Mira Kolanen innostui Turussa ensimmäisten joukossa muodostelmaluistelusta ja ehti kilpailla esimerkiksi Festa Aboensian riveissä lajin ensimmäisistä Suomen mestaruuksista 1990-luvun alussa. Tanssi vei vuosikausiksi jäiltä, mutta nykyisin hän on jälleen rivissä aikuisjoukkue Ice Sagassa.

Mira Kolanen on niitä harvoja muodostelmaluistelijoita, jotka ovat olleet mukana alusta lähtien ja ovat yhä kilpaterillä.

– On ihanaa voida jatkaa niin kauan kuin pystyy. Olisi kiva tietää, onko Suomessa missään päin muita, jotka ovat aloittaneet ja jatkavat edelleen, hän miettii nyt viisikymppisenä.

Kun valmentaja Ulla Niemi (nykyinen Papp) toi innostuksen muodostelmaluisteluun 1980-luvulla Turkuun, Mira oli 12-vuotias yksinluistelija. Ulla oli tullut Yhdysvalloista ja halusi aloittaa lajin myös Turun Riennossa.

Lajin nimi oli silloin ryhmäkuviointi, ja sen harrastajaksi syntyi turkulaisjoukkue kokeilunhaluisista yksinluistelijoista. Ryhmäkuviointia harrastettiin yksinluistelun rinnalla.

– Laji oli alkuunsa näytösluistelun kaltaista. Ryhmäkuviointi kuvasi lajia silloin loistavasti nimenä, Mira toteaa. 

Narrin naamiossa

Turkulaisten ensimmäinen kilpailuohjelma oli nimeltään Narrit. Luistelijoiden kasvot maalattiin valkoisiksi ja posket punaisiksi. Pukukin, joka oli ohjelman mukainen, on Miralla yhä tallella.

Asut muillakin joukkueille olivat mielikuvituksen tuotteita, ja rekvisiittaa jäällä riitti. Mira kertoo esimerkiksi Cherbourgin sateenvarjojen musiikkiin esiintyneestä joukkueesta, jonka luistelijoilla oli sateenvarjot rekvisiittanaan. Myös joukkueiden nimet vaihtuivat tuossa vaiheessa aina ohjelman teeman mukaan.

Mira muistelee, että ensimmäiset kilpailut luisteltiin kaudella 1984–1985 Espoossa ja Jyväskylässä. Kaudella 1985–1986 käytiin myös lajin ensimmäinen loppukilpailu.

Samalla kaudella laji sai nykyisen nimensä muodostelmaluistelu Leena Jääskeläisen – Oula Jääskeläisen ja Anu Jääskeläisen (nykyisin Oksanen) äidin – ehdotuksesta. Hänestä uusi nimi kuvasi osuvammin lajin luonnetta.

Tiukkaa kisaa ykköspaikasta

Ulla Papp valmensi turkulaisia vuoden ryhmäkuvioinnissa. Leena Leppänen, joka nykyisin itse luistelee Helsingin Luistelijoiden Ice Elegancessa, vastasi valmennuksesta 80-luvun loppuun. Seija-Maria Lehtonen ja Virpi Kunnas-Helminen valmensivat joukkuetta 90-luvun alussa. Heidän kanssaan turkulaiset pääsivät kisaamaan Suomen mestaruudesta. 

Muodostelmaluistelun SM-kilpailut luisteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 juniorisarjassa Turussa 6. huhtikuuta 1991. 

Seniorisarjassa kyse oli kuitenkin loppukilpailusta, koska mukana oli vain kaksi joukkuetta. Voiton vei Helsingin Taitoluisteluklubin Donna di Cello. Turkulaiset olivat toisena. Seuraavana vuonna osat vaihtuivat. Festa Aboensia voitti ja helsinkiläiset olivat toisena.  

– Kävimme sittemmin tiukkaa taistoa Helsingin Taitoluisteluklubin Rockettesin kanssa Suomen mestaruudesta. Joukkueessamme luisteli silloin myös esimerkiksi Kaisa Nieminen (nykyisin Arrateig), joka nykyisin on Helsinki Rockettesin vastuuvalmentaja.

Opinnot veivät Ouluun

Miran aikainen Festa Aboensia hajosi, kun luistelijat lähtivät opiskelemaan uusille paikkakunnille. He eivät ehtineet luistelijoina vaiheeseen, jossa laji sai MM-statuksen vuosituhannen vaihteessa.

Mira muutti Ouluun opiskelemaan konservatorion tanssinopettajakoulutukseen päälajina kansantanssi. Myöhemmin hän suoritti myös tanssinopettajan opinnot ammattikorkeakoulussa ylempään tutkintoon asti.

– Toimin pitkään opintojen jälkeen Pohjois-Suomessa freelance-tanssinopettajana. Olen opiskellut ja opettanut muitakin tanssin lajeja, mutta kansantanssi on päälaji ja ryhmälaji, jossa on muodostelmaluistelun tavoin kehollisuutta ja kuvioita siinäkin.

”En viisikymppisenä enää juurikaan kehity, mutta on hienoa ylläpitää luistelutaitoa ja nauttia jäällä tekemisestä joukkueen kanssa.”

Vuodet tanssin pyörteissä vaativat 20 vuoden tauon muodostelmaluistelusta. Rinnalla laji kulki kuitenkin, sillä Mira seurasi kisojen televisiointeja.

Lasten syntymän jälkeen opetustyö vaihtui hiljalleen tuotantotehtäviin. Viimeiset 5,5 vuotta Mira on työskennellyt tuottajana JoJo – Oulun Tanssin Keskuksessa.

– Kun on kaiken kaikkiaan reilut 10 vuotta nyt toiminut puhtaasti tuottajana, tuli jälleen ajankohtaiseksi tahto ja tarve liikkua. Nautin nyt sekä muodostelmaluistelusta että tanssista harrastuksena.

Aikuisluistelu on ihanaa

Miran nykyinen aikuisjoukkue on vuonna 2020 perustettu Ice Saga. Se harjoittelee Oulussa mutta edustaa Kokkolan Taitoluistelijoita. Joukkuetta valmentavat Jenna Sivonen ja Roosa Myllylä, molemmat ex-Stelloja.

– Aikuisluistelu on ihanaa. En viisikymppisenä enää juurikaan kehity, mutta on hienoa ylläpitää luistelutaitoa ja nauttia jäällä tekemisestä joukkueen kanssa. Toisaalta tämä on vastapaino työmaailman tapahtumille. Harjoitukset kerran viikossa ovat pelkästään omaa aikaa.

”Meilläkin harjoittelu on tavoitteellista, mutta eri tavalla kuin nuorena.”

Aivan viime kausilla on Miran mukaan alkanut näkyä, että nuorena lajiin panostaneita alkaa hiljalleen tulla takaisin. Kun kansallisiin senioreihin ja masters-joukkueisiin tulee paljon uutta väkeä, siirtyy vanhempi polvi iloksemme aikuisjoukkueisiin. Nyt on jo upeita aikuisjoukkueitakin, jotka harjoittelevat kaksi kertaa viikossa. 

– Meilläkin harjoittelu on tavoitteellista, mutta eri tavalla kuin nuorena. Ihmisillä on aikaa ja tahtoa panostaa harrastukseen, mikä on mahtavaa. Totta kai aikuisiällä työ ja perhe ajavat harrastuksen ohitse, mutta mahdollisuuksien mukaan säädetään. Kaikilla on tahto vaihtaa työvuoroja ja huolehtia, että päästään treeneihin ja kisamatkoille.

Samanhenkistä porukkaa

Ei ole joukkuetta, joka olisi tasainen taidoiltaan, ja se haastaa tekemistä. 

– Meillä on muutama luistelija, joka on nuoresta lähtien luistellut tavoitteellisesti, ja osa on tullut matkaan aikuisina. Mutta on ihanaa, että meitä on samanhenkinen porukka, jolla yhteinen motivaatio ja halu panostaa, Mira korostaa. 

Hän katsoo, että kansallisella tasolla muodostelman ydin on edelleen sama eli ohjelmat rakentuvat kuvioin. Kun joukkueissa on entisiä yksinluistelijoita, yksilölajien elementtejä voidaan käyttää ohjelmien mausteena. 

– Meillä kaikilla entisillä yksäreillä on edelleen yksinluistelun elementtejä hallinnassa. Minäkin vielä 50-vuotiaana olen ollut tekemässä piruetteja ja hyppyjä.

Nyt tehdään nuorempien joukkueissa ja erityisesti SM-tasolla koko joukkueen voimin hyppyjä ja piruetteja.

– Paremmuus pitää löytyä, joten panostetaan elementteihin, joilla voi erottua. Jännityksellä seuraan, mihin Elite 12 etenee, koska se on jo paluuta yksilöiden suuntaan. Joka tapauksessa olympiahaaveen soisi toteutuvan. 

– Olivathan meillä SM-kisatkin ensin haave, josta tuli totta. Ja pitkään odotettiin MM-statustakin, joka saatiin kuin saatiinkin toteutumaan.

Ikäraja 80 vuodessa

Mira kiittää edelleen Virpi Kunnas-Helmistä Turun vaiheessa saaduista jäätanssin opeista. 

– Mahtavaa huomata tänäkin päivänä, että nuorena opitulla tekniikalla pystyy vähemmällä vaivalla kovaan vauhtiin, vaikka lihasvoima ei enää olekaan entisellään.

– Kun on luistellut pidempään muodostelmaluistelua, hahmottaa helpommin kuviot ja itsensä osana kuviota, vaikka väkisinkin huomaa lihaskunnossa ja tasapainossa, että ikä tuo uudet haasteet. 

Mira jatkaa muodostelmassa kauden kerrallaan. 

– Toivon mukaan terveyttä riittää ja saa jatkaa vielä pitkään.

Säännöissä lukee, että 80 vuotta on ylin ikä muodostelmaluistelun kilpailuryhmissä, joten aikaa on.

Lähteena myös Heidi Maaria Johanssonin artikkeli Anu Puromiehen toimittamasta kirjasta Tähtiä jäällä.