Suomen Taitoluisteluliitto on valinnut mentoroinnin työkaluksi valmentajien kehittämiseen ja tukemiseen. Mentorointia on esitelty valmentajille täydennyskoulutuksissa ja ensi vaiheessa konkreettisissa prosesseissa on mukana yhteensä 16 valmentajaa, kymmenen yksinluistelusta ja kuusi muodostelmaluistelusta. Pidemmällä aikavälillä tarkoituksena on luoda lajiin mentorointiohjelma, joka ulottuu seuratasolle saakka.

Mentoreita ja mentorointia

Yksinluisteluvalmentajien osalta toteutetaan uudenlainen ohjelma, jossa samaan aikaan koulutetaan mentoreita ja tehdään mentorointia. Urheilupsykologi Satu Kaski vie eteenpäin prosessia, jonka suunniteltu kesto on kahdeksan kuukautta.

Kymmenestä yksinluistelun valmentajasta kolme on nimetty mentoreiksi ja heillä kaikilla on 2–3 aktoria mentoroitavanaan. Prosessi alkoi muutamalla erillisellä koulutuskerralla mentoreiden osalta ja jatkuu rinnakkain mentoreita kouluttaen ja mentorointiprosesseja pienryhmissä eteenpäin vieden. Prosessin loppuvaiheessa myös aktorit saavat mentorikoulutusta, jolloin kaikkiaan kymmenen valmentajaa tulee saamaan mentoriosaamista vietäväksi eteenpäin lajissaan kevään 2019 päättyessä.

Kymmenen yksinluisteluvalmentajaa on mukana Satu Kasken (kuvassa keskellä) vetämässä prosessissa.

– STLL:n tapa kouluttaa mentoreita on myös itselleni uusi, siksi siitä innostuin. Tällaisessa prosessissa voidaan syventää entisestään mentoreiden oppimista. Siinä mahdollistuu muun muassa aktoreiden, eli tulevien mentoreiden, ja kolmen jo olemassa olevan mentorin vuoropuhelu tapahtuneista mentoroinneista, vuorovaikutustilanteista ja opeista niissä. Koska prosessi on riittävän pitkä, ehtii kukin kokea erilaisia mentorointitapahtumia. Tämä antaa myös kouluttajana minulle uusia väyliä avata mentoroinnin monipuolista maastoa, Kaski pohtii.

Muodostelmaluistelun osalta lähdettiin perinteisemmin liikkeelle. Koripallovalmennuksesta tuttu työnohjaaja Marja ”Maikku” Miettinen toimii mentorina kuudelle valmentajalle. Ryhmä tapaa kuusi kertaa marraskuun 2018 ja toukokuun 2019 välisenä aikana. Tapaamisista viisi on varsinaisia mentorointikertoja ja lisäksi on yksi vapaamuotoisempi kokoontuminen kilpailutapahtuman yhteydessä.

Maikku Miettinen (oikealla) mentoroi muodostelmaluistelun valmentajia.

Yhteistyössä Suomen Valmentajien kanssa

Suomen Valmentajat on kouluttanut mentoreita jo kymmenen vuoden ajan ja ollut viime vuosina organisoimassa myös mentorointiprosesseja etenkin palloilulajien Valmentaa kuin nainen -hankkeen yhteydessä. Vuosien varrella hankitut kokemukset antoivat hyvät lähtökohdat yhteistyölle Taitoluisteluliiton kanssa.

Myös muut lajit ovat lähtemässä mentoroinnin tielle yhteistyössä Suomen Valmentajien kanssa. Siinä missä taitoluistelussa mentorointia tehdään koulutettujen huippuvalmentajien keskuudessa, niin osassa lajeissa valmentajakoulutuksiin osallistujilla on nimetty mentorit, joiden kouluttamiseen on herännyt tarpeita.

”Suomen Valmentajien näkökulmasta mentorointi on sekä valmentajana kehittymisen tukemista että elämäntilanteen helpottamista.”

Suomen Valmentajien näkökulmasta mentorointi on sekä valmentajana kehittymisen tukemista että elämäntilanteen helpottamista. Se toimii työnohjauksena ammattilaisille, mutta on yhtä lailla tärkeää oto-valmentajille. Yhdistyksen suosimassa ryhmämentoroinnissa vertaistuen merkitys on tärkeää mentorin antaman ohjauksen ohella.

Kuten muodostelmaluistelun valmentajien esimerkkikin osoittaa, niin mentorin lajitausta voi olla eri kuin mentoroitavien. Ensisijaisesti on tärkeää, että mentorilla on osaamista toimia mentorina, sillä mentorin rooli eroaa valmentajan roolista. Mentorikoulutus (kesto 20 tuntia) onkin luotu sitä varten, että rooli mentorina tunnistetaan ja siihen saadaan työkaluja.

Mikä mentorointi? Mikä mentorointiprosessi?

Satu Kaski vastaa: Mentorointi on tässä yhteydessä karrikoiden ”muotoon ahdettua kollegiaalista tukea”, mikä tarkoittaa tavoitteellista vuorovaikutus- ja ohjaussuhdetta, jolla on raamit. Mentorointiprosessilla on alku ja loppu ja siinä toimitaan sovittujen periaatteiden mukaan. Mentorin tehtävä on auttaa aktoria ts. mentoroitavaa pääsemään asettamiinsa tavoitteisiin. Mentorilla on käsitys mentorointiprosessista ja tietoa erilaisista työkaluista, joilla hän voi auttaa aktoria eteenpäin.

Mentorointi tulee alun perin mestari-kisälli -asetelmasta, jossa hiljaista tietoa siirretään kokeneemmalta noviisille. Mentoroinnissa tosin mentori voi olla myös esimerkiksi uusi työntekijä, joka osaa ja uskaltaa kysyä ”tyhmiä” ja hankalia kysymyksiä, jotka haastavat konkarin ajattelu- ja toimintatapoja. Tällöin puhutaan käänteismentoroinnista.

TEKSTI Sari Tuunainen KUVAT Anna Vlasoff

Kirjoittaja Sari Tuunainen on Suomen Valmentajien toiminnanjohtaja. Juttu on julkaistu Valmentaja-lehdessä 5/2018.

Suomen Valmentajat on yhdistys, jonka tehtävänä on edistää muun muassa valmentajien osaamista, arvostusta ja yhteisöllisyyttä. Lue lisää yhdistyksen toiminnasta täältä.