Entinen ammattilaiskiekkoilija Jarkko Ruutu on tuttu näky Helsingin jäähalleilla. Nyt hänet tuo kaukalon laidalle lasten harrastukset, muodostelmaluistelu ja jääkiekko. Ajatus kahden lajin tuomisesta lähemmäksi toisiaan sai Jarkon ehdottamaan Helsingfors Skridskoklubbenille ja Kiekko-Tiikereille yhteistyön kokeilemista Salmisaaressa. Seuroissa ajatuksesta innostuttiin, ja syksyn aikana HSK:n valmentajat ovat käyneet opettamassa luistelua U8-joukkueelle. Lokakuun alussa aloitettiin myös yhteinen luistelukoulu nuorimmille harrastajille.

– Luistelutaito on kaiken perusta myös jääkiekkoilijalle. Jos ei osaa luistella, nousee seinä melko nopeasti eteen, eikä pelaamisessakaan voi kehittyä huipuksi, Jarkko painottaa.

Entinen NHL-tähti ja jääkiekon arvokilpailumitalisti korostaa sitä, että poisoppiminen on aina vaikeaa, ja siksi hän ehdotti seurojen välistä yhteistyötä nimenomaan pienten lasten ryhmissä. Jarkolla itsellään on kokemusta luisteluvalmennuksesta NHL-vuosiltaan. Hän kuitenkin myöntää auliisti, että oppi tuli liian myöhään, eikä hän osaa käyttää terää edes niin taitavasti kuin muodostelmaluistelun tulokassarjalaiset.

Luisteluvalmentajien ammattitaito hurmasi

Jarkko kiinnitti tyttärensä muodostelmaluistelujoukkueessa Team Miniquessa huomiota siihen, kuinka valtavalla vauhdilla luistelijat kehittyivät. Häntä alkoi kiehtoa se ”taika”, jolla valmentajat Elina ”Toukka” Stenberg ja Heidi Nurmenkari saivat aivan pienetkin luistelijat nauttimaan lajista ja oppimaan uutta innostavassa ympäristössä.

– Näillä valmentajilla on ilmiömäinen taito saada lasten fokus oikeaan asiaan ja kuuntelemaan itseään turvallisessa oppimisympäristössä. Jo ensimmäisellä Toukan ja Heidin pitämällä tunnilla Kiekko-Tiikereiden pojat rauhoittuivat silmin nähden ja oppivat uutta leikin kautta, vaikka pikkupojille tärkeät mailat ja kiekot puuttuivatkin, harjoituksia sivusta seurannut Jarkko kuvailee.

”Näillä valmentajilla on ilmiömäinen taito saada lasten fokus oikeaan asiaan.”

Jarkon mielestä tärkeintä on se, että pienillä lapsilla on harjoituksissa kivaa ja asioiden oppimista tuetaan mielenkiintoisilla harjoitteilla. Mitä nuorempana tekniikkaharjoittelu aloitetaan, sitä luontevammin se lapsilta sujuu ja heistä tulee nopeasti erittäin taitavia. Tämän vuoksi nuorimmilla harrastajilla tulisi olla todella taitavat opettajat, Jarkko alleviivaa.

– Oman kokemukseni mukaan taitoluisteluvalmennuksessa lasten kanssa keskustellaan paljon, kun jääkiekossa taas mennään enemmän säännöt ja auktoriteetti edellä, Jarkko analysoi lajikulttuurien eroja.

Jarkko kertoo ihailevansa sitä, kuinka sitoutuneita lasten kanssa työskentelyyn hänen tuntemansa taitoluisteluvalmentajat ovat.

– He sukkuloivat eri halleilla valmentamassa useita joukkueita ja kiinnittävät lajivalmennuksen lomassa hyvin paljon huomiota joukkuehengen rakentamiseen sekä sosiaalisten taitojen opettamiseen pikkuluistelijoille, Jarkko mainitsee muutamia uuden lajin parissa tekemiään havaintoja.

Yhtään muodostelmaluisteluelementtiä Jarkko ei vielä tunnusta tunnistavansa, ja hän sanookin keskittyvänsä vain kuskin rooliin.

Sujuva terän käyttö on jääkiekkoilijan tärkein perustaito

Nykyään pelaajakehitysvalmentajana toimiva Jarkko sanoo, että luistelutekniikka ja terän käyttö on helpompi oppia ilman, että kädessä on maila, joka muuttaa luisteluasennon helposti etupainotteiseksi. Samalla lapsen fokus siirtyy kiekkoon. Jääkiekko menee lajina koko ajan eteenpäin ja tason noustessa on perusasioiden oltava kunnossa alusta asti, jotta niiden päälle voi rakentaa muita pelillisiä taitoja.

Seuratessaan sitä, kuinka motivoitunut tytär on omassa joukkueessaan ja kuinka lapsista loistaa harjoittelun hauskuus sen tavoitteellisuudesta huolimatta, Jarkko alkoi pohtia, että valmennusoppeja kannattaisi jakaa kahden jäälajin välillä. Yhtenä esteenä poikien menemiselle sankoin joukoin taitoluisteluseurojen luistelukouluihin Jarkko pitää sitä, jos ryhmät ovat kovin tyttövoittoisia. Tällöin pienet pojat eivät koe niitä omikseen, eivätkä halua ”outoina lintuina” mennä mukaan toimintaan. Siksi Jarkon mielestä oli kokeilemisen arvoinen ajatus yhdistää luistelu- ja kiekkokoulut samalle jäälle.

– Tämä kokeilu on vasta niin alkuvaiheessa, etten osaa vielä arvioida, mitä kaikkea hyötyä yhteistyöstä voidaan saada. Seurat oppivat varmasti toisiltaan erilaisista toimintatavoista, mutta uskon, että perheetkin hyötyvät arjessaan siitä, jos lasten erilaiset harrastusmahdollisuudet tulevat tällä tavalla lähemmäksi toisiaan, Jarkko pohtii.

Jatkossa Jarkko pitää mahdollisena sitä, että kiekkoilijoiden harjoituksiin sisällytetään joka kerta 10–15 minuuttia luisteluharjoitteita, eikä näitä tehtäisi vain erillisillä tekniikkatunneilla. Jarkko muistuttaa, että luistelutaidot pitää saada syvälle lihasmuistiin ja hermotukseen, koska pelatessa niitä ei enää ehdi ajatella.

Enemmän yhteistyötä

Jarkko on vakuuttunut siitä, että jäälajien kannattaa lisätä yhteistyötä, jotta ne ovat harrastajille kiinnostavia myös tulevaisuudessa.

– Suomessa harrastajamäärät ovat joka tapauksessa maailman mittakaavassa melko pieniä, joten meidän kannattaa keskittyä esimerkiksi juuri luistelutaidon ja harrastusolosuhteiden kehittämiseen yhdessä, Jarkko visioi.

Esimerkkinä helsinkiläisiä jäälajien harrastajia kiusaavista haasteista Jarkko mainitsee sen, että harjoituksia on niin paljon eri halleilla ja tavaroita pitää roudata jatkuvasti mukana.

Vaikka ammattilaisia tulee todella harvoista urheilijoista, on lista liikuntaharrastusten hyödyistä Jarkon mukaan lähestulkoon loputon. Lapset saavat onnistumisen ja kehittymisen kokemuksia ja oppivat sosiaalisia taitoja. Heidän epäonnistumisten sietokykynsä kasvaa, ja he myös oppivat nostamaan ja kannustamaan kaveria huonolla hetkellä. Ennen kaikkea Jarkko pitää lasten harrastuksissa tärkeänä sitä, että mukana voi olla matalalla kynnyksellä ja myös useita lajeja kokeillen – ytimessä pitää olla kavereiden ja hauskanpidon.

Lopuksi Jarkko palaa vielä siihen, miksi taitoluisteluvalmennus on jääkiekkoilijoille hyödyllistä: teknisesti taitavan luistelijan on vaan yksinkertaisesti hauskempaa pelata, kun pohjatyö on tehty kunnolla.

Artikkelikuvassa idean alulle panija Jarkko Ruutu (vas.), valmentaja Elina Stenberg ja valmennuspäällikkö Patrik Johansson-Hongell.