on?

– Valinta ei vielä tapahtunut, mutta tahtotila elää. ISU haluaa viedä muodostelmaluistelua olympialajiksi. Suomalaisena lajiliittona olemme myös sitoutuneet kansainvälisen lajiliiton hankkeeseen, ja annamme liittona täyden tuen tälle sarjalle, Jouko Pitkänen vahvistaa.  

Puheenjohtajan mukaan liitto odottaa, että Elite 12 -sarjaan saadaan lisää kotimaisia ja kansainvälisiä joukkueita tulevaisuudessa. Se edistäisi tälle sarjalle erilaisten statusten saamista.

– Lumineers tekee sarjassa nyt pioneerityötä. Seuraamme suurella mielenkiinnolla, miten sarja kehittyy ja miten Suomen joukkue asettuu kansainvälisesti. Kiva kausi tulossa.

Oma urheilu-ura tanssiurheilijana

Jouko Pitkäsellä on kyky ymmärtää urheilijaa, sillä hän on itse ollut maajoukkuetason tanssiurheilija. Hän eteni parinsa kanssa lajin maajoukkueeseen ja edusti Suomea parketeilla eri puolilla maailmaa usean vuoden ajan. Hän päätti liki 20-vuotisen urheilijan uransa vuoden 1999 Euroopan mestaruuskilpailuihin.

– Siksi ehkä juuri jäätanssi on lähinnä omaa sydäntä tuttuine rytmeineen ja parilajin haastavuuden ymmärryksen myötä. Mutta myös yksinluistelu ja muodostelma ovat todella rakkaita. Kaikki nämä lajit ovat upeita.

Taitoluistelun pariin ja seura-aktiiveiksi Joukon ja hänen vaimonsa Johanna Raski-Pitkäsen ovat tuoneet tyttäret. Jouko on toiminut seura-aktiivina muun muassa kilpailujen organisoijana ja strategiatyössä eri seuroissa. Johanna on toiminut muodostelmassa muun muassa joukkueenjohtajana.

”Lajimme ovat antaneet vuosien varrella valtavasti iloa ja sykähdyttäviä urheiluhetkiä.”

Arjessa luistelu liikuttaa edelleen koko perhettä, joskin vanhemmat ovat aktiiveja nyt taustajoukoissa.

Espoon Jäätaitureita edustava Pihla on edennyt yksinluistelussa SM-noviisiksi. Pinja on muodostelmaluistelun SM-juniori ja luistelee Helsingin Taitoluisteluklubin Team Fintasticissa.

– Lajimme ovat antaneet vuosien varrella valtavasti iloa ja sykähdyttäviä urheiluhetkiä. Tässä samassa yhteydessä minulla olisi yksi pyyntö, juuri nyt kannattaa hankkia liput tuleviin GP- ja EM-kilpailuihin. Halleilla nähdään!