Mielipide

Terve urheilija

heinäkuu 10, 2017

Terveen urheilijan päämäärä on nauttia harjoittelusta päivästä toiseen sekä asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkiä saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Urheilijalla täytyy olla selkeät suunnitelmat kehittymiseen askel askeleelta ja hyvä motivaatio sen toteuttamiseen.

Eräs tärkeä ominaisuus urheilussa on sinnikkyys. Toisilla ominaisuus ilmenee vahvemmin kuin toisilla, mutta sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä voidaan opettaa, harjoitella ja kehittää. Pitkäjänteisyys auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme ja harjoittelussa keskittymään asioihin, jotka vaativat paljon toistoja ja työtä.

Menestys ja sinnikkyys kulkevat käsi kädessä, ja usein sinnikkäät ihmiset pärjäävät elämässä paremmin kaikilla elämän osa-alueilla.

Aikoinaan loukkaantumisen jälkeen kuntoutusjaksolla loin itselleni ajatusmallin, jossa en sallinut jättää itseltäni yhtään toistoa tekemättä rankasta kuntopiiristä, vaikka mieli olisi sitä tahtonutkin. Perustelin asian itselleni niin, että jos annan kuntoutusjakson aikana luovutuksen tunteelle voiton, se kostautuu vapaaohjelman viimeisessä lutzissa kilpailukaudella. Tiesin, että vapaaohjelman lopussa jalat ovat jo raskaat, ja sen vuoksi tarvitsen kasvattaa psyykkistä sietokykyäni, jotta onnistun suorituksessa.

Samaan hyppyyn liittyen muistan, kuinka kilpailuissa toistin lutzin vauhdinotossa itselleni hokemaa ”vauhtia, vauhtia”. Nämä olivat avainsanat minulle hypyn onnistumiseen. Jälkeenpäin ajateltuna tällaiset toimintamallit ovat varmasti vielä entisestään kasvattaneet sinnikkyyttäni ja motivaatiotani harjoittelua kohtaan, koska toiminnalla on ollut selkeä päämäärä.

Kilpaurheilu on mielestäni paras elämänkoulu pettymysten sietämiseen ja siihen, kuinka vakavasti suhtaudutaan epäonnistumiseen. Uuden taidon oppimisessa tulee paljon epäonnistumisia ja kuinka siihen oppii suhtautumaan, on tärkeä osa terveen urheilijan uraa. Urheilussa ei pysty kehittymään, jos ei uskalla ottaa riskejä eikä epäonnistua.

Vuosien saatossa myös urheilijan tukiverkosto huolehtii ja opettaa realististen tavoitteiden asettamista.

Urheilija tarvitsee valmennustiiminsä kanssa vahvan luottamussuhteen, joka syventyy vuosien saatossa yhdessä tehtävän työn avulla. Toimiva tiimi osaa avoimesti kommunikoida asioista, jolloin puolin ja toisin opitaan lukemaan toisen tunnetilaa. Asia korostuu, kun siirrytään aikuisurheilijoiden kanssa työskentelyyn ja vaatimustaso kasvaa monilla elämän osa-alueilla.

Varhaisen erikoistumisen lajissa vanhempien rooli urheilijan tukiverkostossa on kokonaiselämäntilanteen havainnointi ja oleellisen tiedon välittäminen valmennustiimille.

Minulle on jäänyt ylpeys ja kunnioitus omia vanhempiani kohtaan, koska he pystyivät kannustamaan hyvinä ja huonoina hetkinä. Itselläni ei koskaan ole ollut tunnetta, että olisi pitänyt yrittää enemmän, saavuttaa parempia tuloksia tai menestystä kilpailuissa.

Luottamussuhde valmennustiimiin ja vanhempien hyvä suhtautuminen urheilemiseen ovat tärkeä tekijä, jotta urheilija saa harjoitella hyvällä mielellä ja motivaatiolla. Tukiverkosto rakentaa systeemin, jossa urheilijan on hyvä olla ja hengittää. Näin urheilijalle jää päämääräksi pyrkiä saavuttamaan itselleen asettamiaan tavoitteitaan.

[divider]Kärkipiikki[/divider]

Worlds 2017, Helsinki. Taitoluistelun MM-kisat. By Nina Kellokoski
Free to use until 16 April 2017.

Kärkipiikki-kolumnipalstalla tunnetut suomalaiset ammattivalmentajat ja valmennuksen asiantuntijat pohtivat lajiimme ja sen valmennukseen liittyviä ilmiöitä.

Elina Järvinen (o.s. Kettunen) on kokenut taitoluistelijan harjoittelukaaren lapsuudesta aikuisuuteen asti. Se johdatti hänet luistelijana olympialaisiin asti. Urheilu-uran jälkeen Elina on jatkanut taitoluistelijoiden kanssa työskentelyä fysioterapeutin näkökulmasta. Arjessaan hän myös seuraa ja kannustaa lastensa urheiluharrastuksia.

Taitoluistelu-lehti 3/2017