Kesä kolkuttelee ovella. Koulun loman lisäksi myös luistelusta on lomaa, vaikka peruskuntoa samalla rakennetaankin. Fyysisen levon lisäksi myös henkinen lepo on tärkeää. 

Rankan luistelukauden jälkeen henkinen palautuminen vaatii sitä, että ajatukset saadaan irrotettua luistelusta ja jäähalleilta. 

Henkinen palautuminen on fysiologinen prosessi, jonka myötä ihmisen psyykkinen tila palautuu kuormitusta edeltäneeseen tasapainotilaan. Palautumista voi edistää tekemällä asioita, jotka tuovat itselle mielihyvää. Jollekin tämä voi olla ulkoilua, toiselle ystävien näkemistä ja kolmannelle lepäämistä laiturin nokassa. 

”Aivot tarvitsevat ärsykkeitä, mutta kehittyvät levossa.”

Psykologian tohtori ja urheilupsykologi Satu Kaski toteaa, että ihminen ei yksinkertaisesti jaksa ilman lepoa. 

– Aivot tarvitsevat ärsykkeitä, mutta kehittyvät levossa. Voi ikään kuin ajatella, että aivot huuhtoutuvat levossa, jotta ne voivat taas toimia. Ihminen väsähtää ilman lepoa, kukaan ei jaksa keskittyä yhteen asiaan loputtomasti.

Henkistä väsymystä tarkkailtava 

Henkinen väsymys on usein piilevää, eikä siihen välttämättä tule kiinnitettyä huomiota. Urheilijat kokevat olevansa väsyneitä harjoitusten jälkeen, jolloin fyysisen ja henkisen väsymyksen erottaminen on toisinaan haastavaa. Tietyt merkit auttavat kuitenkin ymmärtämään, että omassa elämässä on liikaa rasitusta. Näitä ovat muun muassa jatkuva väsymyksen ja kiireen tunne sekä ärtymys. 

Itseään kannattaa kuulostella, tehdä harjoituspäiväkirjaa ja asettaa vaikkapa pieniä kysymyksiä kuten ”menenkö mielelläni harjoituksiin” tai ”sainko tänään harjoituksista jotain irti”. Myös FirstBeat mittauksista voi olla apua palautumisen seuraamisessa. 

– Ei ole normaalia, jos nuori haluaisi vain nukkua koko ajan. Usein tällaisissa väsymystapauksissa syytä lähdetään etsimään aluksi aivan vääristä suunnista. Unohdetaan tarkastella henkistä hyvinvointia, Kaski harmittelee.

Lomalla irti rutiineista 

Tutkimusten mukaan jo kahdeksan päivän loma voi palauttaa hyvin, eikä palautuminen enää sen jälkeen lisäänny. 

Joskus mieli voi kuitenkin olla niin virittyneessä tilassa, että lomasta menee puolitoista viikkoa ennen kuin voi päästää kunnolla irti arjen rutiineista. Toisille taas pienet mikrotauotkin, kuten pieni hetki lehteä lukien, riittävät palautumiseen. 

– Palautuminen on yksilöllistä. Kunnon loma on siinä mielessä hyvä, että siinä jokainen ehtii irrottautua kunnolla arkirutiineista, Kaski sanoo.

Taitoluistelijoilla kesä täyttyy usein erilaisista kesäharjoitteista. Rentoutumiselle jää siitä huolimatta aikaa, sillä loma ei ole yhtä aikataulutettua kuin arki. Tavoitteellinen urheilija ei voi päästää menoa täysin löysäilyksi kesälläkään. Vaikka lomailuun kuuluvat kesäherkut ja valvominen valoisissa öissä, Satu Kaski kannustaa tässä kohtuuteen. 

– Nuorten pitää saada olla nuoria ja nauttia elämästä. Satunnainen poikkeaminen urheilijan perusrytmistä ei sekoita pakkaa loman aikana. Mutta jos kaikki viikonloput alkavat olla valvomista ja makkaransyöntiä, sillä alkaa sitten olla jo enemmän merkitystä.

Luovaa kesätreeniä 

Kesäharjoittelu on parhaimmillaan luovaa, ja taitava valmentaja osaa laatia urheilijoillensa kiinnostavia harjoitteita. Harjoittelun vaihtuminen tutusta jääharjoittelusta erilaisiin oheisharjoitteisiin edesauttaa henkistä palautumista, kun itse lajista saa päästää irti. 

Mitä nuorempia urheilijat ovat, sitä tärkeämpää on harjoittelun monipuolisuus ja leikinomaisuus. Aina ei tarvitse vain juosta mökkipolkuja. Esimerkiksi peruskuntoa voi kasvattaa monin tavoin, vaikkapa pyöräillen, tennistä pelaten tai hippaa leikkien. 

– Kesäharjoitteluun kannattaa asennoitua niin, että onpas kiva nauttia kauniista ilmasta ja treenata vaikka kaverin kanssa. Luistelullisia tavoitteita ei tarvitse pitää niin terävänä mielessä jatkuvasti, vaikka kesäharjoittelu perustuukin siihen, että luistelu kehittyy, Kaski neuvoo.

”Lomalla irti päästäminen ei tarkoita sitä, etteikö urheilija silti liikkuisi ja tekisi kesäharjoitteitaan.”

Kesällä urheilija voi halutessaan panostaa kehitettäviin osa-alueisiinsa, ja kesätreeni on tärkeää myös loukkaantuneelle urheilijalle. 

– On olemassa esimerkiksi tutkimuksia siitä, että jos toinen raaja on loukkaantunut, ja harjoittaa vain toista, myös treenaamaton puoli kehittyy jopa 20 prosenttia. Siirtovaikutus on uskomattoman suuri, valottaa Kaski.

Loman jälkeen arkirytmiin palaaminen voi olla suurikin shokki. Kaski suosittelee totuttelemaan rytmiin jo ajoissa loman aikana. 

– Jos on joka päivä valvonut myöhään ja herännyt puolilta päivin, on kova homma päästä takaisin rytmiin. Lomalla irti päästäminen ei tarkoita sitä, etteikö urheilija silti liikkuisi ja tekisi kesäharjoitteitaan.