Henkilöt

Nuorten olympiavalmentaja Maurizio Margaglio:

”Helsingistä on kasvanut merkittävä eurooppalainen jäätanssikeskus”

tammikuu 29, 2020 Jyrki Pirkkalainen Sari Niskanen

Suomen Taitoluisteluliitossa työskentelee kaksi nuorten olympiavalmentajaa: yksinluistelussa Nuriya Pirogova ja jäätanssissa Maurizio Margaglio. Olympiakomitea maksaa valmentajille palkkatukea, ja tavoitteena on varmistaa nuorten lahjakkaiden urheilijoiden pitkäjänteinen valmennustyö. 

Mutta mitä nuorten olympiavalmentajat oikeasti tekevät? Tässä jutussa tutustumme tarkemmin Maurizio Margaglion työhön. Omalla kilpaurallaan maailmanmestaruudenkin voittanut italialainen on asunut perheineen Suomessa jo vuodesta 2011 ja ollut nuorten olympiavalmentajana siitä saakka. 

Suurimman osan ajasta Margaglio viettää maajoukkueluistelijoiden kanssa. Sen lisäksi hän työskentelee nuorten parissa huolehtimalla työn organisoinnista, kouluttamalla valmentajia ja myös vetämällä jäätreenejä. 

– Ajatuksena on auttaa lajin kehitystä tulevaisuudessa niin, että meillä olisi jäätanssikoulu (valmennuskeskus) joka tuottaisi jatkuvasti lisää luistelijoita lajin pariin, Margaglio kuvailee tehtäväänsä. 

– Siihen menee luonnollisesti vuosia, eikä tuloksia tule heti. Kannatan silti täysillä tätä ajatusta, sillä se on elintärkeä lajin kehityksen kannalta. 

Seurasta liiton leipiin 

Margaglion rooli muuttui syksyllä 2018, kun työnantaja vaihtui. Siihen saakka hän oli ollut pääasiassa seuravalmentaja. Nykyään hän tekee töitä suoraan liiton alaisuudessa maajoukkueen päävalmentajana, mutta edelleen yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. 

Maurizio Margaglio jäällä valmennettavansa Juulia Turkkilan kanssa.

– Vietän kuitenkin käytännössä melkein kaiken aikani Helsingin Luistelijoissa, koska kaikki maajoukkueessa olevat jäätanssijat kuuluvat samaan seuraan, Margaglio selvittää. 

Jäätanssivalmentajan osaamista hyödynnetään laajemminkin. Margaglio työskentelee myös yksinluistelijoiden kanssa, esimerkiksi nuorten projektiryhmän ja muodostelman kehitysprojektien parissa. Monien muistissa on sekin, että alun perin Margaglion toi Suomeen nimenomaan muodostelmaluistelu ja työskentely Helsinki Rockettesin kanssa. 

– Nykyään yksinluistelijoita käy myös jäätanssin puolella kehittämässä luistelutaitoaan. Jotkut ovat päättäneet vaihtaa kokonaan jäätanssiin. Yhteistyötä on puolin ja toisin, ja minusta Suomella on tässä hyvä etu verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa tällaista mahdollisuutta ei ole. 

Margaglio muistuttaa, että esimerkiksi Pohjois-Amerikassa yksinluistelijoiden on suoritettava pakollisia testejä myös jäätanssissa. 

– Se parantaa kaikkien luistelijoiden perusluistelutaitoja ja on erittäin toimiva idea. Myös kotimaassani Italiassa jäätanssi on pitkälle kehittynyttä ja valmentajat tekevät yhteistyötä. Mielestäni kaikki voivat nähdä lopputuloksen, sillä näistä maista tulee aina erittäin hyviä luistelijoita. Siksi minusta jäätanssia pitäisi olla mukana myös yksin- ja muodostelmaluistelussa jo ihan perusteissa. 

Yhteistyötä, oppimista ja jakamista 

Jäätanssin eteen tehty vuosien työ tulee näkyviin pikkuhiljaa. Juulia (Turkkila) ja Matthias (Versluis) onnistuivat erinomaisesti viime kauden kilpailuissaan. EM-jäällä kaksikko sijoittui uransa ensimmäisissä arvokisoissa 11:nneksi ja MM-kilpailuissakin sijoitus oli 16:s. Odotukset täksi kaudeksi olivat korkealla, mutta ensimmäinen kilpailu syyskuussa Italiassa osoittautui kohtalokkaaksi: Juulia loukkasi niskansa rytmitanssin harjoituksissa, eikä pari ole toistaiseksi päässyt aloittamaan kilpailukauttaan.

– He (Matthias ja Juulia) ovat jäävuoren huippu. He ovat tulosta siitä työstä, jota tein edelliset seitsemän vuotta. Meillä oli useita pareja, jotka nostivat Suomen jäätanssin tason entistä korkeammalle. Tällä nuorella parilla on paljon hyviä asioita edessään lähivuosina. 

Erityisen paljon iloa tällä kaudella Margagliolle ovat tuottaneet viime keväänä yhteistyön aloittaneet japanilainen Yuka Orihara ja Juho Pirinen, jotka onnistuivat EM-dybyytissään Grazissa upeasti. Parin nopea kehitys on valmentajan mukaan ennen kaikkea kovan työn tulos. Suomen tuorein pari, viime kesänä yhteisen jäätanssitaipaleensa aloittaneet Arina Klinovitskaya ja Jussiville Partanen tuovat myös kaivattua kilpailua kotimaisille jäille.

Kolmen senioriparin lisäksi Margaglion mukaan Suomella on kasvamassa useita nuoria jäätanssipareja, joita ei vielä hetkeen nähdä arvokisoissa. 

Tällä hetkellä valmennus on keskittynyt Helsinkiin, mutta Margaglio on ilahtunut siitä, että jäätanssista innostuneita luistelijoita on muuallakin. 

Maurizio Margaglio valmennettaviensa Juulia Turkkilan ja Matthias Versluisin kanssa MM-kilpailuissa Saitamassa 2019. Parille sattui tapaturma syyskuussa kauden ensimmäisen kilpailun harjoituksissa Italiassa, eivätkä he ole toistaiseksi pystyneet kilpailemaan.

Paitsi kotimaassa, valmentajat ja jäätanssiparit ovat Margaglion mukaan hyvin verkostoituneita myös kansainvälisesti. 

– Pyrimme aina jakamaan osaamistamme ja aikaamme. Se on meille tärkeää, koska sitä kautta tulee mahdollisuus luistella huippuparien ja -valmentajien kanssa. 

Ulkomailta tullaan nyt Suomeen 

Siinä missä takavuosina suomalaisparit kävivät paljon harjoittelemassa Yhdysvalloissa ja Italiassa, suunta on hiljalleen jopa kääntymässä: nykyään myös ulkomailta tulee pareja Suomeen harjoittelemaan suomalaisten kanssa. 

– Meillä on heille myös teknisesti paljon annettavaa. Haluamme ylläpitää ja laajentaa tätä verkostoa. Kun tulin Suomeen seitsemän vuotta sitten, missiona oli luoda jäätanssikoulu. Nyt minulla on täällä kanssani nuoria suomalaisia valmentajia ja paljon luistelijoita. Nyt olemme yksi harvoista kaupungeista Euroopassa, joilla on tarjota näin hyvä jäätanssin valmennusohjelma. Minusta Suomen pitäisi olla siitä erittäin ylpeä, Margaglio suitsuttaa. 

”Nyt olemme yksi harvoista kaupungeista Euroopassa, joilla on tarjota näin hyvä jäätanssin valmennusohjelma. Minusta Suomen pitäisi olla siitä erittäin ylpeä.”

– Meillä on käynyt luistelijoita ainakin Italiasta, Saksasta, Tsekistä, Virosta, Ukrainasta, Liettuasta ja Ranskasta. Varsinkin Euroopassa olemme alkaneet saada arvostusta. Pohjoisamerikkalaisilla on niin hyvät olosuhteet, ettei heidän juuri tarvitse muuttaa (valmennuksen perässä), mutta eurooppalaisia tulee meille yhä enemmän. Itse me matkustamme nykyään vähän vähemmän ja pysymme enemmän paikoillamme, mikä on mukavaa. 

Valmentajan kannalta tilanne on kuin unelma. Unelmat eivät kuitenkaan toteudu itsestään. 

– Aina, jos aloittaa jäätanssikoulun, projektina on tehdä siitä kansainvälinen. Se on ehdottomasti paras tapa kasvaa nopeasti. Alkuun me matkustimme paljon oppiaksemme ja jakaaksemme enemmän. Se, että muita tulee myös luoksemme, kertoo siitä, että teemme hyvää työtä.

Lue myös