Mieli

Päämäärä kirkkaana kauteen

Millainen on hyvä tavoite?

elokuu 13, 2020 Anna Lilja STLL

Kirjaa itsellesi tavoite, jonka voit saavuttaa ja jonka saavuttamisesta nautit!

Uusi kausi on pyörähtänyt käyntiin, ja katseet on käännetty kilpailuihin. Moni luistelija, joukkue ja valmentaja pohtii varmasti parhaillaan, minkälaisia tavoitteita asettaisi tulevalle kaudelle. Niiden asettaminen kuuluu vahvasti kilpaurheiluun. Ja tavoitteet ovatkin hyvä väline tarkastella omaa kehittymistä lajissa, urheilijana ja kilpailijana. Mutta millainen on hyvä tavoite?

Päämäärän kirjaaminen ylös tekee niistä myös konkreettisempia, jolloin ne on helpompi muistaa ja hahmottaa.

Aloita tavoitteen pohtiminen ottamalla esiin muistiinpanovälineet. Tavoitteet kannattaa kirjata aina ylös, olivat ne sitten henkilökohtaisia tai koko joukkuetta koskevia. Kun kirjoitat päämääräsi muistiin, voit palata niihin koska vain. Tavoitteita kannattaisikin tarkastella tasaisin väliajoin. Mietin tarkastelun yhteydessä, oletko päässyt esimerkiksi asettamaasi välitavoitteeseesi tai onko se muuten lähempänä. Voit myös muokata tavoitteita tarkastelun yhteydessä, mikäli ilmenee tarvetta. Päämäärän kirjaaminen ylös tekee niistä myös konkreettisempia, jolloin ne on helpompi muistaa ja hahmottaa.

Tavoitteen merkitys

Mieti, miksi haluat saavuttaa juuri kyseisen tavoitteen. Mitä sen saavuttaminen sinulle tuo? Miltä sen saavuttaminen tuntuu? Kirjaa kaikki mietteesi ylös. Motivaatiopulan iskiessä voit helposti avata muistiinpanosi ja palauttaa mieleesi, miksi kyseisen tavoitteen saavuttaminen on sinulle tärkeää ja mitä se antaa sinulle. Voit myös pohtia urheilun merkitystä sinulle laajemmin. Sen ymmärtäminen saattaa auttaa näkemään myös yksittäisen tavoitteen merkityksen.

Ole realistinen

Yksi tärkeimmistä asioista tavoitteen määrittämisessä on asettaa realistinen päämäärä. Sen tulisi olla sellainen, joka on mahdollista saavuttaa. Jos asetat itsellesi tavoitteeksi neloislutzin, vaikka kaksoislutzikin tuottaa vielä haasteita, ei tähtäin ole realistinen saavuttaa – tai ainakin se vie paljon aikaa. Tavoitteita asettaessa on hyvä myös pohtia sitä, miten nopeasti niihin olisi mahdollista päästä. Tavoitteet voivat olla seuraavalle viikolle tai kuukaudelle. Voit myös asettaa pidemmän tähtäimen tavoitteita esimerkiksi tulevalle kaudelle tai jopa tuleville kausille. Tärkeintä on miettiä, millaisella aikajänteellä niihin on realistista päästä.

Mikäli tavoite on pidemmän aikavälin tavoite, on hyvä luoda välitavoitteita matkan varrelle.

Mikäli tavoite on pidemmän aikavälin tavoite, on hyvä luoda välitavoitteita matkan varrelle. Näin pilkot tavoitteesi pienempiin osiin, jolloin välitavoitteiden saavuttaminen myös motivoi sinua jatkamaan kohti suurempaa päämäärää. Jos esimerkiksi havittelet parempaa liikkuvuutta, voit asettaa tavoitteeksesi jonkin tietyn liikkeen, vaikka spagaatin. Spagaatti on päätavoitteesi. Tämän jälkeen voit asettaa tähtäimeksi parantaa spagaattia vähintään kaksi senttiä joka kuukausi. Hyvä tavoite on myös mitattava. Näin voit aina arvioida objektiivisesti edistymistäsi.

Vaikuta itse

On olemassa ulkoisia ja sisäisiä tavoitteita. Ulkoinen tavoite on sellainen, johon et voi itse täysin vaikuttaa, vaan sen saavuttaminen riippuu myös muista ihmisistä. Hyvä esimerkki ulkoisesta tavoitteesta on kilpailujen sijoitustavoite, johon vaikuttaa myös muiden urheilijoiden suoritukset. Toki kilpailusijoitukseen kohdistuvat tavoitteet kuuluvat kilpaurheiluun, eikä niitä pidä kokonaan unohtaa. Olisi kuitenkin aina hyvä, jos kilpailuissa olisi myös tavoitteita, joihin voit itse vaikuttaa.

Tavoitteita, jotka ovat riippuvaisia vain omasta toiminnasta kutsutaan sisäisiksi tavoitteiksi. Sisäiset tavoitteet voivat koskea esimerkiksi parempaa keskittymistä, psyykkistä valmistautumista tai jotain tiettyä kohtaa ohjelmasta. Voit asettaa ohjelmatavoitteeksi esimerkiksi puhtaan askelsarjan.

Kun pääset tavoitteeseesi, on hyvä myös muistaa pysähtyä hetkeksi nauttimaan sen saavuttamisesta.

Kun pääset tavoitteeseesi, on hyvä myös muistaa pysähtyä hetkeksi nauttimaan sen saavuttamisesta. Etukäteen asetettu palkkio auttaa myös tavoitteeseen pääsemisessä. Palkkio voi olla mitä tahansa; vapaapäivä onnistuneen kisapäivän jälkeen, oma hetki lempi tv-sarjan parissa tai ansaittu joukkueilta.


Lähteet:
Kim Forsblom, KM, liikuntapsykologian väitöskirjatutkija. Johdatus urheiluvalmennuksen psykologiaan. Luentomateriaalit. Luennot Helsingissä 11.12.10.2019 Jyväskylän avoin yliopisto.
Leena Matikka ja Marttina Roos-Salmi (toim.), Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellinen Seura ry. 2012 Tampere.