Takavuosien arvokisaedustajamme Alisa Mikonsaari valmentaa niin nykyisiä tähtiluistelijoita kuin tulevaisuuden taitoluistelutoivoja kovassa nosteessa olevassa harjoituskeskuksessa Italian Egnassa.

Alisa Mikonsaari sai itse nuorena kokea, kuinka taitojää kantaa ja antaa pohjaa hyppyihin korkeammalle kuin ehkä itse on ehtinyt edes unelmoida. 6-vuotiaana kotikaupungissaan Lappeenrannassa taitoluisteluharrastuksen aloittanut tyttö kehittyi lajitaidoissa niin nopeasti, että hän muutti valmentautumaan Pietariin tunnetun valmentajagurun Alexei Urmanovin tiimiin. Ensimmäisen juniorityttöjen Suomen mestaruutensa hän voitti 15-vuotiaana. Muutama vuosi myöhemmin hän edusti Suomea ensin taitoluistelun MM-kilpailuissa ja sitten EM-jäällä.

Parikymppisenä Alisa hävisi kuitenkin monille yllätyksenä kilpajäiltä.

– Viimeiseksi kilpailukaudekseni jäi 2012–2013. Minulla ei ollut lainkaan tarkoitus lopettaa, mutta minulle oli sattunut loukkaantumisia ja etenkin lonkkavamma osoittautui hankalaksi.

Vuoden 2013 loppupuoli oli Alisa Mikonsaaren elämässä pimeää aikaa.

– Vaikka kesän 2013 jouduin olemaan kokonaan luistelematta, ajattelin koko ajan palaavani kilpajäille. Kun totuus iski, olin suoraan sanoen aika hukassa.

”Olin vielä niin kilpaurheilija sisältäni, ettei pelkkä esiintyminen vain riittänyt.”

Vaikka Alisalla oli opiskelupaikka yliopistoon, jää veti vahvemmin.

– Lähdin vuodeksi jääshow’hun maailmalle. Mutta vaikka se oli kokemuksena kiva, minun oli vaikea sopeutua näytösmaailmaan. Olin vielä niin kilpaurheilija sisältäni, ettei pelkkä esiintyminen vain riittänyt.

Oikea suunta löytyi sattumalta maaliskuussa 2015.

– Lähetin omaan valmennustiimiini kuuluneelle Angelina Turenkolle naistenpäivän tervehdyksen, ja hän kysäisi, olisinko kiinnostunut tulemaan Pietariin ja kokeilemaan valmentajan työtä. Lähdin, ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Valmentaminen oli minulle jotain täysin uutta, se sisälsi niin paljon kiinnostavaa opittavaa, mutta samalla tunsin itseni jäällä kotoisaksi.

Koronapandemia sulki työmahdollisuudet Pietarin luisteluakatemiassa ja pyöräytti Alisa Mikonsaaren vuonna 2020 takaisin koti-Suomeen. Hän teki jonkun verran tuttujen luistelijoiden kanssa online-valmennusta, muun ajan mietti, miten jatkaisi tästä eteenpäin.

– Me pietarilaiset olimme tehneet aika paljon yhteistyötä italialaisten kanssa, ja marraskuussa 2020 tuli viesti, pystyisinkö kiireesti tulemaan sinne sijaiseksi. Tarkoitukseni oli vierailla vain hetki, mutta kauden 2021–2022 alusta olen työskennellyt Young Goose Academyssa vakituisena valmentajana.

Päivällä jäällä, illalla koulussa

Egnassa sijaitseva Young Goose Academy on tällä hetkellä Euroopan puhutuimpia ja seuratuimpia taitoluistelun valmennuskeskuksia. Pelkästään keskusta vetävästä Lorenzo Magrista riittää puhetta. Miehen oma tausta on kuuluksi lajivalmentajaksi hyvin mielenkiintoinen, hän on itse nuorena liikkunut rullaluistimin ja vain haaveillut terän kosketuksesta jäähän. Mutta myös valmennuskeskuksen toiminta eroaa monista muista malleista.

– Treenit alkavat kaikenikäisillä ja -tasoisilla luistelijoilla varhain aamulla, ensimmäiset ovat puoli seitsemän, seitsemän aikaan. Treenejä jatkuu iltapäivään kahteen, kolmeen. Päivän aikana luistelijalla on kolme jäätä ja 1–2 oheisharjoitusta. Viikossa treenipäiviä on pääsääntöisesti viisi. Kaikki valmentajat toimivat tiiminä ja kommunikoivat koko ajan keskenään, kenellekään luistelijalla ei ole vain tiettyä valmentajaa, Alisa Mikonsaari kertoo valmennuksen perusrakenteesta.

– Lorenzo Magri ottaa sekä kaikki valmentajat että myös luistelijat mukaan tiimiin ja luottaa kaikkien kykyyn tehdä oman työnsä, hän on todellinen tiimipelaaja.

Vasta, kun päivän fyysinen osuus on ohi, alkaa nuoremmilla luistelijoilla koulupäivä ja varttuneemmilla opiskelutehtäviin paneutuminen. Akatemialla on oma asuntola lähellä jäähallia. Toki luistelijat itse valitsevat vapaasti asumisensa. Monilla nuorilla luistelijoilla on perhe tai osa siitä mukana Egnassa.

Young Goose Academyssa valmentautuu luonnollisesti paljon italialaisia taitoluistelijoita, heidän joukossaan muun muassa maan kärkijoukkoon kuuluvat Daniel Grassl ja Gabriele Frangipani, mutta luistelijoita on ympäri Euroopan.

– Englanti on minulla tavallisin työkieli, aika paljon valmennan myös venäjäksi. Italiaa, erityisesti taitoluistelusanastoa, on tarttunut jo jonkun verran, mutta sen kanssa riittää kyllä tekemistä vielä pitkäksi aikaa, Alisa Mikonsaari nauraa.

Opettamista ja opiskelua

Egnan valmennuskeskus ei hiljene kesälläkään, joten Alisa saa haudata haaveet pitkästä kesälomasta koti-Suomessa.

– Kesällä ei levätä, vaan kun kotihallissa loppuu jää kesäkuun lopulla, alkavat erilaiset leirit. Minäkin olen seuran omien leirien lisäksi vielä menossa kolmeksi viikoksi töihin koreografi Benoit Ricaudin leirille. Mutta en valita, sillä työni on niin hauskaa ja antoisaa, ettei se edes tunnu työltä.

Työn ohessa Alisa puurtaa ammattivalmentajan tutkintoa Kisakalliossa Pulmu Puontin ja Jukka Hokan johdolla.

– Kunnollinen kouluttautuminen oli minulle itsestään selvää, löysinhän valmentamisesta oman paikkani taitoluistelumaailmassa.