Tulevaisuudessa kilpailu harrastusten välillä kiristyy ja on tärkeää varmistaa, että ensikosketus luisteluharrastukseen on mahdollisimman hyvä. Luistelukoulut ovat lajimme käyntikortti ja niiden kautta tavoitamme tuhansittain uusia perheitä joka kausi. Mutta mitä laatutekijöitä hyvässä luistelukoulussa oikeastaan on? Entä miltä tulevaisuuden luistelukoulu voisi näyttää?

Taitoluisteluliiton kouluttajat kävivät kaksi vuotta sitten seuraamassa tavallisia luistelukoulutunteja yli 60 seurassa. Seurojen resurssit vaihtelevat, mutta Taitoluisteluliiton Sanna Vuorisen raportin mukaan tällä ei ollut merkitystä siihen, kuinka paljon tunneilla havaittiin lapsilähtöistä toimintaa. Monissa seuroissa ohjaajat onnistuivat kohtaamaan lapset hienosti, ja lähes kaikissa luistelukouluissa leikittiin innostavia, liikettä lisääviä leikkejä. Katsomoon asti välittyi usein lämmin ja turvallinen tunnelma.

Kaikki lapset eivät kuitenkaan luistelukoulutunnin jälkeen olleet punaposkisia, hymyileviä ja liikkumisesta haltioituneita niin kuin ideaalissa tilanteessa voisi olla. Tärkeimmiksi, useissa seuroissa toistuviksi luistelukoulun kehityskohteiksi havaittiin:

• lasten liikkumisajan määrä, joka jäi joskus jopa alle 50 prosenttiin luistelukoulukerran kestosta
• vauhdikkaan liikkeen osuus tunnista
• erilaisten opetusvälineiden määrä ja niiden monipuolinen hyödyntäminen 
• koko ryhmän käytössä olevan alueen hyödyntäminen ja kaikkien suuntien harjoituttaminen
• ohjatun tekemisen käynnistymisen nopeus luistelukoulukerran alussa

Kanadan opit jäälle Lappeenrannassa

Lappeenrannassa on lähdetty rakentamaan viime syksynä uudenlaista luistelukoulua taitoluisteluvalmentaja Sara Aallon johdolla. Hankkeen ideana on ollut lisätä liikkettä jäällä.

Haaga-Heliasta liikunnanohjaajaksi valmistunut Sara, 23, on oman kilpauransa jälkeen valmentanut jo kahdeksan vuoden ajan. Valmennusura pääsi hyvään vauhtiin kotiseurassa Tampereen Tapparassa ja sai jatkoa Kanadassa, kun eteen tuli muutto puolison kanssa Winnipegiin. Sara opiskeli kanadalaisen valmennusjärjestelmän vaatimat pakolliset koulutukset ja sai työluvan uudessa asuinpaikassa.

Kanadassa Sara ihastui saman tien jäälajien yhteiseen CanSkate-ohjelmaan, joka pohjautuu perusluistelun opettelemiseen valmiiden ratojen avulla. Mallissa on paljon etuja, joista suomalaiset seurat voisivat hyötyä. Sara inspiroituikin tekemään Haaga-Helian opinnäytetyönsä Tapparan Taitoluistelijoille aiheesta ”Opas luistelukoulun kehittämiseen CanSkate-ohjelman avulla”.       

Nyt Sara on taas Suomessa, valmentaa Lappeenrannan Luistelijoissa ja vastaa seuran luistelukoulusta. Idea kanadalaisen CanSkate-mallin soveltamiseen Lappeenrannassa syntyi jo Saran työhaastattelussa, kun hänen tuleva esihenkilönsä innostui aiheesta. Vuoden 2025 alussa Sara järjesti alueen seuroille yhteisen tilaisuuden, jonka pohjalta käynnistyi yhteistyö SaiPan jääkiekkojunioreiden ja Lappeenrannan Taitoluistelijoiden kanssa. Tavoitteena oli sekä seurayhteistyön vahvistaminen että luistelukoululaisten määrän kasvattaminen ja ennen kaikkea se, että mahdollisimman moni lapsi oppisi luistelemaan.

Ratoja ja liikettä

– Uusi, energinen luistelukoulu on saanut erittäin positiivisen vastaanoton. Yhteistyön käynnistäminen vaati paljon pohjatyötä, mutta seurat ovat olleet tosi innokkaita kokeilemaan uutta ja yhteistyö on sujunut todella hyvin, Sara kertoo.

CanSkate-mallin soveltaminen Suomen toimintaympäristöön on houkutellut perheitä, ja luistelukoulussa on nyt selvästi aiempaa enemmän lapsia.

Mallin ytimessä on tavoite: jokainen lapsi on liikkeessä 90 prosenttia tunnin kestosta. Liikkumisen määrää seurataan kellottamalla. Toiminta on suunniteltu niin, ettei seisoskelulle jää tilaa. Lapset oppivat tekemällä, kokeilemalla ja pitämällä hauskaa.

”Lapsista näkee ja kuulee onnistuneen luistelukerran jälkeen, että he ovat iloisia.” 

Jää jaetaan kolmeen osaan, ja jokaiselle alueelle suunnitellaan oma rata, jossa huomioidaan turvallisuus ja jatkuva liike. Tunti alkaa ja päättyy yhteisellä leikillä koko jääalueella. Alkuleikkien jälkeen siirrytään radalle. Harjoituksia rytmittää musiikki, ja liikkeet on suunniteltu huolellisesti siten, että luistelun eri osa-alueet kehittyvät kauden aikana. Runsas välineistö tuo vaihtelua ja motivaatiota, ja toiminta käynnistyy nopeasti ytimekkäiden ohjeiden jälkeen. Jokainen lapsi saa edetä omaan tahtiinsa, ja ohjaajat voivat keskittyä henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja kannustamiseen. Kauden lopuksi jokainen saa diplomin taidoistaan.

– Lapsista näkee ja kuulee onnistuneen luistelukerran jälkeen, että he ovat iloisia. Valmentajalla itsellään on hiki ja ohjeita on yleensä annettu niin paljon, ettei hetkeen tee mieli puhua mitään. CanSkate on tuonut itselleni oivalluksen ja innon opettaa luistelukoulua. Mallin avulla voin tuoda entistä paremmin iloa luistelun perustaitojen opetteluun ja motivoida lapsia liikunnan ja luistelun pariin, Sara iloitsee.

Alexi ja Miia hiovat perustaitoja

4-vuotias Miia ja 7-vuotias Alexi ovat harrastaneet Lappeenrannassa jäälajeja kohta vuoden. Perheen muutettua paikkakunnalle vinkkasivat uudet kaverit Alexille jääkiekosta, ja pikkusisko seurasi perässä hallille. Nyt Alexi harrastaa jääkiekkoa ja Miia harjoittelee taitoluistelun kehitysryhmässä, mutta molemmat käyvät edelleen myös yhteisessä luistelukoulussa, jossa hiotaan perusluistelutaitoja.

Viime syksynä luistelukoulussa on harjoiteltu enemmän ratoja kuin edellisenä keväänä.

– Kun laulu soi, niin vaihdetaan rataa, lapset tietävät.

”On helppoa, kun kuviot jäässä ovat jo tuttuja ja valmentajat näyttävät, mitä tehdään.”

Viimeksi harjoiteltiin muun muassa taaksepäin luistelua, liukumista kahdella ja yhdellä jalalla sekä hangattiin pois jäähän piirrettyä tähteä eli treenattiin jarruttamista.

– On helppoa, kun kuviot jäässä ovat jo tuttuja ja valmentajat näyttävät, mitä tehdään, Alexi ja Miia kertovat.

Heidän suosikkinsa on taaksepäin luistelu, ja Alexi mainitsee vielä hyppäämisen erityisen hauskaksi.

– Olisi kivaa, jos parhaat kaverit tulisivat myös luistelemaan, sisarukset toivovat.

Innostus on niin kova, että Alexi ja Miia haluaisivat itse opettaa taitoja kavereilleen.

Taitoluisteluliitto vie eteenpäin hanketta, jossa CanSkate-malliin pohjautuva konsepti tulisi kaikkien seurojen saataville.

– Seurojen kannattaa toki tehdä jatkuvasti kehitystyötä oman luistelukoulutoiminnan hiomisessa ja ottaa vaikka ratoihin pohjautuvat erikoiskerrat kokeiluun, Taitoluisteluliiton Sanna Vuorinen sanoo.

Artikkelikuvassa on Lappeenrannan luistelukoulutiimi.