Henkilöt

Paluumuuttaja Kanadasta

Maikki Uotila-Kraatz palasi kotimaan jäille

lokakuu 28, 2019 Marita Kokko Katariina Kivimäki

Kiinnostus jatko-opintoihin sai ex-jäätanssija, tanssinopettaja ja koreografi Maikki Uotila-Kraatzin palaamaan kotimaahan 20 vuoden jälkeen. Kanadasta Suomeen muutti koko perhe: pojat Oliver ja Henry, tytär Lumi sekä aviomies Victor – jäätanssin maailmamestari, joka työskentelee nykyisin jääkiekkoilijoiden luisteluvalmentajana

– Suomessa on mahdollista valmistua tanssipedagogiikan maisteriksi. Koulutus täydentäisi Sarah Lawrence Collegessa New Yorkissa suorittamaani tanssitaiteen tutkintoa. Aloitan nyt avoimessa yliopistossa peruskurssit ja pyrin Taideyliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi ensi syksynä, Maikki Uotila-Kraatz kertoo. 

”Vancouver on upea paikka asua, mutta se on todella kaukana perheestä.” 

Ainakin yhtä painavia houkuttimia paluuseen ovat perhe ja sukulaiset. Maikki haluaa lapsilleen mahdollisuuden asua Suomessa. Tähän asti äidin kotimaa on ollut heille lomamaa. Muuton ansiosta perhe ja sen tuoma tukiverkko ovat lähellä ympäri vuoden. 

– Vancouver on upea paikka asua, mutta se on todella kaukana perheestä. Myös Victor on täällä lähempänä Saksassa asuvaa isäänsä. 

Koko kausi joukkueiden matkassa 

Maikki on innoissaan työstään Helsingin Luistelijoiden muodostelmaluistelijoiden parissa. Työtiimi ja luistelijatkin monilta kausilta ovat hänelle tuttuja, sillä hän on kesäisin ollut Anu Oksasen sparraajana ja työparina junioreiden ja senioreiden ohjelmaleireillä Kuortaneella. Nyt hän pääsee ensimmäistä kertaa osallistumaan joukkueiden koko kauteen. 

– Työskentelen pääasiassa junioreiden, senioreiden ja jonkun verran noviisienkin kanssa. Teen myös visiittejä muiden joukkueiden harjoituksiin. On todella hauska kokea heidän kanssaan koko kauden prosessi. 

”Luistelijat ottavat harjoittelun hyvällä tavalla vakavasti, mutta iloisella fiiliksellä.” 

Joukkueet ovat hänen mukaansa todella motivoituneita harjoittelemaan. Ilmapiiri on hyvä ja vastaanottavainen. 

– Luistelijat ottavat harjoittelun hyvällä tavalla vakavasti, mutta iloisella fiiliksellä. 

Maikin rooli on näin alkukaudesta auttaa koreografioissa ja Anun visioiden tulkinnassa liikekieleksi. Yhteistyössä syntyvät koreografiset sidokset siirtymiin elementistä toiseen. 

– Olen myös aika paljon salissa joukkueiden kanssa. Luistelijoilla on jo valtavan voimakas pohja kehon hallinnassa, linjauksessa ja liikekielessä. Minun tehtäväni on auttaa heitä löytämään liikekieli ja tyyli annettuun koreografiaan. Salissa voimme kehittää luistelijoiden keskinäistä kommunikaatiota ohjelmien harjoittelun ulkopuolella, mikä vie heidät pois voimakkaasta tekniikan suorittamisesta. Silloin he voivat vapaasti kokeilla ja kokea omassa kehossa liikkeen laatua, tapoja ja eroja, hän syventää kuvaa työstään. 

Kilpajäiltä tanssisaleille 

Maikki tunnetaan sekä suomalaisilta että kansainvälisiltä kilpajäiltä. Hän oli vielä SM-junioreissa sekä yksinluistelija että jäätanssija, mutta vaihtoi seniorivaiheessa yksinomaan tanssiteriin. 

– Ihmiset eivät välttämättä tajua, miten helppoa on asua Suomessa. On bussit, junat ja pyörätiet. On päiväkodit, koulut ja ruokailut niissä. Tähän asti olen tehnyt jokaiselle ateriat ja välipalat mukaan kouluun ja esikouluun, Maikki Uotila-Kraatz kertoo.

Maikki kilpaili jäätanssissa kolme kautta parinaan Toni Mattila ja sen jälkeen vuoden kanadalaisen ja toisen vuoden venäläisen parin kanssa. 

Kilpauran jätettyään hän luisteli Oula Jääskeläisen kutsumana Blackpoolin Hot Ice -jääshowssa, mutta jo yhden näytäntökauden jälkeen hän pääsi yliopistoon New Yorkiin opiskelemaan tanssitaidetta. New Yorkiin häntä veti seurustelu kanadalaisen jäätanssijan Victor Kraatzin kanssa. Tämä kun harjoitteli parinsa Shae-Lynn Bournen kanssa samassa kaupungissa. 

Victor oli jo luistellut parinsa kanssa useampia MM-mitaleita. Kruunu ja päätös kilpauralle tuli MM-kullasta vuonna 2003. 

Maikki ja Victor avioituivat seuraavana vuonna ja muuttivat Vancouveriin. Viitisen vuotta pari valmensi jäätanssijoita harjoituskeskuksessa, jonka jäätanssiohjelmaa he vetivät. Victor teki töitä kilpailevien parien kanssa. Maikki loi koreografioita. 

– Vedimme myös paljon jäätanssi- ja askelklinikoita ympäri Kanadaa, Maikki Uotila-Kraatz kertoo. 

Kun pojat syntyivät, Maikki keskittyi perheen pyörittämiseen. Aikaa jäätanssille oli koreografioiden laatimisen verran. 

Victor puolestaan lähti opiskelemaan, sillä hän tunsi saaneensa lajistaan jo kaiken. Jäätanssi jäi, mutta jää ei. Victorista tuli jääkiekkoilijoiden luistelevalmentaja. Hänen opeillaan on tullut vauhtia ja taitoa useampien NHL-tähtien kiitoon. Nyt hänet on pestattu valmentamaan Jokereiden juniorikiekkoilijoista huippuluistelijoita. 

Suomen kieltä ja harrastuksia 

Maikki haluaa lastensa oppivan kunnolla suomen kielen. Vaikka hän on puhunut heille aina suomea, tulevat vastaukset sujuvasti englanniksi. Nyt pojilla on kansainvälisessä koulussa myös suomen kielen opintoja. 

– Minulle tämä on paluu kotiin, mutta OIiverille, Henrylle ja Lumille se merkitsi muuttoa uuteen maahan ja kulttuuriin. He ovat onneksi alkaneet sopeutua, kun olemme löytäneet heille harrastuspaikat. 

Oliver, 13, harrastaa uimahyppyjä ja Henry, 9, tennistä. Lumi, 4, aloitti juuri englanninkielisen päiväkodin. 

Kanadassa Maikki opetti taidekeskuksessa tanssia, balettia ja luovaa liikuntaa lapsille. Hän on tehnyt luistelijoille koreografioita, mutta jäälle ja luistelijoiden pariin hän palasi vasta nyt. 

– Minulla ei ole ollut aktiivista kontaktia jäätanssijoihin ja yksinluistelijoihin Suomessa, mutta olen kuitenkin kaikelle avoin. Nyt keskityn kuitenkin työhön joukkueiden kanssa. 

Suomessa osataan yhteistyö 

Maikki pitää taitoluistelun ilmapiiristä Suomessa. 

– Täällä henki on hyvä, ja yhteistyötä osataan tehdä. Yhteishenkeä ei voi syntyä, jos eletään kuppikuntaisesti. 

Maikki on havainnut, että myös suomalaisilla muodostelmajoukkueilla on yhteishenkeä. Ne ovat ylpeitä toisistaan ja siitä, että edustavat samaa maata. Luistelijat ovat ylpeistä myös siitä korkeasta tasosta, jolle he ovat lajinsa tuoneet.