Syysliittokokous: Laura Raitio jatkaa Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana
Suomen Taitoluisteluliiton sääntömääräinen syysliittokokous järjestettiin lauantaina Finlandia-talolla Helsingissä.
Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana jatkaa seuraavan kahden vuoden ajan Laura Raitio. Raitio, jolle alkava puheenjohtajuuskausi on kolmas, on saanut kiitosta ammattimaisesta johtajuudesta niin hallitustyöskentelyssä kuin lajiliiton järjestettäväksi annetuissa kansainvälisissä projekteissa. Raition puheenjohtajakauden aikana merkittäviä ja tuloksellisia kansainvälisiä taitoluistelutapahtumia ovat olleet muun muassa taitoluistelun MM2017-kilpailut ja Helsinki Grand Prix.
Hallitukseen äänestettiin uudelleen Marie Lundmark ja Janne Korhonen sekä uusina jäseninä Sini Aarnio-Kurki ja Marko Laaksonen. Hallitustyöskentelyä jatkavat seuraavan kalenterivuoden ajan Kirsi Greis, Laura Lepistö, Mika Saarelainen ja Irja Simola.
Häirinnässä nollalinja
Aamupäivän Seuraseminaarissa käsiteltiin häirintää urheilumaailmassa. Aiheesta esitelmöi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkija Johanna Hentunen, joka on tutkinut seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän kokemuksia muun muassa jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa.
– Häirintä on seksuaalista tai sukupuoleen liittyvää eriarvoistamista tai syrjintää, mutta myös kiusaamista. Urheilussa aiheella on ollut pitkään vaikenemisen kulttuuri, mutta etenkin #metoo -kampanjan myötä aihetta käsitellään julkisuudessa entistä enemmän. Olen iloinen, että urheilu on tarttunut aiheeseen, sillä ei urheilukaan ole tässä asiassa suojaisa saareke, Hentunen sanoi.
”Häirintä on seksuaalista tai sukupuoleen liittyvää eriarvoistamista tai syrjintää, mutta myös kiusaamista.”
Sukupuoleen liittyvä häirintä on usein vähättelevää ja mitätöivää ja on tutkimuksen mukaan naisilla yleisempää kuin miehillä. Häiritsijä saattaa usein olla vertainen, mutta myös valta-asemaltaan korkeammalla tasolla, jolloin seuraamukset häirinnän kohteelle ovat vakavampia. Häirintä voi olla arkipäiväinen seksistinen viittaus tai äärimmillään fyysistä seksuaalista hyväksikäyttöä.
”Tekemässäni kyselyssä noin puolet vastaajista eivät olleet kertoneet kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksikäytöstä kenellekään.”
– Tekemässäni kyselyssä noin puolet vastaajista eivät olleet kertoneet kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksikäytöstä kenellekään. Onkin tärkeä pitää keskustelua yllä, jotta toimintatavat vakiintuvat organisaatioissamme. Jokainen epäilyskin tulee ottaa vakavasti. Urheilutoimijoiden on tunnistettava ja tunnustettava, että tapauksia voi olla omassakin seurassa.
Taitoluisteluliiton toimenpiteet
Vastuiden ja eettisten toimintatapojen selkeyttäminen, koulutuksen lisääminen ja jalkauttaminen ovat asioita, joita myös Taitoluisteluliitossa nostetaan esiin tulevana keväänä. Liitto toteuttaa mm. kyselyn seuroille, jotta asiasta osataan järjestää oikeanlaista koulutusta.
– Eettisten sääntöjen selkeyttäminen muun muassa juuri julkaistun Kansainvälisen luisteluliiton päivityksen pohjalta on hyvin ajankohtainen. Koulutuksen avulla annamme valmiuksia käsitellä näitä asioita, Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtaja Laura Raitio summaa.
Raitio kertoi myös, että liiton lisenssijärjestelmä tullaan ulottamaan ensi vuonna valmentajiin ja arvioijiin, jotta urheilijoiden ohella hekin sitoutuvat lajin eettisiin ohjeisiin.
Elokuvaohjaajalle tiimityö on arkipäivää
Taitoluisteluväki tutustui lauantaisen kokouspäivän aikana myös muiden lajien liitto- ja seuraväkeen. Superlauantaiksi kutsuttu päivä oli Olympiakomitean ja sen jäsenjärjestöjen yhteinen vuosikokouspäivä. Ennen lajien virallisia vuosikokouksia, kokousväki pääsi kuulemaan Suomen eturivin elokuvaohjaajiin kuuluvan Klaus Härön mietteitä tiimityöstä. Samat lainalaisuudet pätevät niin urheilussa, urheilujärjestöissä kuin elokuvan tekemisessä; kun tiimin päämäärä on sama, ei kaikkea kannata tehdä itse.
”Olen oppinut jakamaan visioni muille ja jakamaan tehtäviä. Kun kamerat käy, minä vain katson valmentajana vieressä.”
– Olen oppinut jakamaan visioni muille ja jakamaan tehtäviä. Kun kamerat käy, minä vain katson valmentajana vieressä ja toivon, että kaikki menee hyvin.
– En liikutu katsoessani omia elokuviani, mutta liikutun lopputekstien aikana, jolloin huomaan, kuinka iso porukka on ollut jälleen tekemässä elokuvaa, Härö sanoi.
TEKSTI JA KUVAT Mila Kajas-Virtanen