Mieli

Valmentajan ja luistelijan vuoropuhelua

Erilaisia urheilijoita – erilaista valmennusta

lokakuu 30, 2019 Tuula Saaristo Sari Niskanen

”Ole oma itsesi harjoituksissa, ja ole kiinnostunut omasta harjoittelustasi. Opettele treeneissä keskittymistä ja tee huolellisesti se, mitä teet. Muista nauttia urheilusta ja etenkin treeneistä!”

Näitä ohjeistuksia taitoluistelijalle antaa liikunnanohjaaja ja valmentajakouluttamiseen erikoistunut Päivi Vilèn.

Oriveteläinen Päivi Vilèn on toiminut valmentajana yleisurheilussa 45 vuotta ja moottoriurheilussa 25 vuotta. Tällä hetkellä hän tekee työtä erityisesti valtakunnallisena valmentaja- ja ohjaaja- eli VOK-kouluttajana sekä Terve Urheilija -kouluttajana. Pitkä kokemus urheilijoiden kanssa toimimisesta on saanut hänet kiinnostumaan urheilijoiden psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien vahvistamisesta. Päivi Vilènin mielestä valmennuksessa on kyse lajitaitojen opettamisen lisäksi erityisesti nuorten ja lasten osalta näiden kasvattamisesta.

”Valmentajan tehtävä on auttaa urheilijaa kehittymään ja löytämään omia vahvuuksiaan.”

– Valmentajan on hyvä huomioida jokainen valmennettava omana itsenään ja opettaa häntä tavalla, jolla urheilija oppii parhaiten. Kannattaa myös muistaa, että jokainen urheilija on tullut lajiin kehittyäkseen. Valmentajan tehtävä on auttaa urheilijaa kehittymään ja löytämään omia vahvuuksiaan, Vilèn pohtii.

Hyvät yhteistyötaidot erilaisten ihmisten kanssa on valmentajalle välttämätön taito.

– Valmentaminen on paljon keskustelua, kuuntelemista, kannustamista ja palautteen antamista. Valmentajan ja myös vanhempien tehtävänä on vahvistaa nuoren itseluottamusta ja kasvattaa itsetuntoa, Vilèn tiivistää.

Valmentajan ja urheilijan vuoropuhelua

Toimiva vuorovaikutus on valmennuksessa tärkeää. Urheilijan ja luistelijan kannattaa itsekin olla aktiivinen osapuoli, ja esimerkiksi kysyä valmentajalta, miksi tehdään tietynlaisia harjoituksia tai miksi valmentaja antaa eri tavalla palautetta toiselle treenikaverille.

Valmentajan kanssa kannattaa keskustella, jos motivaatio ja luistelun ilo on kateissa tai jos luistelija huomaa esimerkiksi olevansa liian vaativa itselleen. Vilèn muistuttaa harjoituspäiväkirjan merkityksestä motivaation säilyttämisessä ja kehityksen seurannassa. Harjoituspäiväkirjasta luistelija ja valmentaja löytävät syitä erilaisiin kehityskulkuihin, ja päiväkirja antaa hyvän pohjan keskustelulle.

Kannustava ilmapiiri vie pitkälle

– Toivon, että treeneissä olisi kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri, paljon keskustelua taitoluistelijoiden ja valmentajan välillä sekä vastuun jakamista urheilijoille. Uskoisin, että näillä eväillä entistä useampi luistelija jaksaisi jatkaa uraa pidempään ja nostaa tavoitteitaan korkeammalle, Vilèn pohtii.

”Valmentajan pitää olla kiinnostunut urheilijasta ihmisenä ja auttaa häntä eteenpäin elämässä.”

Taitoluistelun lajiharjoitusmäärät ovat usein suuret jo aikaisessa vaiheessa. Vilèn arvelee, etteivät kaikki lapset ja nuoret ole valmiita mittavaan lajiharjoitteluun. Siksi valmentajilla on suuri vastuu lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta kehittymisestä, jossa huomioidaan kasvu ja herkkyysvaiheet.

– Valmentajan pitää olla kiinnostunut urheilijasta ihmisenä ja auttaa häntä eteenpäin elämässä. On oltava tietoinen luistelijan kokonaiskuormituksesta. Tällöin voidaan saada riittävästi palauttavaa ja huoltavaa harjoittelua vammojen ja ylirasitustilojen ehkäisemiseksi. Urheilijalle on puolestaan olennaista oppia tunnistamaan omat tuntemuksensa palautumisesta ja vireystilasta, ja kertoa ne myös valmentajalle, Vilèn sanoo.

Viisaasti tehden koko kisakauden

Pitkä kisakausi on jo alkanut. Miten Vilèn ohjeistaisi motivaation ja kunnon säilyttämiseen koko ajanjakson?

– Motivaation säilyttäminen edellyttää sopivia haasteita ja tavoitteita sekä kannustavaa ilmapiiriä treeneissä. Vanhempien ja lähipiirin kiinnostus ja tuki urheiluun on tärkeää. Valmentajan pitää luottaa valmennettaviinsa ja luistelijan arvostaa ja kunnioittaa valmentajaa.

”Ja kannattaa opetella tsemppaamaan treenikavereita. Silloin saa usein myös heiltä tukea omaan kehittymiseen.”

Kunto säilyy läpi kisakauden monipuolisten ja hyvin tehtyjen treenien avulla.

– Ja kannustava ilmapiiri auttaa tsemppaamaan enemmän!

Kisamatkoilla ja harjoitusleireillä ollaan tiiviisti yhdessä oman porukan kanssa, jolloin jokaisen urheilijan psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet korostuvat.

– Harjoitusleireillä on hyvä opetella tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kannattaa oppia suhtautumaan joustavasti omiin mielipiteisiinsä. Ja kannattaa opetella tsemppaamaan treenikavereita. Silloin saa usein myös heiltä tukea omaan kehittymiseen.

Jutussa on käytetty symbolikuvitusta, eivätkä kuvassa olevat henkilöt liity artikkelin sisältöön.