Järjestäjä jännittää eniten lipputuloja
Espoon Taitoluisteluklubin Pauliina Sylvander avaa kisataloutta
Luistelijoille kisaviikonloppu on juhlaa ja jännitystä, mutta järjestävälle seuralle jännityksen kohde ja pahin pelko on taloudellinen tappio. Onko lippujen hinta kohdallaan ja riittävätkö lipputulot kattamaan kulut?
Muodostelmaluistelun ensimmäiset SM-valintakilpailut Helsingin jäähallissa marraskuun alussa järjestänyt Espoon Taitoluisteluklubi sai henkäistä helpotuksesta viikonvaihteen jälkeen. Työläs urakka oli saatu mallikkaasti maaliin ja talousluvutkin osoittivat, että voitolle jäätiin. Kilpailun johtajana toimineella Pauliina Sylvanderilla on silti taloushuolet vielä tuoreessa muistissa, ja hän avaa haastattelussamme kilpailun järjestämiseen liittyviä tulo- ja menovirtoja.
– Alkuun näytti, että lippujen myynti on nihkeää, mutta aivan viimeisellä viikolla lippuja alkoi mennä. Olisihan halliin mahtunut paljon enemmänkin väkeä, mutta saimme kuitenkin katsojia riittävästi, itse asiassa oikein hyvin. Hallissa oli hyvä kisatunnelma, joka katsomosta välittyi kilpailijoille, Pauliina kertaa.
”Alkuun näytti, että lippujen myynti on nihkeää, mutta aivan viimeisellä viikolla lippuja alkoi mennä.”
Kilpailujen talous katetaan pääosin lipputuloilla. Perushintainen All event -lippu tapahtumaan maksoi 50 euroa, ja siivun siitä lohkaisi lippuja välittänyt yritys.
– Lippujen hinnat olivat ETK:n kisoissa samat kuin kevään muodostelmaluistelun SM-kilpailuissa, vaikka keväästä kustannukset ovat hieman nousseet. Toisaalta SM-kilpailut ovat hieman arvokkaammat kuin ensimmäinen valinta, mutta ajattelimme, että samat hinnat ovat kohdallaan kauden avauksessa.
Lippujen hinnoittelu vaatii tarkkaa pohdintaa tulojen varmistamiseksi. Oma tekijänsä on nyt myös yleinen taloustilanne, joka on pistänyt ihmiset vetämään oman talouden tiukemmalle.
– Jos hinnat olisivat olleet vähän edullisemmat, olisimmeko saaneet enemmän katsojia? Jsokaisella eurolla, joka vähennetään lipun hinnasta, saattaa olla iso merkitys tulopuolella. Eikä koskaan tiedä, minkälaisiksi lipputulot jäävät, Pauliina pohtii.
Taitoluistelukilpailut on nykyisin mahdollista nähdä maksullisten Ruutu+ -kanavan tai Skating Finland Liven striimauksen kautta. Kotikatsomoon jäämistä puoltaa ehkä myös nouseva korona-aalto.
– Esimerkiksi oma isäni oli tulossa hallille katsomaan kisoja. Kun korona on jälleen epidemiana, hän päätti katsoa kilpailun kotona. Yleisestikään ei niin herkästi tulla paikalle, sillä etäyhteydet ovat lisänneet suosiotaan pahimpien koronakausien jälkeen.
Sponsoreiden hankinta haastaa
Jokaisen seuran tavoitteena on hankkia myös sponsorituloja, joskin niitä on Pauliinan mukaan nyt vaikea saada, mutta se on mahdollisuus.
– Vähän haeskelimme, ketkä lähestyvät sponsoreita. Se kun ei ehkä ole kenellekään helpoin tehtävä. Lopulta lähetimme mediakortin sähköpostitse sekä aiemmin seuraa tukeneille tahoille että uusille yrityksille, joille kohderyhmä meidän mielestämme sopii. Muutama tuttu sponsori halusi kisoissa näkyvyyttä, mutta uusia emme saaneet.
”Ilmoittautumismaksut eivät riitä kattamaan kovinkaan isoa prosenttia kustannuksista.”
Kassaa kerryttää myös myyntipöytien vuokraus yrityksille. Yritykset miettivät Pauliinan mukaan nyt tarkkaan, kannattaako heidän tulla myyntipöytineen. Kahden päivän pöytähinta oli 300 euroa, ja ensimmäisessä valintakisassa myyntipöydän vuokrasi yksi yritys.
Yksi tulonlähde ovat ilmoittautumismaksut joukkueilta. Ensimmäisissä SM-valinnoissa senioreiden ja junioreiden ilmoittautumismaksu oli 250 euroa ja noviisien 180 euroa per joukkue. Ilmoittautumismaksuista kertyi 7 380 euroa.
– Ilmoittautumismaksut eivät riitä kattamaan kovinkaan isoa prosenttia kustannuksista, Pauliina toteaa.
Paljon pakollisia menoja
Suurin kustannus kisoissa on jäähallin vuokra, josta lasku on useampi kymmenentuhatta euroa. Muodostelmakilpailuja järjestettäessä halli on vuokrattava kahdeksi, kolmeksi vuorokaudeksi, sillä valintakisojen järjestämiseen tarvitaan kokonainen viikonloppu.
Järjestäjien on päästävä hallille kisapäivinä jo ennen seitsemää, ja viimeiset heistä lähtevät kotiin kymmenen aikaan illalla.
– Kyse on kahdesta todella pitkästä päivästä, joita vielä edeltävät valmistelutyöt kisojen aattoiltana. Näin hallikustannukset ovat mittavat.
”Seurasimme koko ajan lipunmyynnin kehitystä.”
Joskus hallivuokraan sisältyvät netti ja äänentoisto. Joskus ne pitää maksaa erikseen. Tuhansien lisälasku tulee, jos haluaa ottaa käyttöön mediakuution jään yläpuolelta.
– Meillä kuutio oli käytössä, mutta pohdimme pitkään, onko meillä siihen varaa. Seurasimme koko ajan lipunmyynnin kehitystä. Jos jäisimme miinukselle, seuraukset olisivat voineet olla huomattavat seuran taloudelle.
Suurissa yleisötapahtumissa on taattava myös turvallisuus. Lupa tilaisuuteen poliisilta maksoi 35 euroa. Sen sijaan turvallisuussuunnitelmaan pakollisine järjestysmiehineen kului 1500 euroa.
Ydinjoukkoa taitoluistelukilpailuissa ovat arvioijat, joita ensimmäisissä valinnoissa työskenteli lähes 30. He tekevät samat pitkät päivät kuin järjestäjätkin, joten heidän jaksamisestaan pidetään hyvää huolta.
Arvioijille on molempina päivinä tarjolla ateriat aamiaisesta iltapalaan. Näistä kuluista vastaa järjestävä seura ja antimista hallin catering-yritys. Sen sijaan arvioijien palkkiot sekä matka-ja majoituskulut jaetaan kaikkien osallistuvien seurojen kesken.
Mitali jokaiselle mitalistijoukkueissa
Pienempiä kulujat ovat esimerkiksi mitalit. Muodostelmaluistelussa riittäisi se, että mitalit annettaisiin vain palkintosijoille yltäneiden joukkueiden kisakokoonpanoille eli 20 luistelijalle. ETK halusi ehdottomasti panostaa koko joukkueen eikä vain kisakokoonpanon palkitsemiseen.
– Koska luistelijoita saattaa joukkueessa olla 28, hankimme mitaleita suurimpien joukkueiden luistelijamäärien mukaan. Ylimääräisten mitalien tilaaminen on pieni hinta hyvästä mielestä, sillä kaikki joukkueen luistelijat ovat mukana työstämässä ohjelmia kohti kilpailua ja ovat mitalinsa yhtä lailla ansainneet.
Pientä rakennuskuluakin tuli tällä kertaa. Helsingin jäähalliin rakennettiin uudet tuomaripöydät, joiden kustannuksiin osallistuivat kaikki pääkaupunkiseudun viisi seuraa. Pöydät palvelevat hallissa jatkossakin.
Kiss & cry:hin ETK hankki oman taustaseinän.
– Sekin oli useamman satasen kustannus. Toisaalta se on käytössämme seuraavat viisi tai kymmenen vuotta.
Satsaus talkoolaisiin tarpeen
Yksikään taitoluistelukilpailu ei toteudu ilman vapaaehtoisia, joille kisatapahtuma on iso rutistus. ETK sai talkoisiin 245 vapaaehtoista.
– Suurin osa oli tietysti oman seuran väkeä, mutta oli ihanaa, että mukaan tuli vapaaehtoisia myös muista seuroista. Se kertoo yhteistyön toimivan seurojen välillä.
”Oli ihanaa, että mukaan tuli vapaaehtoisia myös muista seuroista.”
Iso säästö seuroille ovat kilpailun ensiavussa työskentelevät lääkärit, jotka tulevat mukaan vapaaehtoisina. Ensiapulaukut taas kulkevat lainoina seurojen välillä, eikä sisällön täydennyksiin mene muutamaa kymppiä enempää.
ETK halusi satsata talkoolaisten hyvinvointiin järjestämällä talkookahvilaan lämpimän lounaan sekä kahvit ja pullat. Pauliina kiittää hallin catering-yritystä joustavuudesta talkoolaisten tarjottavien järjestelyissä. Yritys järjesti lounaan ja kahvit, seura sai tuoda itse pullat.
Aikaisemmin markkinoimaan
Pauliina on talkoillut useampaan otteeseen kilpailunjohtajana. ”Aloita ajoissa!” on kehotus, jonka hän nostaa ohjeeksi viimeisen kisakokemuksen perusteella.
Vaikka kilpailujen markkinointi some-kanavissa onnistuikin, senkin voisi Pauliinan mukaan aloittaa jo aikaisin kesällä. Myös sponsoreiden hankinta olisi kannattanut aloittaa kesäkuukausina tai viimeistään alkusyksystä.
– Vauhti järjestelyissä kiihtyi loppua kohti. Työn olisi ehkä voinut aloittaa aikaisemmin, mutta toisaalta ehdimme näinkin. Motivaatio kasvaa kiireen mukana.
”Jos henkilökohtaisesti yrittäisin kilpailunjohtajana järjestää kaksi kisaa oman päivätyön ohella, minulla ei olisi enää päivätyötä.”
Pauliina painottaa, että yksi seura pystyy vahvasti järjestämään yhden kilpailun kaudessa.
– Jos henkilökohtaisesti yrittäisin kilpailunjohtajana järjestää kaksi kisaa oman päivätyön ohella, minulla ei olisi enää päivätyötä, sillä kisojen järjestäminen on jättiurakka. Vaikka tiimi on miten hyvä ja valmis vastaanottamaan tehtäviä, jää todella paljon itse tarkistettavaa.
Yhden kilpailun puolesta puhuu myös seurojen tiukka tilanne nykyisin.
– Jos kilpailuista ei tule lainkaan voittoa, vaan nollatulos tai peräti miinusta, voi olla vaikea löytää seuroja ylipäätään kisoja järjestämään ja niiden vapaaehtoisia talkoin kisoja toteuttamaan.