Henkilöt

Viiden laudaturin luistelija muistuttaa:

”Tärkeintä on tasapaino”

helmikuu 18, 2021 Outi Loimaranta Santtu Jaakkola ja Tuulia Niittuinperän kotialbumi

Koronapandemiavuoden aikana Team Uniquessa luistelevan Tuulian elämään valoa toivat Challenger-sarjan voitto, Olympiakomitean takaama maajoukkueharjoittelu rajoitusten aikana sekä tuore ylioppilastutkinto.

Viisivuotiaana luisteluharrastuksen aloittanut Tuulia Niittuinperä, 19, on jakanut arkensa koulunkäynnin ja muodostelmaluisteluharjoitusten välillä jo kolmentoista vuoden ajan. Askel ja kausi kerrallaan ovat kasvaneet niin tyttö, taidot kuin tavoitteetkin. Pikkuhiljaa tahto tiivistyi kirkkaammaksi ja katse nousi yhä ylemmäs.

– Muistan kun olin SM-noviiseissa Bring It On -kaudella (Team Dynamique 2015–2016) ja ihailin miten Unikit kauden päätteeksi onnistuivat saavuttamaan MM-paikan. Silloin ajattelin, että tässä on mulla ehkä mahdollisuus oikeasti päästä pitkälle, Tuulia Niittuinperä muistelee.

”Minusta on vuosien varrella tullut kyllä pelottavan hyvä suunnittelemaan.”

Ja pitkälle Tuulia on päässytkin – päättymässä on toinen kausi Team Uniquessa, maailman huipulla. Tuhannet treenitunnit ovat kuljettaneet monennäköisten maisemien läpi nousujohteisesti. Elämä on tähän asti jakautunut selkeästi kahteen osaan: koulunkäyntiin ja luisteluun. Kumpaankin on pitänyt keskittyä.

Kunnianhimoisen luistelun ja opiskelun yhdistäminen on edellyttänyt napakkaa aikatauluttamista vuosien varrella. Eväiden, kulkemisten, valmistautumisten, poikkeusaikataulujen ja myöhälle jatkuvien harjoitusten labyrintti tuntui joskus loputtomalta. Kun määränpää oli selvä, oli fokuksessa helpompi pysyä.

– Ja sitäpaitsi minusta on vuosien varrella tullut kyllä pelottavan hyvä suunnittelemaan, Tuulia nauraa.

Lukio on matka oppimiseen

Varsinkin lukion alussa olennainen osa oppimista on oman oppimisen oppiminen. Tasapainoa on opeteltava kaikessa tekemisessä: kun opettelee priorisoimaan itselle tärkeitä asioita, voi muissa asioissa höllätä.

– Mutta aina koulun ja luistelun yhdistäminen ei ollut vaan helppoa ja kivaa, Tuulia muistelee.

Vaikka Mäkelänrinteen urheilulukiossa poissaoloista ei onneksi tarvinnut kantaa huolta, vaati huippu-urheilun ja kunnianhimoisen lukio-opiskelun yhdistäminen sinnikkyyttä ja työtä.

– Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut suosiolla tehdä lukion suoraan neljään vuoteen, Tuulia antaa neuvoksi asiaa pohtiville.

Kouluarjessa voi hyödyntää muodostelmaluistelun kautta tutuksi tulleita oppeja. Omalla kohdallaan tärkeimpänä näistä Tuulia pitää pitkäjänteistä työskentelyä.

– Tulos tehdään siinä arjessa, asia ja askel kerrallaan. Viime hetken paniikkipuristamisesta ei tule mun kohdallani ainakaan yhtään mitään, Tuulia toteaa.

Kannustusta kouluasioiden hoitoon Tuulia on saanut pienestä luistelijasta lähtien niin perheeltään kuin valmentajiltaan. Täydellisyys ei ole tavoiteltavaa, mutta sen sijaan aika, minkä johonkin käyttää, kannattaa käyttää hyvin.

–On tärkeää keskittyä siihen, miten tekee ja mitä siitä tietyllä tavalla tekemisestä voi seurata, Tuulia sanoo.

Tuulia Niittuinperä Team Uniquen riveissä Hevelius Cupissa tammikuussa 2020.
Tuulia Niittuinperä Hevelius Cupissa Puolassa tammikuussa 2020.

Fokus valaisee matkaa

Kukaan ei voi olla kiinnostunut tai innostunut kaikista aineista eikä kaikkien tarvitse olla samanlaisia. Jotkut asiat tuntuvat pakkopullalta ja jotkut kiehtovat syvällisemmin. Kun fokus pysyy kirkkaana, matka tuntuu mahdolliselta.

– Tottakai mulla on tavoitteita, korkeallakin, Tuulia sanoo.

Tuuliaa on ajanut eteenpäin kiinnostus ja uteliaisuus.

– Ja luistelu on myös opettanut, että vaikka joskus epäonnistumiset voivat tuntua musertavilta, ne eivät kuitenkaan vaikuta ihmisarvoon, Tuulia toteaa.

”Luistelu on myös opettanut, että vaikka joskus epäonnistumiset voivat tuntua musertavilta, ne eivät kuitenkaan vaikuta ihmisarvoon.”

Ylioppilaskirjoitukset Tuulia hajautti kolmeen kirjoituskertaan, mikä helpotti keskittymisessä.

– Itse kokeisiin mennessä tiesin, että olen lukenut ihan hyvin ja halusin onnistua ja näyttää osaamiseni maksimin, hän sanoo.

Kirjoituksiin kannattaakin suhtautua maltillisesti, vaikka monessa koulussa kirjoitusten merkitys tuntuu ylittävän kaiken muun.

– Tietyllä tavalla perussuoritus riittää, se työ on tehty niillä kursseilla. Lukuloma ei mitenkään pelasta, Tuulia toteaa.

Tältäkin kantilta ajatellen ylioppilaskirjoituksia voi siis verrata kilpailusuoritukseen. Kovissa kisavesissä uitettu Tuulia tuntee myös omat tapansa valmistautua.

– Luistelu on opettanut tunnistamaan myös omaa jännittämistä, jolloin ei säikähdä sitä olotilaa tai tunteita, vaan osaa luottaa, että ne kuuluvat asiaan, Tuulia kertoo.

Laudatur laudatur laudatur

Kirjoitusurakan jälkeen joulukuussa 2020 todistukseen kirjattiin viisi laudaturia, ja niillä aukeavat aika monet ovet todistusvalinnan myötä. Joukkuekavereiden kautta heräsi kiinnostus myös mahdolliseen tulevaan opiskelupaikkaan.

– Bioinformatiikka Aalto-yliopistossa tuntuu tällä hetkellä tosi kiinnostavalta ja joukkuelaisista löytyy useita, jotka ovat näyttäneet hyvää mallia siihen, että yliopisto-opinnot voi yhdistää SM-senioritason luisteluun.

”Ei kukaan ole arvosana tai sijoitus, ihmisenä me ollaan kaikki arvokkaita ja paljon suurempia kuin jotkut yksittäiset asiat.”

Tärkeintä on kulkea omalla polullaan, olla tyytyväinen itseensä eikä todistella muille.

– Ei kukaan ole arvosana tai sijoitus, ihmisenä me ollaan kaikki arvokkaita ja paljon suurempia kuin jotkut yksittäiset asiat, joiden eteen me saatetaan ponnistella, Tuulia summaa.

Nyt valoa tuovat uusi, koronaepidemian suhteen toivottavasti kirkkaampi vuosi ja hohtava kevättalvi. Elämä kaikessa kirkkaudessaan ohjaa eteenpäin.

– Ja niinhän se on, että jos jotain haluaa, niin ei se töitä tekemättä tule, Tuulia toteaa lopuksi hymyillen ja nykäisee hansikkaat käteensä.